Lue keskustelun säännöt.
Miten voisin oikeasti muuttua?
29.03.2026 |
Haluaisin olla rento, hauska, huoleton ja sosiaalinen. Ottaisin elämästä kaiken irti, olisin kuten se vuosia sitten Italiassa hotellin lähikaupassa edelläni asioinut nainen, joka osti kaikkia ihania raaka-aineita ja tonkan edullista paikallista viiniä ja kuvitelmieni mukaan meni kotiin kokkaamaan ateriaa isolle ystäväporukalle. Saattaisin myös istua jossain rantakahvilassa katsomassa auringonlaskua, hipsiä aamulla kotiin korkokengät kainalossa tyhjiä katuja pitkin tai olla kuten se nuori lentoemäntä, jonka blogia luin kauan sitten, ja joka tuosta vaan parikymppisenä vuokrasi vieraassa maassa auton ja lähti tutkimaan paikkoja.
Todellisuudessa en tee koskaan yhtään mitään. Ei ole isoa ystäväporukkaa, ja niitä muutamia yksittäisiä kaverin tapaisia en koskaan kutsu kylään, koska en vain saa aikaiseksi. Ehkä he eivät ehdi tai halua, jolloin kutsuni olisi tympeä ja kuormittava. Lisäksi ruoan laittaminen muille on aina hirvittävä riski. Se tunne ensimmäisen haarukallisen jälkeen kun tajuaa, että ruoka ei maistu miltään. Ja tuntee pakottavaa tarvetta alkaa vähätellä ja selitellä, ettei vieras luule minun tosissani tykkäävän tällaisesta mauttomasta muhjusta. Mutta selittelykin on toisaalta kiusallista ja hölmöä, joten loppuaterian ajan sitä vain käy sisällään helvetillistä kamppailua pysyäkseen vaiti ja naama peruslukemilla. Tai ehkä olisin juuri sinä päivänä aivan yhtä väsynyt ja saamaton kuin kaikkina muinakin päivinä ja katuisin suuresti koko kekkereitä. Päätyisin perumaan viime hetkellä sairastumiseen vedoten. Että ei varmaankaan kannata.
Minäkin olisin voinut olla se vuokra-autoileva lentoemäntä. Nuorena hain kerran lentoemäntäkurssille, mutta haastatteluaamuna oli huono olo, joten jätin menemättä. Autokouluun ilmoittauduin kaverin kanssa, mutta lopulta hän sai aloittaa ja suorittaa sen ilman minua. Muut tekevät asioita ja minä haaveilen niistä. Onko vertaistukea?
Kommentit (11)
Hyvä kirjoitus ja pystyn samaistumaan. Ei tullut mustakaan matkaopasta, joka vaihtaa paikkaa toinen toistaan eksoottisempaan kohteeseen ja jolla on upeita romansseja paikallisten komistusten kanssa. Tulin jo nuorena äidiksi ja sain heittää haaveet nurkkaan. Kun lapset aikuistuivat olin jo liian vanha lähtemään toteuttamaan nuoruuden unelmiani, jämähdin ja tätiydyin tänne koti-Suomeen. Ystävät voin laskea yhden käden sormin, enkä meinaa edes heihin jaksaa yhteyttä pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisellä on hyvä olla haaveita ja unelmia, oikeasti elämä vie ja me vikisemme.
Olet ainakin hyvä kirjoittaja.
Miten käy, jos olet saanut aloitettua jonkin tekemisen: pystytkö silloin jatkamaan tai onko tekemisen jatkaminen yhtään helpompaa kuin aloittaminen?
Haluaisit olla huoleton, mutta sen jälkeen alat selittelemään nimenomaan tuollaisia huolia. Lopeta käyttämästä ajatuksia siihen millä tavoin asiat voi mennä huonosti. Jos huomaat, että murehdit, vaihda tietoisesti ajatusten aihetta ja toista tätä sitkeästi aina tarvittaessa, niin näin saat ajatusrakenteisiisi muutosta.
Joku viisas on joskus sanonut että: ihminen muuttuu kun nykytilanteen tuska on suurempi kuin muutoksen tuska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluatko oikeasti olla rento, sosiaalinen ja menevä vai toivoisitko olevasi sellainen siksi, että saisit muilta ihailua ja hyväksyntää?
Joskus tavoittelee muiden toiveita ja ihanteita omiensa sijaan. Tämä on yleensä täysin alitajuista ja voi johtua mm. siitä, ettet ole saanut arvostusta omana itsenäsi tai tilaa kasvaa ja löytää niitä sinulle sopivia juttuja. Sekin on tyypillistä, että mitä enemmän paineita asetat itsellesi muuttumiseen, sitä työläämmältä ja vaikeammin saavutettavalta se tuntuu.
Sinun ei missään nimessä tarvitse haudata toiveita paremmasta elämästä. Toisinaan saattaa vain olla hyvä pysähtyä hetkeksi tutkiskelemaan, onko tämä tavoittelemasi suunta sinulle se oikea. Perustuuko se aidoille haluillesi ja tavoitteillesi vai pikemmin mielikuvien varaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Analysointilässytyksen sijaan nostat perseesi sohvalta ja alat TEHDÄ asioita tekemisen miettimisen sijaan. Toiminta luo toimintaa. Ja tuossa vaiheessa on melkein ihan sama mitä teet, tee edes JOTAIN (vauvapalstalle kirjoittamista tai netin selaamista ei nyt lasketa.)
Se iloinen aikaansaava tekijäkin voi muuttua aikaansaamattomaksi ja apaattiseksi, jos huomaa ettei lopputulos ollutkaan vaivan arvoinen.
Suomessa on vieläkin se ankea periaate että otsasi hiessä sinun täytyy leipäsi tienata, teetätetään hirvittävästi työtä mutta et saa palkaksi juuri mitään. Muut korjaavat työsi hedelmät itselleen ja itse et saa mitään. Ei ihme että ihmiset ovat apaattisia, voimattomia, aikaansaamattomia ja aloitekyvyttömiä, se on lannistavaa kun suuri työ valuu hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kutsut vieraita kylään, niin tee esim. lasagne etukäteen. Tee kaksi vuokaa. Toista voit maistaa, että onko hyvä. Sitten vain lämmität vieraille se toisen, jos oli hyvä.
Mitä mahdollisimman pientä spontaania voit tehdä tänään? Ostaa ja maistaa uutta juustoa? Mennä kirkkoon? Sanoa kassalle, että onpa sateinen/kylmä/kaunis ilma?
Syynä siihen että et tee mitään on saamattomuus. Et vaan saa asioita aikaiseksi, edes silloin kun pitäisi. Jos haluat muuttua tartu toimeen. Aloita vaikka ihan pienistä asioista. Lähde lenkille, vie roskat, siivoa. Sitten siirryt isompiin asioihin,