Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Toinen päivä kesälomalla ja tajuan kuinka yksinäinen olen
03.06.2025 |
Minun elämäni on töissä. Säälittävää. Nyt ei sitten jutella pariin kuukauteen kenenkään kanssa. Tätä vielä niin odotin.
N.52
Kommentit (79)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet siis opettaja?
Kuulin tarinan koulun kanslistista, joka ei halunnut jäädä eläkkeelle kuin vasta kun oli aivan pakko: 68-vuotiaana. Kuulemma, koska ei ole mitään muuta elämää kuin työ. Surullista.
Jos sinulla on noin pitkä loma - 2 kk - käytä siitä osa jossain kivalla, sinua kiinnostavalla kurssilla. Siellä on ihmisiä ja mahdollisuuksia ystävystystyä.
Lähde terdelle ottamaan pari huurteista, sieltä voi hyvin löytyä juttuseuraa 😁🍻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On muillakin. Ettet ole ainoa jolla se tilanne. Ja ei se ole säälittävää, vaan joskus se vaan tapahtuu. Ihmiset pitävät huonosti muihin yhteyttä, jotkut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomessa on niin paljon yksinäisiä?
Niin. Miksi yksinäiset eivät löydä toisiaan?
Tätä olen aina ihmetellyt. Itse löydän vähän liikaakin seuraa, koska naamani on iki-iloisen näköinen ihan luonnostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on noin pitkä loma - 2 kk - käytä siitä osa jossain kivalla, sinua kiinnostavalla kurssilla. Siellä on ihmisiä ja mahdollisuuksia ystävystystyä.
Kesäyliopisto? Pääseekö sinne vielä?
Vierailija kirjoitti:
Lähde terdelle ottamaan pari huurteista, sieltä voi hyvin löytyä juttuseuraa 😁🍻
Entä, jos ei halua humalaista seuraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet töissä (rahaa), lähde vaikka ulkomaille jollekin intensiivikurssille. Siellä voisi tutustua helpommin, kun kaikki ovat samassa jamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomessa on niin paljon yksinäisiä?
Niin. Miksi yksinäiset eivät löydä toisiaan?
Tätä olen aina ihmetellyt. Itse löydän vähän liikaakin seuraa, koska naamani on iki-iloisen näköinen ihan luonnostaan.
Koska yksinäisiä pidetään epäilyttävinä, haluaa kaikki vain niiden seuraa ketkä on jo kelvanneet muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän sama homma itsellä. Tai no miesystävä on naapurikaupungissa, mutta asun yksin. Vanhemmat ja sisaren perhe asuu samassa kaupungissa mutta varsinkin lomilla huomaan miten kaipaan sitä työpaikan sosiaalisuutta (vai yhteisöä?). Työni on siis muutakuin sosialisointia ihmisten kanssa mutta saman 7hengen työporukan kanssa (pääosin miehiä kylläkin), ehditään päivän aikana rupatella niitä näitä, tai olla hiljaa samassa tilassa useampi tunti. En edes ole mikään super sosiaalinen ja monesti on mukava kuunnella muiden juttuja sivukorvalla.. kotona sitten hiljaisuutta ja tämä palsta. En oikein tykkää sopia mitään näkemisiä ja tekemisiä ihmisten kanssa, töissä riittää kun menee paikanpäälle ja siellä on automaattisesti ne muutkin ja saat joko "olla" niiden kanssa tai sitten omassa rauhassa.
En tiedä saiko kukaan kiinni tuosta sen mitä kaipaan. Eli ehkä kevyttä yhdessä hengailua, eikä niin että matkustat näkemään ystävää jonnekin ja sitten 6h aktiivista yhdessäoloa ja puhumista ilman hetken rauhaa ja sitten palaat taas hiljaiseen kotiin.
Joo, nyt jonnekin sieltä kotoa. Vapaaehtoistyöhön, jonnekin kurssille/leirille, mitä vaan. Mitä haluat tehdä? Olin nuorena kansainvälisillä vapaaehtoistyöleireillä, siellä oli myös iäkkäämpiä ihmisiä mukana sillon. Joskus kun lapset lähteneet omilleen voisin taas mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomessa on niin paljon yksinäisiä?
Niin. Miksi yksinäiset eivät löydä toisiaan?
Tätä olen aina ihmetellyt. Itse löydän vähän liikaakin seuraa, koska naamani on iki-iloisen näköinen ihan luonnostaan.
Tätä ihmettelen myös. Tuntuu että niin valtava määrä kärsii yksinäisyydestä, mutta ei ole keinoa yhdistää ystävää kaipaavia.
Itselläkin vanhat ystävät on jääneet vuosien varrella. Harrastan aika paljon, käyn kursseilla ja tapahtumissa ja samasta kiinnostuneiden seuraa on tullut sitä kautta elämään paljon. Ilman sitä kokisin luultavasti itseni yksinäiseksi, vaikka olen introvertti. Kotini on linnani jonne en mielellään edes kutsu muita, mutta tykkään olla ihmisten kanssa jonkin tekemisen parissa.
Aikuisten kesäleirejä kaivataan selvästi taas. Kesällä on paljon retriittejä ja kursseja. Nappaa aihe joka kiinnostaa. Tai lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan jonkun omaa sydäntä lähellä olevan asian äärelle.
Valoisana aikana yksinäisyys korostuu kesällä. Tai talven kylmässä pakkasessa.
Älä nyt ainakaan sisällä istu.. Ulos nyt siä ne muutkin on. Baariin, terassille, elokuviin, kahvilaan...jne
Alue: Aihe vapaa
Pahempi olisi jos ei olisi töitäkään.