Sinä lapsuutesi 70- tai 80-luvulla elänyt. Meiltä puuttuu jotakin, mitä silloin oli, eikö vain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaikki asiat, joita tehtiin kun ei ollu nenä kiinni ruudussa. 

Siitä kuitenkin valitettiin jatkuvasti. Paha hirveä tv, sehän degeneroi aikuisetkin.

Minä olin nenä kiinni kirjassa ja siitä vasta valitettiinkin. Menin sitten välillä pihalle soisomaan, kun ei ollut kavereita.

Joo tämä. Pakko oli ulkoilla vaikka ei olisi ollut mitään tekemistä. Onneksi mun ei oo enää pakko. Eikä mun lastenkaan. Kumma kun nyt vongutaam ettei nuoret lue on vasn puhelimella. Silloin valitettiin kun lukee eikä ole ulkona. Mitähän 30 vuoden päästä? Valitetaan ettei ole puhelimella mutta mikä on se uus juttu? Varmaan joku virtuaalitodellisuus. 

Aikoinaan valitettiin kun ei käytetty pipoa. Myöhemmin, kun sitä pidettiin liikaa päässä. 

En kyllä haluaisi palata siihen aikaan. Karu olisi paluu sinullekin. V

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on enemmän rahaa, aikaa ja varallisuutta. Töitä joutui ennen tekemään ennen enemmän ja työmatkoihin kului aikaa kun ei ollut homeofficea. Raha meni ruokaan ja asuntoon ennen, yli jäi tuskin mitään. Nyt tasan kaikilla on pelit ja vehkeet. 

Ruoka on nyt parempaa ja halvempaa. Valikoimakin on niin paljon parempi.

Vaatteet ja huonekalut ovat kyllä huonompia mutta superhalpoja, köyhilläkin on varaa muotiin ja tavaraan. Tekniikka ja viihde on superhalpaa, tietokoneeseen oli 80-luvulla varaa vain hyvätuloisilla. Nyt saman työn tekee puhelin ja nyt on kaikilla oma.

Lapsille on nyt paremmat mahdollisuudet, 70-luvulla jos olit tehdastyöläisen lapsi niin susta tuli työläinen. Oltiin vielä luokkayhteiskunta.

Superhalpa huonolaatuinen tavara ei kyllä ole minkään lajin arvo. Ei etenkään ympäristön j

70-luvun muovi-kopio-jäljitelmäkrääsä oli mautonta ja hajosi käsiin. Made in Hong Kong. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on enemmän rahaa, aikaa ja varallisuutta. Töitä joutui ennen tekemään ennen enemmän ja työmatkoihin kului aikaa kun ei ollut homeofficea. Raha meni ruokaan ja asuntoon ennen, yli jäi tuskin mitään. Nyt tasan kaikilla on pelit ja vehkeet. 

Ruoka on nyt parempaa ja halvempaa. Valikoimakin on niin paljon parempi.

Vaatteet ja huonekalut ovat kyllä huonompia mutta superhalpoja, köyhilläkin on varaa muotiin ja tavaraan. Tekniikka ja viihde on superhalpaa, tietokoneeseen oli 80-luvulla varaa vain hyvätuloisilla. Nyt saman työn tekee puhelin ja nyt on kaikilla oma.

Lapsille on nyt paremmat mahdollisuudet, 70-luvulla jos olit tehdastyöläisen lapsi niin susta tuli työläinen. Oltiin vielä luokkayhteiskunta.

Superhalpa huonolaatuinen tavara ei kyllä ol

Siis oikea roju. Temu on kierrätetty idea. 

Nykyään ei kunnioiteta auktoriteettejä ja nykyvanhemmat ovat lapsilleen kavereita, ei vanhempia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvallisuus, hyvä elintaso.

Mikä oli turvallisempaa? Liikenne? Väkivalta? Tiiätkö silloin oltiin hiljaa kaikesta. Pedofiilit , narkkarit ja väkivaltaiset saivat rellestää rauhassa.

Pedofiilejä, narkkareita eikä juuri väkivaltaisiakaan  näkynyt omassa lapsuudessani. Varmaan niitä jossain oli, mutta ei meidän kylässä sellaisista yleisesti tiedetty. Jokunen humalainen aina silloin tällöin kuljeskeli pitkin maantietä, mutta eivät ne olleet muille vaarallisia. 

Lintukoto se näin jälkeenpäin ajatellen oli, se minun lapsuuteni maisema, tosin myöhemmin kuulin eräästä inhottavasta jutusta, mutta kuullessani siitä olin jo aikuinen. Eräs epävakaa, aika nuorena leskeksi jäänyt nelikymppinen nainen oli aikeissa parittaa omaa alakouluikäistä tytärtään ja yhtä muuta, vain hiukan vanhempaa tyttöä viisi-kuusikymppisille miehille. Nämä tytöt olivat pari-kolme vuotta nuorempia kuin minä silloin. Asiaan kuitenkin päästiin puuttumaan ennen sen tapahtumista monen onnekkaan yhteensattuman ja välittävän vieraan aikuisen avulla. Poliisiasiaksi juttu ei koskaan päätynyt, ja hyvä niin. Motiivina kyseisellä naisella oli höppänä pääkoppa ja tekeytyminen tärkeäksi näille miehille, jotta saisi myös itse heiltä huomiota. Nämä miehet eivät asuneet kylässä vaan olivat kauempaa, tämän naisen "ystäviä" kuitenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin oli aikaa enemmän. 70- luvulla kaupat oli auki klo 17 asti. Lauantaisin klo 14 asti. Sunnuntaisin kiinni.

Kesälauantaisin kaupat menivät kiinni jo löp 13.00 tai ainakin Elannon ruokakaupat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin oli aikaa enemmän. 70- luvulla kaupat oli auki klo 17 asti. Lauantaisin klo 14 asti. Sunnuntaisin kiinni.

Niinpä. Kulutusyhteiskunta ei ollu niin kaiken nielevä.  

Ei ollut mitään mitä kuluttaa. Kirpputoreilla kävi rutiköyhät. Kukaan ei kierrättänyt koska laitteet kesti loputtomiin. Meilläkin on vieläkin toimiva stereoräkki siltä 80 luvun alusta. Tehosekoitin on ostettu 55 vuotta sitten ja toimii yhä kuin uusi. Kaikki kodinkoneet mitä on hankittu 40-50 vuotta sitten toimii yhä. Nykyään tavarat tehdään menemään rikki 3-5 vuodessa.

Tunnetko sinä, miten tämä aika huutaa kirkasta katsetta ja tuuli kuiskaa: "Sinäkin olet ihminen."?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1974, ankeammalta mun lapsuuden aika vaikutti kuin nykyaika. Usein oli vaan loputtoman tylsää. Ja ihmisiä tungettiin mm. sukupuolen perusteella ahtaisiin muotteihin. Itse kun olin raisu ja poikamainen tyttö, se ahdisti kovasti. Sitten vielä kiusattiin, kun "nörttityttö" oli niin outo otus silloin.

Mun mielestä taas nykylasten elämä tuntuu ankealta. Jotain Youtubea vaan tuijottavat. Ei heillä ole jotenkin lapsuutta enää samassa mielessä kuin meillä oli ja se on sääli. 

Me oltiin usein ulkona. Kävelemässä ja pyöräilemässä, talvisin hiihdettiin, kelkkailtiin ja pulkkailtiin. Ja luisteltiin: pienet lammet ja leveämmät ojat olivat hyviä luistelupaikkoja. Ei meillä mitään valaistuja kenttiä ollut, niin kauan oltiin Kaupin "montulla" kuvioita tekemässä kun juuri ja juuri vielä hämärä

Kyllä täälläkin ruuhkaisessa osassa maata ulkoillaan. Nyt ulkoilee aikuisekin, jotka ennen kököttivät sisällä. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei kunnioiteta auktoriteettejä ja nykyvanhemmat ovat lapsilleen kavereita, ei vanhempia. 

Tuo on setä-tätinarinaa, johon viittasin aiemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1974, ankeammalta mun lapsuuden aika vaikutti kuin nykyaika. Usein oli vaan loputtoman tylsää. Ja ihmisiä tungettiin mm. sukupuolen perusteella ahtaisiin muotteihin. Itse kun olin raisu ja poikamainen tyttö, se ahdisti kovasti. Sitten vielä kiusattiin, kun "nörttityttö" oli niin outo otus silloin.

Mun mielestä taas nykylasten elämä tuntuu ankealta. Jotain Youtubea vaan tuijottavat. Ei heillä ole jotenkin lapsuutta enää samassa mielessä kuin meillä oli ja se on sääli. 

Me oltiin usein ulkona. Kävelemässä ja pyöräilemässä, talvisin hiihdettiin, kelkkailtiin ja pulkkailtiin. Ja luisteltiin: pienet lammet ja leveämmät ojat olivat hyviä luistelupaikkoja. Ei meillä mitään valaistuja kenttiä ollut, niin kauan oltiin Kaupin "montulla" kuvi

Mä hölkkäään.

-Hessu

Laajakaistaliittymä.Just ja just sen puuttessa selvittiin elossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaikki asiat, joita tehtiin kun ei ollu nenä kiinni ruudussa. 

Siitä kuitenkin valitettiin jatkuvasti. Paha hirveä tv, sehän degeneroi aikuisetkin.

Minä olin nenä kiinni kirjassa ja siitä vasta valitettiinkin. Menin sitten välillä pihalle soisomaan, kun ei ollut kavereita.

Joo tämä. Pakko oli ulkoilla vaikka ei olisi ollut mitään tekemistä. Onneksi mun ei oo enää pakko. Eikä mun lastenkaan. Kumma kun nyt vongutaam ettei nuoret lue on vasn puhelimella. Silloin valitettiin kun lukee eikä ole ulkona. Mitähän 30 vuoden päästä? Valitetaan ettei ole puhelimella mutta mikä on se uus juttu? Varmaan joku virtuaalitodellisuus. 

Aikoinaan valitettiin kun

Ennen oli paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että nykyään on paljon rumia mütakuonoja Suomessa.

Kelpaisiko kauniimmat? Mikä on oma ranking-lukemasi juuri nyt,  miten sijoittuisit ulkonäkötilastoissa?

Omalla yläasteella 70-luvun lopussa suunnilleen kaikilla oli putkikassit, pojilla siniset ja tytöillä punaiset. Syömään mennessä ne heitettiin samaan kasaan luokan oven eteen. Siinä oli sitten setviminen, että oma kassi löytyi. Kenelläkään ei ollut reppua, osa käytti muovikassia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että nykyään on paljon rumia mütakuonoja Suomessa.

Kelpaisiko kauniimmat? Mikä on oma ranking-lukemasi juuri nyt,  miten sijoittuisit ulkonäkötilastoissa?

Jos niitä ulkomaalaisia on tänne pakko tuoda, ne voisivat olla pelkästään naispuolisia.

Se mikä puuttuu on isot kaveriporukat taloyhtiöiden pihoilla leikkimässä. Suurimman osan vapaa-ajasta lapset oli 70-luvulla ulkona. Nyt ollaan paljon kotona tai ohjatuissa harrastuksissa. Kuten yksi köyhä äiti hyvin sanoi: voi hänen lapset mennä ulos leikkimään mutta siellä ei ole muita lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaikki asiat, joita tehtiin kun ei ollu nenä kiinni ruudussa. 

Siitä kuitenkin valitettiin jatkuvasti. Paha hirveä tv, sehän degeneroi aikuisetkin.

Minä olin nenä kiinni kirjassa ja siitä vasta valitettiinkin. Menin sitten välillä pihalle soisomaan, kun ei ollut kavereita.

Joo tämä. Pakko oli ulkoilla vaikka ei olisi ollut mitään tekemistä. Onneksi mun ei oo enää pakko. Eikä mun lastenkaan. Kumma kun nyt vongutaam ettei nuoret lue on vasn puhelimella. Silloin valitettiin kun lukee eikä ole ulkona. Mitähän 30 vuoden päästä? Valitetaan ettei ole puhelimella mutta mikä on se uus juttu? Varmaan joku virtuaalitodellisuus. 

Mikä?

Lauantaisin saunaan, ja ei haitannut vaikkei joka lauantai käynyt. Oli hyvät hajut. Ja se tunkkainen ruskea-kelta-oranssi-värimaailma.

Vierailija kirjoitti:

Selvyys tai helppous tuotteiden valinnassa. 70-luvulla Punaiset kumpparit oli tytöille ja siniset pojille. Pojille oli vihreät koulureput ja tytöille punaiset olkalaukut.  Ei tarvinnut pähkäillä ja valita turhan kauan.

Vuosikymmenen loppuun mennessä tuli jo liikaakin valinnan varaa. Nykyisin menee pää sekaisin kaikesta tarjonnasta.

Elämä oli yhtenäisempää kaikilla oli suhta samat tavat ja käytännöt.

 

Aika monella pojalla oli tuolloin mustat kontiot. Ja hai saappaita oli muitakin värejä, itselläni oli keltaiset. Muuten käytin tyttönä paljonkin sinistä.