Toinen päivä kesälomalla ja tajuan kuinka yksinäinen olen

Lähde pitkälle matkalle. Mä lähtisin riemusta kiljuen.

N59v

Mä nautin, vielä huominen on tätä "lorvimista". Sitten hyppään junaan ja pari päivää Kuopiossa, ihan vain ylläriloma itselle, hotellissa. Katsellen oudon kaupungin menoa ja vipinää... Mä nautin, en tee mitään aikatauluja kesäkuulle, en edes juhannukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt ainakaan sisällä istu.. Ulos nyt siä ne muutkin on. Baariin, terassille, elokuviin, kahvilaan...jne

Ne muut on omiensa parissa ulkona jolloin yksinäisyys vain korostuu. 

Kahden kuukauden loma, vau... Lähtisin varmaan pitkälle reppureissulle vaikka olenkin kohta 60. Interrailkortti handuun ja menoksi. Retkeilymajoissa tutustuu ihmisiin. Joku vuoristoinen maa etelässä, jossa ei tule liian kuuma. 

Tai sitten Camino vaellus. Siinä menee helposti viisi viikkoa. Oli aivan paras reissu mitä olen tehnyt, eikä ollut kallista.

Onko sinulla omaa pihaa tai parveketta? Jos on, niin istuta perennoja, pensaita, yrttejä jne. Tulin äsken sisään pitämään sadetta puutarhatöistä. Voi kuinka ihanaa on nähdä luonnon muuttuvan ja kasvien kasvavan aivan silmissä: juuri ovat hieman auenneet syreenit ja pionit ovat hurahtaneet pituutta paljon. Hopeahärkit ja tuoksukurjenpolvet ovat juuri alkaneet kukkimaan. Tänään istutin ruukkuihin erilaisia yrttejä. 

Puutarhahoidossa ei tarvitse seuraa, vaan aika kuluu joutuisasti ulkoilmassa puuhatessa ja omia istutuksia ihaillessa. Samoin aika kuluu mukavasti puutarhalehtiä ja -kirjoja selatessa ja lukiessa. 

Minullakin on 2kk lomaa, ei ole perhettä eikä puolisoa. Nyt on hyvää aikaa ulkoilla ja palautella voimia kuntosalilla. Yksinhän sitä jää jos asettuu kotia jurottamaan.

Teen vapaaehtoistyötä kodittomien eläinten parissa ja heinäkuun olen kiireapulaisena paikallisessa kahvilassa. Rohkeasti vaan ihmisten ilmoille, myös kesälomalla. Kyllä juttukavereita löytyy 🙂

Kesäloman alussa voi lyödä hetken tyhjää ennen kuin pääsee kiinni lomarytmistä. Kannattaa antaa itselleen aikaa. Kun aivot ja keho tottuvat arjen pyörittämiseen eivät ne heti loman alkaessa osaa olla muuta ja siksi se sellainen ahdistus/yksinäisyys/tyhjä tunne voi olla vain reaktio sille, että tilanne on nyt sinulla erilainen. Niinpä ota rauhassa ja tee sitä, miltä tuntuu just nyt.  Voi olla, että tarvitset pelkkää lepoa ekan viikon ja sitten keksit ideoita mitä teet lomallasi uudella energialla.

Hyvää lomaa!

Vierailija kirjoitti:

Kesäloman alussa voi lyödä hetken tyhjää ennen kuin pääsee kiinni lomarytmistä. Kannattaa antaa itselleen aikaa. Kun aivot ja keho tottuvat arjen pyörittämiseen eivät ne heti loman alkaessa osaa olla muuta ja siksi se sellainen ahdistus/yksinäisyys/tyhjä tunne voi olla vain reaktio sille, että tilanne on nyt sinulla erilainen. Niinpä ota rauhassa ja tee sitä, miltä tuntuu just nyt.  Voi olla, että tarvitset pelkkää lepoa ekan viikon ja sitten keksit ideoita mitä teet lomallasi uudella energialla.

Hyvää lomaa!

Tai jospa yksinäisyys johtuisi ihan siitä että on yksin ilman yhtään läheistä ihmistä. 

Vierailija kirjoitti:

Lähde pitkälle matkalle. Mä lähtisin riemusta kiljuen.

N59v

Yksin matkustaminen ei ole kovin hauskaa, jos on muutenkin ulkopuolinen ja yksinäinen olo.

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomessa on niin paljon yksinäisiä?

Naiset on niin mielisairaita, ettei kukan halua olla niiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomessa on niin paljon yksinäisiä?

Niin. Miksi yksinäiset eivät löydä toisiaan?

Tätä olen aina ihmetellyt. Itse löydän vähän liikaakin seuraa, koska naamani on iki-iloisen näköinen ihan luonnostaan. 

Koska yksinäisiä pidetään epäilyttävinä, haluaa kaikki vain niiden seuraa ketkä on jo kelvanneet muille. 

 

Tämä pitää paikkansa myös kun puhutaan haluttavasta kumppanista. Sinkku ei kelpaa, mutta parisuhteessa oleva olisi saalis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt ainakaan sisällä istu.. Ulos nyt siä ne muutkin on. Baariin, terassille, elokuviin, kahvilaan...jne

Ne muut on omiensa parissa ulkona jolloin yksinäisyys vain korostuu. 

 

Minulle tulee tosiaan vain surullinen olo kun lähden yksin ulos. Ympärillä jutellaan ja nauretaan. Silloin vaan korostuu se tilanne, että minulla ei ole ketään. Alkaa vaan enemmän kyselemään itseltään ja syyllistämään, että miksi näin. 

Ap.

Pilkoin vuosia kesälomani pitkin vuotta. Syy oli yksinäisyys. Roikuin ns ystävissä. Olin aina se joka otti yhteyttä ja huomasin olevani ns varalla. Kyllästyin siihen, että yritin keksiä yhteistä tekemistä. Aina viivyteltiin vastauksissa yms. Sitten päätin etsiä uusia ystäviä. Paras päätös ikinä ! FB:stä löytyy ryhmiä, joissa voi osallistua yksittäisiin tapahtumiin tai sitoutua pidempiaikaisesti jonkun teeman parissa kokoontuvaan ryhmään. Ensin ollaan muodollisempia, mutta pikku hiljaa on alettu ystävystyä. 

Olen itsekin ollut opettaja, mutta jätin alan monestakin syystä. Yksi syy oli se, ettei työkavereista löytynyt koskaan seuraa menoihin. Siksi ne kesät on sinkulla yksinäisiä.

Oletko yrittänyt ystävystyä kenenkään kanssa? Minä yritin mutta opettajat ei kai sitten tarvitse ystäviä?

Niin makaa kuin petaa. Kaikki vapaaehtoisesti lapsettomat huom.

Vierailija kirjoitti:

Niin makaa kuin petaa. Kaikki vapaaehtoisesti lapsettomat huom.

Niin tässäkö pitäisi sitten alkaa väkisin lisääntymään, jotta olisi seuraa ja tekemistä? Kaikkia se leipä elättää..

Ei Ap

Olin viime vuonna miehen kanssa parilla kiertomatkalla, molemmilla reissuilla oli myös yksin matkustavia mukana. Heidät otettiin mukaan porukkaan ja o,i myös seuraa toisilleen, joten sellainen voisi olla myös yksi vaihtoehto,

https://joogaliitto.fi/joogakurssit/

Suosittelen Saarijärven joogaopiston kursseja. Tällekin kesälle on muutamia paikkoja vapaana, myös juhannuksena. Siellä tapaa mielenkiintoisia tyyppejä, pääsee savusaunaan ja uimaan. Juhannuksena on tietenkin kokko. Siellä saa myös hyvää ruokaa. 

Mene kesätöihin. 1,5 kk jossain hommissa, niin jää vain pari viikkoa yksin kärvisteltävää.

Ota koira, tai pari kissaa. Itsekin haluaisin. Tuovat niin paljon myönteisiä tuulia ja rakkautta arkeen. Ei ole enää yksinäistä.