Lue keskustelun säännöt.
Mitä naiset ajattelee kadulla jos tulee joku todella luonnonkaunis nainen vastaan?
Kommentit (94)
En katsele vastaan tulijoita, sori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaisia on todella vähän. Mutta jos tuollainen harvinaisuus on, olen vain onnellinen, varsinkin jos on sattunut samaan ihmiseen hyvä tyyli. Tuo vasta harvinaista meilläpäin, sillä mitäpä kauneudella jos ei mitenkään osaa sitä hyödyntää.
Wow, toiset on syntyneet malliksi! -on se eka ajatus. Mutta se ei olisi koskaan sopinut minulle koska olen ujo. Olen hoikka myös, mutta myös lyhyt.
Ihailen ja olen iloinen ettei ole paklannut kauneuttaan piiloon.
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen omia asioitani, en tiedä mitä muut naiset ajattelee. Näin keski-ikäisen vinkkelistä nuoruus on kauneutta, oli timmi tai ei, ja joskus saattaa pohtia että nuoruuden hehkun raikkautta ei itse nuorena ollessaan käsittänyt.
Tämä. Miten sitä ei tajunnut miten upea on. Nuoret naiset, olette upeita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin huomaan, koska harvoin kiinnitän kadulla huomiota muihin ihmisiin, ellei erotu joukosta jotenkin. Mutta salilla saatan huomata ja ihailla, jos joku on erityisen hyvässä kunnossa. En silti jää tuijottamaan, se on huonoa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo onhan ihan nättejä ihmisiä, mutta ei kukaan ole niin kaunis, että jotenkin kiinnittäisin siihen jotain huomiota.
Toisinaan, jos kiinnitän huomioni niin hetkellisesti saatan ajatella, että pitäisi jaksaa panostaa enemmän huomiota omasta ulkonäöstä huolehtimiseen ja pukeutumiseen. Sattuneesta syystä komeat miehet vetävät katseeni puoleensa ennemmin, kuin naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juuri kiinnittäisi huomiota. Asun Helsingissä ja näen kauniita naisia joka päivä, siihen on tottunut jo.
En tuijota muita vastaantulijoita, joten ei tule yhtäkään tuollaista hetkeä mieleen. 😅 Jos katselen vaikka bussin/ratikan ikkunasta kaukaa ihmisiä, kiinnitän huomiota sekä naisten että miesten tyyliin. Persoonalliset (oli minun makuuni tai ei) kiinnittävät huomioni ja heitä katselen pitempään. Arvostan yleensä massasta erottuvia ihmisiä, olkoon boheemi, hevari tai mikä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyisi olla todella erityisen upea ja huokua jotain mystistä katseenkääntöhohdetta, että huomaisin. Mutta kun noin käy, niin olen kyllä että vauu, kyllä toiset on upeita. Ja sitten heti seuraavaksi tunnen itseni ihan homssuiseksi peikoksi :D
Katson mielelläni kauniita naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin kerran uskomattoman kauniin naisen, en voinut lakata katsomasta, oli jotenkin säteilevä. Tästä parikymmentä vuotta, tapahtui asuntomessuilla.
Vierailija kirjoitti:
Näin kerran uskomattoman kauniin naisen, en voinut lakata katsomasta, oli jotenkin säteilevä. Tästä parikymmentä vuotta, tapahtui asuntomessuilla.
Mä näin tänä keväänä junan ikkunasta jossain Keravalla. Täydelliset kasvot, hiukset ja vartalo.
Ajattelen, että vau, onpa hän kaunis. Miltä miltä tuntuisi olla noin kaunis.
Olin nuorena ihan tavallisen kivannäköinen nainen, ja sain silti paljon häirintää osakseni. Mietin, että todella kaunis nainen saa varmaan tuplasti tai triplasti kaiken maailman hullut maanisena peräänsä ja epätoivottua huomiota osakseen.
En mitään, kun olen itsekin sellainen, mahtaako hän olla yhtä rikaskin, kuin minä
Kauneus on katsoja silmissä ja itse pidän luonnonkauneutta kauniimpana huoliteltua olemusta: siistit ajattomat vaatteet, tukka laitettu, kaunis meikki. Enkä tarkoita mitään juhlakampausta tai sotamaalausta, vaan siistiä yleisilmettä ja parhaiden puolten korostamista. Tällaisen naisen tyyliä ja ulkonäköä ihailen. Pelkkä luonnonkauneus puolestaan ei herätä minussa juurikaan ajatuksia.
En kauheasti katsele muita, joten en välttämättä huomaa. Saattaa olla, että huomaan vaatteen, mutta en ihmistä. Olen saanut noottia tutuilta, jotka sanoo, että tulin vastaan, katsoin kohti, mutta en moikannut. En moikkaa, jos en huomaa.