Nainen, 30-45 miksi et pariudu?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Ei kiinnosta s eksiorjuus
2. Miehet eivät tuo elämääni lisäarvoa
3. Kaikki tarpeeni ovat tyydytetyt
4. Elämäni on tasaista ja hyvää, toisin kuin miesten "osallistuessa" siihen
Eli kysymys on ennemminkin, miksi pariutuisin?
2. Kyllä tuo. Et vaan tiedä.
Kun sinulla on oma nyytti sylissä ensimmäistä kertaa, niin sinusta tulee aikuinen ja vanhempi lapsellesi.
Sitä ennen olet lapsi.
Siis oma miesnyytti sylissä? Tässä puhuttiin miehistä, ei lapsista.
Hei palstamiehet, suostuisitteko siihen, että teidät kääritään niin pieneksi nyytiksi, että se mahtuu syliin? Eikö se sattuisi?
Miesnyytit täällä jonossa äitin syliin vikisemässä.
Mua ei kiinnosta parisuhde. En ole ikinä edes ihastunut kehenkään teininä. Viihdyn yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Ei kiinnosta s eksiorjuus
2. Miehet eivät tuo elämääni lisäarvoa
3. Kaikki tarpeeni ovat tyydytetyt
4. Elämäni on tasaista ja hyvää, toisin kuin miesten "osallistuessa" siihen
Eli kysymys on ennemminkin, miksi pariutuisin?
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kok
Onpas siirappia. Elävätkö sinun lähipiirisi naiset ja lapset todella noin täydellisessä harmoniassa? Ne miehet ovat tietystikin, biologiansa pakottamina, jo jatkaneet matkaansa.
Aika moni vanha ihminen on lapsistaan huolimatta yksin hoitokodissa, monista eri syistä.
Ja tosiaan, ne nykymiehet, heille omien lasten hankkiminen on yksi nykäys ja akan projekti, vai?
Ei ole olemassa hyviä miehiä, saati että mä ottaisin jonkun vain siksi, että hän on "hyvä". Mä otan sellaisen, johon rakastun ja joka rakastuu minuun. Ja johon voi luottaa. Jos en sellaista löydä, mulla on erittäin hyvä näinkin. Oma tupa, oma lupa, velaton, varakas, vapaa.
Ota ap mies, jos ne kerran niin hyviä on sun mielestäs. Mä en tarvitse.
Eipä tule tavattua romanttisesti saatikka seksuaalisesti kiinnostavia miehiä koskaan yhtään missään enkä nettideittaile. Minulla ei ole mitään deittailuelämää ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut ainoatakaan sen arvoista.
Kyllä olet. Mutta he eivät ole sinusta kiinnostuneita.
Ja ne muut eivät ole sen arvoisia joten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Ei kiinnosta s eksiorjuus
2. Miehet eivät tuo elämääni lisäarvoa
3. Kaikki tarpeeni ovat tyydytetyt
4. Elämäni on tasaista ja hyvää, toisin kuin miesten "osallistuessa" siihen
Eli kysymys on ennemminkin, miksi pariutuisin?
Ei kukaan jaksa sinua jyystää pitkään. Mies haluaa pettää sinua eikä mistään seksiorjuudesta ole kyse.
Miksi siis miestä pitäisi kelpuuttaa parisuhteeseen jos kuitenkin vain pettävät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulle tuntuu olevan ongelma, etten mä ota miestä. Mulle ei ole minkäänlainen ongelma elää ilman miestä. Jos mies olisi jotenkin tarpeellinen tai toisi jotain hyvää elämääni, voisin harkita, mutta eihän teistä mihinkään muuhun ole kuin sohvalla makaamaan ja pieremään ja sen osaan itsekin :D
Kun mies menee naisen kanssa huonekalukauppaan, mies maksaa huonekalut, kantaa huonekalut autoon, ajaa auton kotiin ja kasaa huonekalut kotona. Nainen päättää mihin mies nostaa huonekalut.
Miten nainen pärjää ilman miestä. Ei mitenkään.
Kummallisesti mä olen saanut huonekalut siirtymään huonekalukaupasta paikoilleen kotona ilman miehen apua. (Tai siis miesmyyjä kyllä otti niistä rahat vastaan, ja se oli ihan hyvä, koska en mä osaa käyttää kassakonetta.)
Ei sen käyttäminen vaikeaa ole. Mutta jos olisit yrittänyt käyttää sitä, sut olisi varmaan saatettu ulos liikkeestä ilman niitä huonekaluja.
Itsekin olen saanut huonekalut ilman miesystävää kotiin. Joko itse kantamalla tai kotiinkuljetuksella.
En ole ikinä tavannut miestä joka loppujen lopuksi olisi hyvä puoliso. On alkoholisteja, pettäjiä, väkivaltaisia, valehtelijoita, itsekkäitä, laiskoja, tunnekylmiä... Moni näyttää alkuun hyvältä mutta pintaa raaputtamalla nämä paskuudet paljastuu. Enkä puhu vain miehistä joiden kanssa olen seurustellut, vaan kaikista tapaamistani kavereista, kollegoista, kaverien puolisoista... Eli kyse ei ole vain siitä etten "saisi" hyvää.
Niinpä en viitsi enää edes etsiä, kun todennäköisyys hyvän löytymiselle on lähellä nollaa.
Vierailija kirjoitti:
Nykynaisia ei miehet kiinnosta vaan he mieluummin viettää iltaa tyttöjen kesken jossain trendikaupunginosassa joka on sisustettu valkoiseksi ja seinät mietelauseita täynnä.
Jaa, miksiköhän?
Olen ujo ja hiljainen enkä mitenkään kaunis. Miehet ei kiinnostu musta. Pariutuminen ei ole siis vaihtoehto.
En ymmärrä mikä ihmeen pakkomielle ihmisillä on päätyä parisuhteeseen. Olen onnellinen sinkkuna enkä osaa perustella miksi haluaisin arkeni jakaa jonkun toisen kanssa. Kyllästyttää jopa sukulaisteni seura pidemmän päälle.
Vapaana voi olla hyviä miehiä, mutta en usko, että minulle sopivaa miestä enää löytyy.
Tuntuu, että olen jotenkin niin erilainen persoonallisuudeltani, ettei minunkaltaista miestä ole ainakaan Suomessa.
Haluaisin kyllä, mutta kukaan mies ei ole minusta kiinnostunut. Sääli, koska olisin hyvä vaimo ja lapsille hyvä äiti.
Ilmeisesti he olivat vapaana, ennen kuin ap aloitti tapailemisen.