Onko minun mieheni ainoa joka inhoaa juhlia, juhlimista ja niihin menoa?
Ei väliä onko omat synttärit, joulu, vappu tai sukujuhlat. Aina kun saatiin kutsuja juhliin tai omat juhlapäivät lähenivät niin mies alkoi naukumaan ja valittamaan että ei taas, enkä sinne ainakaan lähde ja mitä nekin ajattelee kun jne etc. Menin sitten yksin miehen ja omien sukulaisten juhliin, valmistujaisiin ja häihin ja ostin kaikki lahjatkin itse valehdellen että miehen kanssa muistetaan sinua, vaikka mies ei laittanut tikkua ristiin asian suhteen ja aina ne kyselyt missä miehesi on ja voi kun "Mikko" (nimi muutettu) on niin ahkera ja hyvä mies. No ei tasan ollut ja on nyt exä joka ei viitsinyt edes onnitella syntymäpäivänä, enkä siis vaadi mitään ylimääräistä. Mies kartteli omia juhlia ja muiden eikä ole rahasta kiinni. Onko muiden miehet samanlaisia?
Kommentit (81)
Me molemmat inhotaan kaikkia mahdollisia juhlia, kokoontumisia ja kissanristiäisiä. Emme siis käy missään.
Lapsena ja teininä inhosin, nykyään pidän. Syy on kenties siinä, että sosiaaliset taitoni olivat olemattomat ja juhlavaatteiden etsiminen ja laittautuminen oli näkökulmastani stressaavaa. Äitini ei auttanut juhliin valmistautuessa juuri mitenkään eikä tehnyt asiaa positiivisen kautta. Vanhempanikaan eivät ole sosiaalisesti kovin taitavia eivätkä opettaneet mikä on juhlien tarkoitus ja miten siellä pitää käyttäytyä.
Toki kyllä nykyäänkin on sellaisia juhlia, mihin ei välittäisi osallistua. Yhdet olivat puolison lapsuudenkaverin häät, joissa toimi bestmanina. En tuntenut paikalta ketään muuta kuin hääparin, joista kumpikaan ei käynyt edes moikkaamassa pöytäseuruettamme. Häävieraistakaan ei löytynyt ketään jutustelukaveria. Tuntui silloin todella mälsältä olla panostanut laittautumiseen, hotelliin ja monen tunnin matkustamiseen päätyäkseen istuskelemaan itsekseen kun juhlaväelle tärkeintä oli saada känni päälle ja muuten istua hiljaisena. Pisteenä iin päälle erosivat alle vuosi hääjuhlistaan.
Siis tykkääkö joku oikeasti muodollisista juhlista? Niitä siedetään, että päästään joskus näkemään sukua ja muita koolla ja koska ne kuuluvat rituaaleihin.
Inhoan myös! Laittautuminen, epämukavat vaatteet ja se sosiaalisuus mitä juhlissa vaaditaan... Valitsen miiiiljoooona kertaa mieluummin rauhallisen koti-illan, hyvää ruokaa ja ristikoiden ratkomista rauhassa.
En ole koskaan ollut kiinnostavassa ja hauskassa juhlassa.
Välttelen kaikin keinoin noita.
Väittäisin että varmaa 90% miehistä inhoaa niitä pönötysjuhlia missä joutuu olemaan se kuuma ja ahdistava puku päällä kun miehillä ei hyväksytä muunlaista pukeutumista. Miehet varmasti viihtyisi paremmin jos saisi pukeutua rennommin mutta naiset ei hyväksy miehille muunlaista pukeutumista tuommoisiin juhliin
No ainakaan minun mieheni ei inhoa. Itse asiassa yksi asia miksi häneen rakastuin oli se että hän tuli niin luontevasti heti alusta lähtien kanssani kaikkiin eri paikkoihin. Tuli sukujuhliin, kaverien synttäreille, illanviettoihin ja kaikkiin. Aina mielellään ja viihtyi siellä minulle tärkeiden ihmisten kanssa. Ja muutkin tykkäsivät hänestä.
Aivan todella helpottavaa kun ei tarvinnut mitään mörökölliä väkisin raahata mukana ja opettaa perus käytöstapoja. Itse ainakin odotan aikuiselta mieheltä sitä että selviää normaalit sosiaaliset tilanteet niin että ei tarvitse hävetä. Ja että puvun ja karavatin laitto ei ole miehelle pakkopaitaa vastaava rangaistus.
Vierailija kirjoitti:
Exä ainakin oli tällainen, mutta vain jos oli kyse mun suvun juhlista. Esim. serkkuni (joka on myös kummityttöni) valmistujaisiin ei suostunut lähtemään. Oman sukunsa juhlia oli innoissaan järjestämässä ja hänen tuttujensa juhliin mielellään menossa.
Sama siis kuin mitä naiset tekee. Miehen suvin juhliin ei haluta lähteä ja niistä kiukutellaan viikkoja etukäteen mutta oman suvun juhliin lähdetään innostuneesti ja kiukutellaan miehelle jos mies ei ole innostunut niistä
"Väittäisin että varmaa 90% miehistä inhoaa niitä pönötysjuhlia missä joutuu olemaan se kuuma ja ahdistava puku päällä kun miehillä ei hyväksytä muunlaista pukeutumista."
En ymmärrä miksi asioihin pitää aina suhtautua niin suurella tunteella. Aina joko kamalasti inhotaan tai rakastetaan.
Minusta tosi moni asia on vain ihan neutraali. Kuten nyt puku päällä olo. Ei maailman mieluisin asia mutta en minä sitä vihaakaan. Se on vain osa elämää joskus.
On naisissakin. Riippuu mihin kutsuttu ja montako. Rennompi kiinnostaa, ei pönötys tai riehuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exä ainakin oli tällainen, mutta vain jos oli kyse mun suvun juhlista. Esim. serkkuni (joka on myös kummityttöni) valmistujaisiin ei suostunut lähtemään. Oman sukunsa juhlia oli innoissaan järjestämässä ja hänen tuttujensa juhliin mielellään menossa.
Sama siis kuin mitä naiset tekee. Miehen suvin juhliin ei haluta lähteä ja niistä kiukutellaan viikkoja etukäteen mutta oman suvun juhliin lähdetään innostuneesti ja kiukutellaan miehelle jos mies ei ole innostunut niistä
Jaa. Meillä kyllä vaimo on tullut ihan samalla tavalla meidän suvun juhliin. On ihan mielellään tutustunut uusiin ihmisiin. Mutta onko normali hyvin kasvatettu nainen.
Juhlissa pitäisi olla hauskaa, mutta en ole vielä yksissäkään juhlissa nauttinut olostani, paitsi niissä joissa on alkoholia ollut. Ei vaan jaksa teenskennellä.
Vihaan kaikkea teennäistä. Juhlat ovat luonnostaan teennäisiä. t.m32
99 % suomalaisista mölleistä on tuollaisia. Juhlavaatteet ahdistaa ja muiden ihmisten seura pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
99 % suomalaisista mölleistä on tuollaisia. Juhlavaatteet ahdistaa ja muiden ihmisten seura pelottaa.
Ei pelota, mutta ärsyttää, tajusin nyt että oli mitkä juhlat tahansa joissa sukulaisia, niin yleensä joku tulee aukomaan päätään tarkotuksellisesti kovaan ääneen jotta mahdollisimman usea kuulisi.
Ei ole ainoa, vtuttaa ihan hirveästi kaikki kissanristiäiset ja asialliset juhlatkin. Isäni hautajaisten jälkeen ilmoitin kaikille sukulaisille, että nämä olivat minun kohdallani viimeiset pirskeet mihin ilmestyin pönöttämään. Itselläni on hautaustestamentissa hautajaiskielto. Juhlat suck!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ainoa, vtuttaa ihan hirveästi kaikki kissanristiäiset ja asialliset juhlatkin. Isäni hautajaisten jälkeen ilmoitin kaikille sukulaisille, että nämä olivat minun kohdallani viimeiset pirskeet mihin ilmestyin pönöttämään. Itselläni on hautaustestamentissa hautajaiskielto. Juhlat suck!
Edit: Ai niin, ja olen nainen 😃
Olen nainen. Inhoan pönötysjuhlia. Vapaat bileet on asia erikseen.
Ei mikään ihme, että suomenruotsalaiset elää pidempään.
Melkosta pönötystä sun juhlat, en lähtis vaikka maksettais.
Jos meen juhliin niin sinne mennään normi vaatteissa 5 min varotusajalla.