Onko kukaan valittanut koskaan opettajalle lapsen arvosanasta? Mitä siitä seurasi?

 

Mikä on arvioitava näyttö? Miksi oppilas tai vanhempi ei tiedä mitä tämä tarkoittaa?

Käy katsomassa vaikka biologian päättöarvioinnin kriteerit. Siellä on lueteltu 30 asiaa, joiden osaamisen tai osaamattomuuden oppilas näyttää yläkoulun aikana. Esimerkiksi oppilas tekee laajan eliökokoelman itsenäisesti = 9, jos taas tarvitsee apua ja silti saa aikaan vain pienen kokoelman on arvosana 5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka vuosi löytyy joku valittaja. Eipä niistä seuraa muuta kuin v'tutusta opettajalle. Kun arvosanat on annettu, ei niitä vinkumalla saa muutettua muuksi.

t. opettaja 

Menetkö koskaan itseesi tai myönnät että tuli arvioitua väärin?

Tämä on hyvä kysymys opettajalle, koska onhan se selvä että joskus pakosti menee metsään. Mutta myöntääkö opettaja sitten sitä koskaan?

Oppilas tekee kolme koetta ja 7 arvioitavaa näyttöä. Aika vaikea näiden perusteella on arvioida väärin. Työt arvioidaan päättöarvioinnin kriteerein.

Mikä on arvioitava näyttö? Miksi oppilas tai vanhempi ei tiedä mitä tämä tarkoittaa, jos se on kerran tärkeä osa arv

Aikuinen ihminen osaa googlata "päättöarvioinnin kriteerit" ja tutustua lapsensa kanssa näihin kriteereihin. 

Kuka nyt arvosanoista valittaa? Niillä voi takapuolea vain pyyhkiä. Ei niillä töihin koskaan pääse.

Ope oli sanonut tällä viikolla että biologian numero ei laske, olivat jonkun keskustelun käyneet. Nuorella ollut kaksi vuotta se 8, nyt on 7. Kyllä ajattelin asiasta vielä viestittää jos näin kuitenkin sanoi. Päättötodistus laski ja oli muutenkin aivan hilkulla haluamaansa jatkokoulutukseen. Nyt sinne ei sitten varmaan pääse.

Vierailija kirjoitti:

Kuka nyt arvosanoista valittaa? Niillä voi takapuolea vain pyyhkiä. Ei niillä töihin koskaan pääse.

Hyvillä peruskouluarvosanoilla pääsee eliittilukioon ja hyvillä yo-arvosanoilla Aallon kauppikseen ja hyvillä arvosanoilla konsulttifirmaan. Jos joutuu peruskoulun jälkeen amikseen, niin sieltä voi olla tosi vaikea enää ponnistaa.

Kaveri valitti ja sen jälkeen myös pikkusisaruksen arvosanat olivat laskusuunnassa :D kannattaa miettiä tarkkaan.

"Miksi opettajat eivät anna selkeitä selityksiä sitten jos arviointikriteerit on selvät ja yksiselitteiset?

Koska eihän ne sitä tietenkään ole. Moni kohta tulkittavissa ihan miten opettaja haluaa."

No pakkohan meidän on tulkita niitä. Ja viimeaikaiset Karvin tutkimukset todistavat, että niitä tulkitaan oppilaan eduksi. Osaaminen on laskenut, arvosanat eivät. Nykyinen kasi oli 20 vuotta sitten kutonen. Niin että miettikää sen pohjalta näitä valituksia. 

Ja jos teillä on kriteereiden suhteen valituksia, turha niitä on opettajille kaataa. Minkä me voimme ylempien ohjeille? Ei ole meidän vika, jos ohjeet ovat monitulkintaiset. Mutta se on ihan selvä, että jos vaatimukset olisivat hyvin selkeät, niin suurimmalla osalla oppilaista arvosanat laskisivat. 

T. Yläkoulun opettaja 

Siitä seurasi kuumaa seksiä ja lisää hyviä arvosanoja. 

Vierailija kirjoitti:

Kokeesta oli tullut hyvät numerot, mutta antoi kokeiden keskiarvoa numeroa huonomman. Läksyt tehty eikä poissaoloja. Kysyin oerusteluita niin ei tullut mitään selkeää. Nyt vuosia myöhemmin olen työssäni tekemisissä tämän entisen opettajan kanssa, hän vaihtoi alaa ja harvoin olen tavannut yhtä koppavaa ja toisia arvostelevaa tyyppiä. Että hänessä valuvika. Numero on unohtunut meiltä jo ajat sitten. 

Ilmeisesti tuntiaktiivisuus oli heikkoa. Tuntiaktiivisuudella ja positiivisella yrittämishalulla pystyy nostamaan numeroa tai vastaavasti laskemaan. Kokonaisuus vaikuttaa.-Vika ei automaattisesti siis ole opettajan, jos numero on huonompi (tai parempi) kuin on odotettu.

Vierailija kirjoitti:

Ope oli sanonut tällä viikolla että biologian numero ei laske, olivat jonkun keskustelun käyneet. Nuorella ollut kaksi vuotta se 8, nyt on 7. Kyllä ajattelin asiasta vielä viestittää jos näin kuitenkin sanoi. Päättötodistus laski ja oli muutenkin aivan hilkulla haluamaansa jatkokoulutukseen. Nyt sinne ei sitten varmaan pääse.

Sen oman kullanmurun sanomisiin kannattaa suhtautua varauksella näissä ristiriitatapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät huoltajat. Open on annettava yläkoululaisten numerot päättöarvioinnin kriteerien mukaan. Kokeiden numerot eivät välttämättä kerro kiteerien osaamisesta. Kaikkia kokeissa olevia asioita ei oteta mukaan päättöarvosanaan ja kokeiden ulkopuolelta tulee noin kolmannes tai jopa puolet oppiaineesta riippuen. 

Kokeista ysit saanut oppilas voi hyvin saada kasin, jos muut näytöt ovat kuutosia ja seiskoja.



 

Mitkä ne muut näytöt on? Jos on ollut aktiivinen tunnilla?

Tätä kannattaa kysyä siltä omalta lapselta, Arviointikriteerit on selitetty tunnilla. Esimerkiksi positiivinen asenne voi vaikuttaa, osallistuminen tuntityöskentelyyn, pistokokeet jne..

Yrittämisestä ei muuten enää nykyään saa palkita paremmalla numerolla. Se on oikein erikseen kielletty ns. pärstäkerroin vaikutuksen takia. Numerot pitää antaa kriteerien ja näytetyn osaamisen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Sijainen antoi liikunnasta pojalle 7, kun vakiopen kanssa oli aina ollut täysi 10 ja poika oli hakemassa urheiluyläasteelle. Rehtori muutti arvosanan.

Ilmeisesti poikasi asenne sijaiseen oli jotenkin vähättelevä tms. Jokin syy numeroon oli. Kannattaa opettaa pojalle käytöstapoja, Sijaisten kiusaaminen on aika monellekin huvia. Rehtorin menettely oli kyseenalainen pedagogin tekemäksi.

Numeroa korottanut reksi teki virkavirheen.

Vierailija kirjoitti:

Meidän opettaja kertoi rehellisesti että ainoastaan Jumala voi saada kympin. Ysi oli varattu häneen.

Asia selvä!

Samaa kulunutta sanontaa on käytetty opettajien itsevaltaisuuden ilmaisemiseen jo vuosikymmenten ajan, mutta viralliset arviointikriteerit ovat toiset.

Vierailija kirjoitti:

Jos arvosana on huonompi kuin kokeiden numerot, niin syy voi olla lapsen käytöksessä. Tietenkin on vaikea hyväksyä, että juuri oma lapsi käyttäytyisi jotenkin huonosti, mutta jokaisessa luokassa on aina sellaisia oppilaita. Lapsen omien sanojen mukaan hän tietenkin on käyttäytynyt asiallisesti, mutta totuus voi olla toinen.

Käytös ei saa vaikuttaa oppiaineen arvosteluun. Käytökselle on oma arvosanansa. Oppiaineen arviointi perustuu näyttöihin ja kyseisen oppiaineen osaamiskriteereihin. Myöskään esimerkiksi sairauspoissaolot ei saa vaikuttaa arviointiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijainen antoi liikunnasta pojalle 7, kun vakiopen kanssa oli aina ollut täysi 10 ja poika oli hakemassa urheiluyläasteelle. Rehtori muutti arvosanan.

Ilmeisesti poikasi asenne sijaiseen oli jotenkin vähättelevä tms. Jokin syy numeroon oli. Kannattaa opettaa pojalle käytöstapoja, Sijaisten kiusaaminen on aika monellekin huvia. Rehtorin menettely oli kyseenalainen pedagogin tekemäksi.

Tai sijainen on vain ilkeä ihminen, joka kiusasi lasta. Myös lasten kiusaaminen opettajan toimesta on yleisestä. Miksi siitä ei puhuta?

Vierailija kirjoitti:

 

Mikä on arvioitava näyttö? Miksi oppilas tai vanhempi ei tiedä mitä tämä tarkoittaa?

Käy katsomassa vaikka biologian päättöarvioinnin kriteerit. Siellä on lueteltu 30 asiaa, joiden osaamisen tai osaamattomuuden oppilas näyttää yläkoulun aikana. Esimerkiksi oppilas tekee laajan eliökokoelman itsenäisesti = 9, jos taas tarvitsee apua ja silti saa aikaan vain pienen kokoelman on arvosana 5.

 

Eli opettajan niin halutessa kokeilla ei juurikaan ole painoarvoa. Mutta tässäkin sitten opettaja saa itse päättää miten toimii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Mikä on arvioitava näyttö? Miksi oppilas tai vanhempi ei tiedä mitä tämä tarkoittaa?

Käy katsomassa vaikka biologian päättöarvioinnin kriteerit. Siellä on lueteltu 30 asiaa, joiden osaamisen tai osaamattomuuden oppilas näyttää yläkoulun aikana. Esimerkiksi oppilas tekee laajan eliökokoelman itsenäisesti = 9, jos taas tarvitsee apua ja silti saa aikaan vain pienen kokoelman on arvosana 5.

 

Eli opettajan niin halutessa kokeilla ei juurikaan ole painoarvoa. Mutta tässäkin sitten opettaja saa itse päättää miten toimii.

Testaamistavan voi osassa asioista määritellä itse. Toisissa näytöissä se on määritelty jo valmiiksi. Näytöt on dokumentoitava, joten jotain testipapereita on oltava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos arvosana ihmetyttää, älkää heti "valittako". Lukekaa ensin opetussuunnitelman arviointikriteerit. Ne löytyvät netistä kyllä. Arviointi ei saa perustua kokeiden keskiarvoon vaan siihen, mitä näyttöä on tullut vuoden aikana kriteerien mukaan.

Jos olette luettuanne kriteerit sitä mieltä, että oppilas osaa ja on myös osoittanut osaavansa kasin edestä, vaikka on saanut seiskan,  kysykää opettajalta perusteluita.

Opettajan perustelujen tulee liittyä opsin kriteereihin. Hän siis ei voi vedota koenumeroihin sinänsä. Kuten ette tekään.

Moni huoltaja varmaan yllättyisi, kun oikeasti lukisi ne kriteerit. 

T. Yläkoulun opettaja 

Miksi opettajat eivät anna selkeitä selityksiä sitten jos arviointikriteerit on selvät ja yksiselitteiset?

Koska eihän ne sitä tietenkään ole. Moni kohta tulkittavissa ihan miten opettaja ha

 

Aikaisemmin hyvän osaamisen kuvaus oli vain arvosanalle 8. Kaikkea osamista piti peilata tuohon ja se oli opettajille vaikeaa. Tämän totesi myös opetushallitus, joka on myöhemmin laatinut arviointikriteerit ja osaamisen kuvaukset myös arvosanoille 5, 7 ja 9 ja täsmentänyt osaamisen tason kuvausta arvosanan 8 kohdalla. Uudistettuja kriteerejä on sovellettu ensimmäisen kerran 6. luokkalaisten lukuvuosiarviointiin keväällä 2024. Näillä uudistuksilla OPH on pyrkinyt yhdenmukaistamaan arviointia.