Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle! VI/2025!
Kommentit (35298)
Vierailija kirjoitti:
Tulee tosiaan aika paljon viestejä, joista vaikea saada tolkkua. Itse vielä ihmeissäni estosta. En mä mielestäni kirjoittanut mitään sopimatonta.
Mistä sen edes tietää, että on estetty?
" jos sais kerran reissullansa rakkaudesta ruikuttaa, tekisin sen heti"
Vierailija kirjoitti:
Useita sekunteja = pitkään... No entäs kun keskustelu kestää kymmeniä minuutteja ja katsotaan suuren osan ajasta silmiin. Tähtitieteellisen pitkään. Epäselvääkö muka, no ei ollut.
Kyllä se vaan oli ja on yhä epäselvää.
-sinkulta>varatulle
Vierailija kirjoitti:
Kuules meidän välisessä kommunikaatiossa ei ollut mitään tervettä.
Sinä teit siitä sellaista. Vallankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Mama Im coming home. 💔
Vaimo lohduttaa aina, vaikka olisit vieraissa käynyt.
Vierailija kirjoitti:
En selviä tästä.
En minäkään, kunnes aika tekee tehtävänsä toivottavasti. Ei tätäkään enää jaksa. Aina unohtaa mitä on irl ja mitä ei ole.
Sivulta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
you are disconnected
Kun en ole hiljaa vaan kerron, että mullakin on toiveita tarpeita, yhteys katkeaa? Terveissä ihmissuhteissa saa kertoa sydämensä tarpeista.
Kerro toiveistasi ja tarpeistasi.
Mitä se enää auttaa, kun et ole aikaisemminkaan kuunnellut tai välittänyt?
Miksi kiusasit ja miksi jatkoit niin kauan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mama Im coming home. 💔
Vaimo lohduttaa aina, vaikka olisit vieraissa käynyt.
Onpa rumasti sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kiusasit ja miksi jatkoit niin kauan?
Pelosta. Vaikeudesta käsittää. Kaikki olisi ollut niin lopullista ja siinä. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En selviä tästä.
En minäkään, kunnes aika tekee tehtävänsä toivottavasti. Ei tätäkään enää jaksa. Aina unohtaa mitä on irl ja mitä ei ole.
Sivulta
Voi kun saisikin pitää joskus kaivattua sylissä ja katsella ujosti silmiin. Toivottavasti meille vielä se mahdollistuu. Jos vaan kaivattukin sitä haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kiusasit ja miksi jatkoit niin kauan?
Pelosta. Vaikeudesta käsittää. Kaikki olisi ollut niin lopullista ja siinä. Aina.
Vaikeudesta käsittää mitä?
Vierailija kirjoitti:
En selviä tästä.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kiusasit ja miksi jatkoit niin kauan?
Pelosta. Vaikeudesta käsittää. Kaikki olisi ollut niin lopullista ja siinä. Aina.
Mikä siinä oli vaikea käsittää?
Tiesit koko ajan, että olin tosissani.
Kalleimmalle kauneimmat
olet, aina
Minä lohdutin sinua kaikessa ja sinä jätit minut itkemään yksin.
Varmaan 10 sivua samaa shittiä eli saman jankkaamista.
Elämässä on ollut aika kun aamuisin heräsin niin ison kivun kanssa, etten osaa edes kuvailla. Pitkä aika sitten joku/jokin satutti niin pahasti etten edes pystynyt sitä tajuamaan. Kipulin sitä pitkään. Arvottomuutta, yksinäisyyttä asian kanssa. Uskoin olevani arvoton ja etten ansaitsisi onnea. Jossain kohtaa tajusin että ei voi olla vastuullinen omista vioistaan sillä tapaa kun ajattelin että jotenkin itsen tulisi olla ja etten siksi riittäisi. Että olisin hyvä ja riittävä. Silloin oli liian myöhäistä.
Vitsi miten usein olen viime aikoina miettinyt sitä odotusta ja toivoa mikä siitä seurasi väärään aikaan ja liian myöhään. Sun kaipuuta. Toisinaan tällaisina iltoina kuin tänään palaan siihen ja tunnen oloni surulliseksi, ihan kuin se olisi ollut eilen. Sun tapaan herätä aamulla aikaisin ja tiskata heti, odottaa töiden jälkeen valmiina. Sitten tajuan että välissä on mennyt kohta lähes kaksikymmentä vuotta. Olit perustavan laatuinen osa mun elämää ja joku kohta sinua matkaa mukana aina. Ei enää samalla tapaa, mutta voin muistaa sut kun suljen silmät ja kaiken sen hyvän. Et koskaan tule tietämään näistä ajatuksista. Sulla on oma elämä, erillinen täysi elämä missä meillä ei ole sijaa, eikä ole ollut pitkään aikaan. Eikä siinä elämässä me koskaan edes sattumalta kohdata. Sinä ja minä. Me lakattiin olemasta kauan sitten. Sillä oli kuitenkin iso merkitys. Hyvää jatkoa.