Sinä lapsuutesi 70- tai 80-luvulla elänyt. Meiltä puuttuu jotakin, mitä silloin oli, eikö vain?

Nuoruus puuttuu. Ja muutama edesmennyt läheinen. Ja kaupungin keskustasta puuttuu moni katukuva, joka oli vielä 70-80-luvulla. Nyt on rakennettu uutta ympäriinsä niin että huonomuistiset voivat eksyä, kun eivät hahmota entisiä arkisia seutujaan. Mielenterveysongelmia oli kyllä ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1974, ankeammalta mun lapsuuden aika vaikutti kuin nykyaika. Usein oli vaan loputtoman tylsää. Ja ihmisiä tungettiin mm. sukupuolen perusteella ahtaisiin muotteihin. Itse kun olin raisu ja poikamainen tyttö, se ahdisti kovasti. Sitten vielä kiusattiin, kun "nörttityttö" oli niin outo otus silloin.

Mun mielestä taas nykylasten elämä tuntuu ankealta. Jotain Youtubea vaan tuijottavat. Ei heillä ole jotenkin lapsuutta enää samassa mielessä kuin meillä oli ja se on sääli. 

Luulet niin, koska et ole enää lapsi.

MT-ongelmat. Mielenkiintoinen näkökulma. Harjamäki (entinen B-mielisairaala) lakkautettiin 1997. Monta sataa potilaspaikkaa sitten sullottiin mielenterveystoimistoihin avohoitoon, mikä oli uutta.

Kyllä psyykkisesti sairaita oli, mutta lääkitykset oli alkeellisia. Se teki sen, että kadulla kaikki huomasi, että tuossa kävelee mielenterveyskuntoutuja. Nykyaikaisilla psykoosilääkkeillä voi käydä töissä, siihen aikaan oli pakkoliikkeitä lääkkeiden sivuvaikutuksena, suun maiskuttelua jne. Masentuneet myös tappoi itsensä usein.

Aito lapsuus ja turvallisuus puuttuu nyt.Ihmiset ajatteli ennen itsenäisesti nyt suurin osa median kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin oli aikaa enemmän. 70- luvulla kaupat oli auki klo 17 asti. Lauantaisin klo 14 asti. Sunnuntaisin kiinni.

Niinpä. Kulutusyhteiskunta ei ollu niin kaiken nielevä.  

Rahan kaikkivoipa jumaluus syrjäyttää ihmisyyden ytimen. Usein autokin on suurempi aarre kuin mielenrauha.

Tuo oli äärettömän hyvin sanottu minusta. Olen täsmälleen samaa mieltä.

Ap

Miksi matkit toisten maneereja ap???

Vierailija kirjoitti:

Turvallisuus, hyvä elintaso.

Mikä oli turvallisempaa? Liikenne? Väkivalta? Tiiätkö silloin oltiin hiljaa kaikesta. Pedofiilit , narkkarit ja väkivaltaiset saivat rellestää rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin oli aikaa enemmän. 70- luvulla kaupat oli auki klo 17 asti. Lauantaisin klo 14 asti. Sunnuntaisin kiinni.

Joo ne jotka kaipaa tuota niin köykää kaupassa noihin aikoihin. Menkää jonottamaan niihin paikkoihin joihin vielä pääsee. Mielummin köyn kaupassa rauhassa kun muut adkareet on tehty ja näppäilen 10 min konetta.

Kylmä silloinkin toisia osattiin sorsia oli kaikenlaista syrjintää. Katsokaa vaikka elävästä arkistosta läski-ilta siinä vielä sen ajan henkeä hippunen jäljellä. Mitä sinä ap oikein kaipaat?

Mikäs tämä läski-ilta oikein olikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvallisuus, hyvä elintaso.

Mikä oli turvallisempaa? Liikenne? Väkivalta? Tiiätkö silloin oltiin hiljaa kaikesta. Pedofiilit , narkkarit ja väkivaltaiset saivat rellestää rauhassa.

Tämä, nykyään kaupassa kytätään naapuria, ostaako alkoholia ja leimataan alkoholiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Selvyys tai helppous tuotteiden valinnassa. 70-luvulla Punaiset kumpparit oli tytöille ja siniset pojille. Pojille oli vihreät koulureput ja tytöille punaiset olkalaukut.  Ei tarvinnut pähkäillä ja valita turhan kauan.

Vuosikymmenen loppuun mennessä tuli jo liikaakin valinnan varaa. Nykyisin menee pää sekaisin kaikesta tarjonnasta.

Elämä oli yhtenäisempää kaikilla oli suhta samat tavat ja käytännöt.

 

Oli selkeää, joo, kun vanhin serkuista oli poika ja sen pieneksi jääneet vaatteet kierrätettiin muille serkuille olipa ne tyttöjä tai poikia. Onneksi minun lempiväri oli sininen ja minulla oli sitten sinisiä vaatteita.

Kyllä se on vapaus ja vastuu, kuten joku tuossa jo aikaisemmin mainitsi. 

Vierailija kirjoitti:

Aito lapsuus ja turvallisuus puuttuu nyt.Ihmiset ajatteli ennen itsenäisesti nyt suurin osa median kautta.

Kyllä silloinkin on muottiin survottu jopa remmin ja karttakepin voimin. Koulukiusaamistakin ollut aina. Ennen tuota aikaakin köyhiä pilkattiin huonoista oloista. Aikuiset puhuivat tosi rumasti lapsille jos eivät olleet heidän mieleensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvallisuus, hyvä elintaso.

Mikä oli turvallisempaa? Liikenne? Väkivalta? Tiiätkö silloin oltiin hiljaa kaikesta. Pedofiilit , narkkarit ja väkivaltaiset saivat rellestää rauhassa.

Liikenteessä kuoli moninkertainen määrä tähän päivään verrattuna. 70-luvulla lukemat olivat Euroopan pahimpia. Turvavyöpakko pelasti monet, mutta silti lukemat olivat korkeita 90-luvulle saakka.

Jammu-setä oli tunnettu pedofiili, joka tappoi kaksi 10-vuotiasta lasta kasarilla. Jokainen sen ajan elänyt muistaa namusedät ja itsensäpaljastajat, joita piti varoa.

Väkivaltarikokset oli yleisempia, sen voi todeta tilastoista. Koulussa sai turpiinsa helposti, eikä siihen annettu mitään tukea. Perheen sisäinen väkivalta tai lasten pieksäminen ei mennyt viranomaisten tietoon kuin törkeimmissä tapauksissa.

Puuttuva asia on nuoruus ja hölmö nuori sydän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin oli aikaa enemmän. 70- luvulla kaupat oli auki klo 17 asti. Lauantaisin klo 14 asti. Sunnuntaisin kiinni.

Joo ne jotka kaipaa tuota niin köykää kaupassa noihin aikoihin. Menkää jonottamaan niihin paikkoihin joihin vielä pääsee. Mielummin köyn kaupassa rauhassa kun muut adkareet on tehty ja näppäilen 10 min konetta.

Kylmä silloinkin toisia osattiin sorsia oli kaikenlaista syrjintää. Katsokaa vaikka elävästä arkistosta läski-ilta siinä vielä sen ajan henkeä hippunen jäljellä. Mitä sinä ap oikein kaipaat?

Niitä asioita, jotka olemme menettäneet. Ketjussa niitä on listattu jo paljonkin.

Olet aika hassu, jos ajattelet, että kiireettömämpi elämänrytmi saadaan takaisin käymällä kaupassa vain niinä kellonaikoina kun ne 70- ja 80-luvuilla olivat auki. Kysehän on paljon laajemmasta kirjosta asioita, jotka yhdessä tuottivat sen tunteen, että elämä oli aitoa ja elämyksellistä. Tai ainakin aidompaa ja elämyksellisempää kuin nykyisin. Palaisin ajassa taaksepäin 40 vuotta jos se vain olisi mahdollista.

Ap

Kokonaisvaltainen Neuvostoliiton kumartelu, joka ulottui koulujen ja päiväkotienkin arkeen (radion ja tv:n ohjelmistosts puhumattalaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvallisuus, hyvä elintaso.

Mikä oli turvallisempaa? Liikenne? Väkivalta? Tiiätkö silloin oltiin hiljaa kaikesta. Pedofiilit , narkkarit ja väkivaltaiset saivat rellestää rauhassa.

Sillipurkeilla ajeltiin ilman turvavyötä ja tavarat kattotelineillä miten sattuu. Isä veti röökiä ja lapset tappeli. Ihanan turvallista.

Nykyään on enemmän rahaa, aikaa ja varallisuutta. Töitä joutui ennen tekemään ennen enemmän ja työmatkoihin kului aikaa kun ei ollut homeofficea. Raha meni ruokaan ja asuntoon ennen, yli jäi tuskin mitään. Nyt tasan kaikilla on pelit ja vehkeet. 

Ruoka on nyt parempaa ja halvempaa. Valikoimakin on niin paljon parempi.

Vaatteet ja huonekalut ovat kyllä huonompia mutta superhalpoja, köyhilläkin on varaa muotiin ja tavaraan. Tekniikka ja viihde on superhalpaa, tietokoneeseen oli 80-luvulla varaa vain hyvätuloisilla. Nyt saman työn tekee puhelin ja nyt on kaikilla oma.

Lapsille on nyt paremmat mahdollisuudet, 70-luvulla jos olit tehdastyöläisen lapsi niin susta tuli työläinen. Oltiin vielä luokkayhteiskunta.

Mitäkö puuttuu ? Kasvoin aikuiseksi ja omat lapsetkin on jo aikuisia, eli minulta puuttuu lapsuus 

Vierailija kirjoitti:

Huom, ketjua lukevat nuoret. Älkää uskoko kaikkea mitä nämä vanhat selittää. Se on heidän nuoruutensa ja lapsuutensa romantisointia ja muistot on värittyneet totuudesta hieman sivuun. Olen itse 70-luvulla syntynyt. 

Minä olen syntynyt 70-luvulla ja olen sitä mieltä, että ennen ei ollut paremmin juuri minkään asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin hyvä musiikki puuttuu tästä ajasta. 

Ja lääkäriin pääsi, kun oli kipeä, kun vain meni terveyskeskuksen penkille odottamaan. Ja posti tuli viisi kertaa viikossa, kaikki ihan oikein jaettuina, omaan laatikkoon tai luukkuun. Pienimmässäkin kylässä oli oma postikonttori jonne sai viedä lähetettävän postinsa, ja samalla se oli myös pankki (Postipankki), jossa pääsi maksamaan laskut ja nostamaan leijonakantiselta käteistä. 

Elämä oli paljon yksinkertaisempaa ja turvallisempaa. Ei ollut riehuvia oppilaita koulussa, oli tasokurssit ja kaikki saivat oppia omaan tahtiinsa, kaikkein levottomimmille oli oma tarkkailuluokkansa. Opettajia kunnioitettiin, heillä oli ylin auktoriteetti, vaikka he eivät enää mitään  piiskureita olleetkaan. Bussit kulkivat aamuvarhaisesta iltamyöhään pienissäkin kaupungeissa. Kaikki oli pienempää ja ihmisläheistä verrattuna nykyisiin tolkuttoman suuriin yksiköihin missä tahansa asiassa

Meillä oli vauraassa maalaiskunnassa kouluongelmia. Eräs ongelmaopettaja sai riehua kymmenet vuodet, peruskoulu ei ollut vuosiin verrattuna kovin onnistunut, koulu keskittyi paljolti keskustaan ja paisui liian suureksi, ei ollut tasokursseja, erityisluokille päätyi vääriä oppilaita eikä oikeita avuntarvitsijoita. Yhdet ja samat päättäjät, joita oli aika vähän, jämähtivät virkoihinsa vuosiksi. Ilma ei kiertänyt.