Laihdutin pois raskauskilot ja joka paikassa töllötetään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko siis jotenkin huomiotaherättävän hoikka nyt? Itse olen 170 pitkä ja painan 57 ja ihan saan rauhassa kulkea. 

Tuo on vartalokohtaista. Laihimmillani olen painanut 55 kg (168 cm) ja tosi moni oli sitä mieltä, että minulla oli syömishäiriö. 

Itse olen treenattu joten en tosiaan alipainoisen näköinen. Mutta ei mua kukaan tuijota. Olisko sun naama mennyt vähän kuihtuneen näköiseksi kun olet laihtunut, sanoit että et ole enää kovin nuorikaan? 

Vaikka olisi minkä näköiseksi mennyt niin selittääkö se sen myrkyllisen tuijotuksen? Aika sairasta. ap

Juuri nyt täältä näytön takaan luon sinuun myrkyllisen katseeni katkerana ja kateellisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi päivä oikein laitoin hiukset ja meikkasin. Menin julkisilla. Nuoretkin pojat tuijottivat minua. Kyllä ihminen voi olla hyvännäköinen vanhempanakin. 

Really?

Joo. Ne oli sellaisia parikymppisiä miehiä. Oikein hiljenivät kun vilkuilivat minua. Tajusin olevani heidän unelmiensa nainen. Naisellinen, rauhallinen ja ujo. 

Vastapaatä istui vanhempi mies. Sekin kyttäsi vaivihkaa. 

Nuorempana olin niin nätti, että miehet tulivat välillä kadullakin juttelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti kukaan ei töllötä. Se on vaan pääsi sisäinen juttu. Haluat katseita "saavutuksellesi", joten otat jokaisen vilkaisunkin imartelevana tuijotuksena.

Enemmän ne on myrkyllisiä katseita ja en halua niitä joten en oikein halua katsoakaan keneenkään päin, kiitos vain. ap

Vierailija kirjoitti:

Sua tuijotetaan koska sinä itse tuijotat muita

Kun se oma itsetunto kohenee ympäröivää maailmaan katsoo ihan eri silmin. Leuka pystyyn, ettei kruunu tipu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko siis jotenkin huomiotaherättävän hoikka nyt? Itse olen 170 pitkä ja painan 57 ja ihan saan rauhassa kulkea. 

Tuo on vartalokohtaista. Laihimmillani olen painanut 55 kg (168 cm) ja tosi moni oli sitä mieltä, että minulla oli syömishäiriö. 

Itse olen treenattu joten en tosiaan alipainoisen näköinen. Mutta ei mua kukaan tuijota. Olisko sun naama mennyt vähän kuihtuneen näköiseksi kun olet laihtunut, sanoit että et ole enää kovin nuorikaan? 

Vaikka olisi minkä näköiseksi mennyt niin selittääkö se sen myrkyllisen tuijotuksen? Aika sairasta. ap

Ai nyt se töllötys onkin myrkyllistä. Luulin, että ihailevaa. No, kuljet rintavako esillä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kun voimakas stressi helpottaa, niin laihtuminen on helpompaa. 

Kurinalaista työtä se vaatii, mutta se ei ollut pointti. Ihmettelen kun joka paikassa töllötetään. Mikään muu ei ole muuttunut kuin se etten ole enää ylipainoinen vaan jopa aika timmi. Joskus 2010-luvulla sai olla ihan rauhassa timmi sulautuen massaan ja olin silloin jopa laihempikin. ap

Nykyään vain kehopositiivisuus on sallittua. Jos olet timmi loukkaat olemassaolollasi kehopositiivisia, siksi he mulkoilevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi päivä oikein laitoin hiukset ja meikkasin. Menin julkisilla. Nuoretkin pojat tuijottivat minua. Kyllä ihminen voi olla hyvännäköinen vanhempanakin. 

Really?

Joo. Ne oli sellaisia parikymppisiä miehiä. Oikein hiljenivät kun vilkuilivat minua. Tajusin olevani heidän unelmiensa nainen. Naisellinen, rauhallinen ja ujo. 

Vastapaatä istui vanhempi mies. Sekin kyttäsi vaivihkaa. 

Nuorempana olin niin nätti, että miehet tulivat välillä kadullakin juttelemaan. 

Miehet ovat kyllä avuliaita nykyäänkin ja en todellakaan tarvitsisi sitäkään. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kun voimakas stressi helpottaa, niin laihtuminen on helpompaa. 

Kurinalaista työtä se vaatii, mutta se ei ollut pointti. Ihmettelen kun joka paikassa töllötetään. Mikään muu ei ole muuttunut kuin se etten ole enää ylipainoinen vaan jopa aika timmi. Joskus 2010-luvulla sai olla ihan rauhassa timmi sulautuen massaan ja olin silloin jopa laihempikin. ap

Nykyään vain kehopositiivisuus on sallittua. Jos olet timmi loukkaat olemassaolollasi kehopositiivisia, siksi he mulkoilevat.

Laihdutuslääke Ozempic tappoi kehopositiivisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi päivä oikein laitoin hiukset ja meikkasin. Menin julkisilla. Nuoretkin pojat tuijottivat minua. Kyllä ihminen voi olla hyvännäköinen vanhempanakin. 

Really?

Joo. Ne oli sellaisia parikymppisiä miehiä. Oikein hiljenivät kun vilkuilivat minua. Tajusin olevani heidän unelmiensa nainen. Naisellinen, rauhallinen ja ujo. 

Vastapaatä istui vanhempi mies. Sekin kyttäsi vaivihkaa. 

Nuorempana olin niin nätti, että miehet tulivat välillä kadullakin juttelemaan. 

Miehet ovat kyllä avuliaita nykyäänkin ja en todellakaan tarvitsisi sitäkään. ap

Ei kun ne halusivat tutustua. Sain nuorena helposti asioita, kun olin hyvännäköinen. Jos vaikka kysyin tietä, niin minut autettiin perille usein. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kun voimakas stressi helpottaa, niin laihtuminen on helpompaa. 

Kurinalaista työtä se vaatii, mutta se ei ollut pointti. Ihmettelen kun joka paikassa töllötetään. Mikään muu ei ole muuttunut kuin se etten ole enää ylipainoinen vaan jopa aika timmi. Joskus 2010-luvulla sai olla ihan rauhassa timmi sulautuen massaan ja olin silloin jopa laihempikin. ap

Nykyään vain kehopositiivisuus on sallittua. Jos olet timmi loukkaat olemassaolollasi kehopositiivisia, siksi he mulkoilevat.

Nykyään meni jo, kehopositiivisuuskeskustelu vanhanaikaista ja menneeseen jämähtänyttä. Somekanavissa vilahtelee taas naisia , jotka näyttää hissin ovien väliin jääneeltä 12-vuotiaalta anorektiselta pojalta. 

Tuijottavatko siis ihaillen, vai mulkoilevatko vihaisesti? Itse olen melko hoikka pienten lasten äiti ja olen kyllä huomannut, että lasten saamisen jälkeen sellaiset ei niin timmit 10 vuotta vanhemmat miehet katselevat ihaillen. Kun olin lapseton, en huomannut, että juuri se porukka olisi erityisemmin katsellut. Tulkitsen asian niin, että nyt minua vilkuilevat sellaiset miehet, jotka ovat myöhään heränneet siihen, että tahtoisivat kuitenkin omia lapsia ja katselevat sillä silmällä tulevia äitiehdokkaita, tai kenties heidän omat vaimonsa eivät ole laihduttaneet raskauskiloja pois ja he ihailevat sitä, että joku on. Joka tapauksessa, en ole kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse huomaan ylipainon olevan yhteydessä stressiin. Kun yöheräilee, uni on katkonaista, syö enemmän jotta jaksaa. 

Elämän stressaavimpina aikoina olen ollut lihavimmillani. 

Nukun sairauksien takia 2-4h yössä ja kovaa stressiäkin ollut viimeiset 23 vuotta. Ei varaa hankkia elintasosairauksia, kyllä se lihominen on kiinni ihan vaan siitä että itse tekee valinnan syödä väsymykseen/tunteisiin. Univelka ja stressihormonit itsessään ei ketään lihota. 

 

Sä voit olla rauhassa ameeba, jos sä elät itseksesi. Mutta jos sulla on lapsia, ei ole varaa nälkäkiukkuihin. Lapset kärsii. Ja kukaan kunnon vanhempi ei kosta lapsille omaa kiukkuisuuttaan. 

Se on helppo nillittää painosta. Olen ollut myös omaishoitaja ja se henkinen kipu oli vaikeaa. Söin suruun ja stressiin. 

Ja ihan se, että ei ollut aikaa liikkua. En halunnut olla äiti, joka vie lapsen vastentahtoaan lapsiparkkiin, että itse pääsee liikkumaan. 

Itsekseen eläen on tosi helppoa olla laiha. Sanon näin nyt, kun lapsi on isompi. 

Itsekseen eläen on helppo olla laiha. Ei tarvi laittaa ruokaa 5 x päivässä. Voi lähteä lenkille vaikka kymppiuutisten jälkeen. Voi mennä salille koska vain. 

Saa nukkua yöt. Ja aamuisin niin pitkään kuin huvittaa. 

No kai teillä korvessa tuijotetaan, kun kaikki muut on läskejä punkeroita

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.