Toinen päivä kesälomalla ja tajuan kuinka yksinäinen olen

Vierailija kirjoitti:

Olisi ihan järkyttävää, jos työ olisi elämän ainoa ilo. On siellä kivoja typpejä muutama mutta en mä kyllä lomallani heitä kaipaa.

Pitäisi järkätä yksinäisille joku tapahtuma, jossa he voisivat tutustua toisiinsa

Frendien kautta noita järjestetään. On ihan kiva sovellus. Kannattaa kokeilla ja matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä. Kaikki siellä etsivät ystävää. 

Jos sul ap on yhä tylsää ja yksinäistä niin tuu harrastaa seksiä mun kanssa.

M41

Olen huomannut pitkälle menevän yksinäisyyden vaikuttavan niin, että asiat eivät enää tunnu pintaa syvemmälle. En saa enää elämyksellisiä tunteita. Ihmisten suhteen luottamuspula. Tuleva kesäloma. Aluksi ajattelin lähteä pohjoiseen, johonkin puurajan yläpuolelle. Inhoan pohjoista. Etelän turistirysä. En pidä siitäkään. Rakastan museoita mutta en vielä ole löytänyt kiintoisia näyttelyitä. Kaikenlainen arkeologiaan jaa muinaisuuteen liittyvä sytyttää. Henkisen kasvun jutut myös. 

Vierailija kirjoitti:

Jos sul ap on yhä tylsää ja yksinäistä niin tuu harrastaa seksiä mun kanssa.

M41

Se on hyvä harrastus jonka parissa tutustuu mukaviin tyyppeihin. Minäkin suosittelen.

N50

Vierailija kirjoitti:

Pitänee miettiä mitä minä oikeastaan lomalla teen, tarvitsenko sitä ollenkaan. Voinko sittenkin ottaa jotain itselle mielekästä työtä vastaan.

Ulkomailla ihmiset eivät ole yksinäisiä kun heillä on aina jokin yhteisö mihin menevät ja missä keskutelevat toisten kanssa.

 

Juu. Jotkut kieltenopettajat lähtevät mm. kielikursseille töihin kesällä kun kaipaavat mielekästä tekemistä. 

Netistä saa kavereita.

Tee tili realescortiin ja tapaa uusia tuttavuuksia samalla tienaten rahaa

Vierailija kirjoitti:

Lähde terdelle ottamaan pari huurteista, sieltä voi hyvin löytyä juttuseuraa 😁🍻

Opettajan ei kannata alkoholisoitua.

Nythän sinulla on aikaa tutustua itseesi oikein kunnolla. Sen kun teet perin pohjin ja rehellisesti, vaikka se tekeekin kipeää aluksi, niin nouset siitä paljon vahvempana ylös etkä kaipaa kenenkään olkapäätä itkeäksesi kurjuuttasi. Ja kohonnut itsetunto näkyy ulospäin ja muutkin huomaavat sen. Kohta et olekaan enää yksinäinen, vaan onnellisesti parisuhteessa. Etenet vain pienin askelin,, niin se maali tulee vastaasi kuin itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi ihan järkyttävää, jos työ olisi elämän ainoa ilo. On siellä kivoja typpejä muutama mutta en mä kyllä lomallani heitä kaipaa.

Pitäisi järkätä yksinäisille joku tapahtuma, jossa he voisivat tutustua toisiinsa

Frendien kautta noita järjestetään. On ihan kiva sovellus. Kannattaa kokeilla ja matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä. Kaikki siellä etsivät ystävää. 

Jos aloittaja on tosiaan opettaja,  kyse on varmaan siitä, ettei hän työaikana kaipaakaan mitään ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja. Töissä niitä tulee enemmän kuin tarpeen eikä työpäivän jälkeen edes jaksa lähteä mihinkään.  

On kyllä jännää, että aina osa ihmisistä on "itkemässä" eri foorumeissa yksinäisyyttään, mutta mitään ei silti haluta asialle tehdä. Minäkin olen yksinäinen, mutta en kärsi siitä millään tavalla. Käyn tapahtumissa yksin ja aina löytyy juttuseuraa, jos haluaa (ilman taka-ajatuksia). Käyn lomareissuilla yksin, sama juttu. Yksin ei siis tarvitse olla, jos ei halua olla. Enkä ole mitenkään ekstrovertti luonne, vaan ihan päinvastoin. Mutta saatan silti joskus aloittaa keskustelun, jos silti tuntuu. Enkä ole myöskään komea, vaan ihan tavallinen peruspena, joten senkään vuoksi tuntemattomat eivät aloita keskustelua kanssani.

On surullista, että yksinäiset ihmiset pienentävät tarpeettomasti oman elinympäristönsä, koska koko maailma on oikeasti auki. Ja joka päivä kymmenet miljoonat yksinäiset ihmiset matkustavat maailman joka kolkassa, eikä kukaan ihmettele asiaa.

Koittakaa olla rohkeita ja lähtekää ulos - se ensimmäinen askel on kaikkein vaikein..

Mene jollekin kurssille.

Opettajille on vaikka mitä ryhmämatkoja. Sukulaiseni käy sellaisilla.

Hyppää autoon/junaan/bussiin ja lähde kiertelemään Suomea tai Eurooppaa! Voit mennä ihan minne itse haluat, eikä ole mukana ketään, jonka kanssa pitäisi tehdä kompromisseja.

Jos olisin sinä, lähtisin kiertelemään Eurooppaa junalla. Siellä pärjää hyvin yksinkin. Saat mennä mihin maahan haluat ja syödä mitä haluat, ei tarvitse tehdä kompromisseja.

tai toinen vaihtoehto, lähde kiertelemään Suomea.

Olen useammasta paikasta lukenut, että elämään saa sisältöä, kun tekee jotain toisten eteen, eikä oleta, että ystävyystarjoajat tulee ovelle. Eli vapaaehtoistyötä tekemään, se antaa hyviä fiiliksiä kun antaa omastaan (tässä tapauksessa aikaa).

Aktiivinen on pakko yksinäisen olla. Toisaalta hyvä koittaa nauttia myös siitä, että voi itsekkäästi tehdä asioita.

Yksinäisyys on yksi pahimmista asioista ihmiselle. Aikoinaan laumasta pois suljetut eivät pärjänneet ja sen takia ihminen kokee sen niin pahana.

Lähde vaikka ravintolaan syömään, ei yksin kotona kannata olla.

Tällä palstalla on ikisinkkumiehiä joten pyydä jotain miestä treffeille. Sitten teistä tulee kaverit ja voit jutella joka ilta sille.