Silloin kun olit lapsi, mitä vanhempasi tekivät illalla töiden jälkeen?
Lukivatko he kirjoja tai lehtiä, tekivätkö pihatöitä tai kotitöitä kuten ruoanlaittoa vai leikkivätkö lasten kanssa?
Kommentit (231)
Äiti pyöritti kotia ja isä valmensi jääkiekkoa. Näin niinkuin pääasiassa ja kärjistetysti.
Mulla on 6 vuotta itseäni nuorempi pikkusisko, jonka hoitaminen oli haastavaa (vaikea atopia), joten se vei aika paljon äidin ajasta. Itse kuljin sitten jonkin verran isän mukana kaukalon laidalla.
Isä varmaan tappeli naapureiden kanssa, tai ainakin aina kun muistan oli joku riita meneillään, ja tarjosi minulle ja naapurin (toisen) lapsille pikkurahaa, jos kuunneltiin jotain mustamaalausjuttuja naapurista (ilmeisesti levitettäväksi naapurustoon tms.) Myöhemmin äiti alkoi juoda, mutta muutin aika pian sen jälkeen pois, en ole varma näinkö kotoani muutettuani enää ikinä äitiäni selvinpäin.
Äiti söi ja palasi töihin. Isä meni jonnekin kokoukseen. Hoidin kaiken yksin.
Pihatöitä, kotihommia, metsästystä, kalastusta. Koskaan eivät olleet jouten ennen klo 21.00
Isä leikkasi neuroottisesti nurmikkoa varmaan kolmesti viikossa tai jotain, tai talvella aurasi tai lakaisi pihaa heti kun oli satanut muutama lumihiutale. Leikkasi myös pensasaitaa ja puita. Äiti täytti ristikoita kun ei ollut keittiössä. Perus uskovaisen perheen arkea, illalla oli aina pieni hartaushetki.
Näit lukiessa tulee olo, että aika monella on tainnut olla ihan hirveä lapsuus, tai siis jos vanhempien touhut on yhtään heijastunut omaan eloon.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa kuinka turhia kaikkien elämät on/oli. Töitä, lapsia, ruokaa, kirjan lukemista, puhelimessa jankutusta, perheriitoja ja kotitöitä. Ei ole hääviä.
Niinpä, turhaa arkea.
Mitä ei-niin-turhaa sinä teet?
Olin ala-asteella. Äiti tuli töistä kaupan ja päiväkodin (sisarukset n. 3 ja 5 v)kautta kotiin.
Alkoi tekemään ruokaa.
Isä tuli kotiin ja pisti pötkölleen sohvalle. Kattovinaan telkkaria ja nukahti, kunnes ruoka oli pöydässä. Ruuan jälkeen palas sohvalle. Siinä vaiheessa "katteli" nuorempien kanssa Pikku Kakkosta. Paitsi perjantaisin tuli myöhässä, kun kossupullon oli hakenut. Lotas sen ja sammu.
Äiti ruuan jälkeen tiskas, siivos, raivas, imuroi, pyykkäs, komensi mua ja kiroili. Ravas tupakalla.
Aika usein pikkukakkosen jälkeen olin nuorempien kanssa tunnin, kaks pihalla. Äiti tuli loppu vaiheessa. Sitten oli pesut ja pisut ja iltakahvit !! < Ihmetelty tota äidin kanssa nykyäänkin. :D Nuoremmat joivat kaakaot, mutta mä, äiti ja isä juotiin kahvit.
Pienet nukkumaan ja ehkä joku jakso jotain sarjaa. Perjantaisin Dallas isän kännikuorsauksen säestämänä.
Yöunille. Isäkin, jos uneltaan jaksoi siirtyä sohvalta sänkyyn.
Semmonen idylli. Viikonloppu ja lomat pikkusen eri kaavalla.
Lukivat, ompelivat, leipoivat, kyläilijöitä otettiin vastaan. En tosin muista tehtiinkö tätä arkisin vai rajoittuiko viikonloppuun. Telkkaria meillä ei ollut,
Lisää töitä...isällä oli sivutoiminen konealan yritys, muuten oli varastomies. Äiti oli siivooja ja työ oli iltapainoitteista, päivisin oli mm. seurakunnalla vapaaehtoisena, mm. kehitysvammaisia auttoi seurakunnan piikkiin. Kävivät kylässä myös paljon. Oma kotiväkeni oli seurakuntaväkeä, joten seurakunnan tapahtumissa kävivät ahkerasti. Hämärä muistikuva myös siitä, että äiti kävi jotain täydennyskoulutusta kerran viikossa yhtenä vuonna, meni aina kaupunkiin, sai sitten ammattiinsa siivojana jonkinlaisen pätevyyden. Olin jo aika iso, kun äiti siirtyi myyntialalle, siihenkin taisi käydä jonkun koulutuksen. Näin jälkeenpäin, kroppa ei tainnut kestää sitä siivoojan työtä, en tiedä saiko koulutukseen jotain tukea.
Lauantaisin vanhemmat pitivät aina vapaata jos seurakunnalla ei ollut mitään tapahtumia. Silloin oli sauna ja television katsomista.
93 lisää että meillä ei kyllä vanhemmat koskaan leikkineet lasten kanssa. Ihan leikittiin keskenämme ja naapuruston lasten kanssa.
Jaa. Taas tämä joka kyselee vain huvikseen, ei vaivaudu edes itse vastaamaan kysymykseensä.
Harrastivat yhdessä kuoroa ja näyttelemistä, kävivät kyläilemässä tai meillä oli vieraita. Isä kävi vielä illalla navetassa eläimiä hoitamassa. Äiti nukkui usein illalla, kun me teimme läksyjä samassa huoneessa. Katsoivat tai kuuntelivat radiosta aina uutiset.
Äiti teki kotitöitä, laittoi ruuan ja pesi pyykkiä. Luki kirjoja, sanomalehteä, teki käsitöitä.
Isä kuskasi harrastuksiin, teki työkeikkoja ja perjantaisin lähti tansseihin.
Lasten kanssa ei varsinaisesti leikkineet. Iltaisin ennen nukkumaanmenoa äiti luki meille kirjoja ja laulettiin lauluja.
Isä nukkui, äiti hoiti kotityöt. Äidin kanssa ulkoiltiin ja tehtiin yhdessä käsitöitä, käytiin mm kutomassa, luettiin yhdessä toisillemme ääneen kirjoja ja muuta mitä mieleen tuli. Äiti kävi myös jossain kansanopiston harrastuskursseilla ja otti joskus mut mukaan sinne
Vierailija kirjoitti:
Olin ala-asteella. Äiti tuli töistä kaupan ja päiväkodin (sisarukset n. 3 ja 5 v)kautta kotiin.
Alkoi tekemään ruokaa.
Isä tuli kotiin ja pisti pötkölleen sohvalle. Kattovinaan telkkaria ja nukahti, kunnes ruoka oli pöydässä. Ruuan jälkeen palas sohvalle. Siinä vaiheessa "katteli" nuorempien kanssa Pikku Kakkosta. Paitsi perjantaisin tuli myöhässä, kun kossupullon oli hakenut. Lotas sen ja sammu.
Äiti ruuan jälkeen tiskas, siivos, raivas, imuroi, pyykkäs, komensi mua ja kiroili. Ravas tupakalla.
Aika usein pikkukakkosen jälkeen olin nuorempien kanssa tunnin, kaks pihalla. Äiti tuli loppu vaiheessa. Sitten oli pesut ja pisut ja iltakahvit !! < Ihmetelty tota äidin kanssa nykyäänkin. :D Nuoremmat joivat kaakaot, mutta mä, äiti ja isä juotiin kahvit.
Pienet nukkumaan ja ehkä joku jakso jotain sarjaa. Perjantaisin Dallas isän kännikuorsauksen säestämänä.
Yöunille. Isäkin, jos uneltaan ja
Olin ala-asteella. Isä tuli töistä kaupan ja päiväkodin (sisarukset n. 3 ja 5 v)kautta kotiin.
Alkoi tekemään ruokaa.
Äiti tuli kotiin ja pisti pötkölleen sohvalle. Kattovinaan telkkaria viini lasi kädessä ja nukahti, kunnes ruoka oli pöydässä. Ruuan jälkeen palas sohvalle. Siinä vaiheessa "katteli" nuorempien kanssa Pikku Kakkosta. Paitsi perjantaisin tuli myöhässä, kun kossupullon oli hakenut. Lotas sen ja sammu.
Isä ruuan jälkeen tiskas, siivos, raivas, imuroi, pyykkäs, komensi lapsia.
Aika usein pikkukakkosen jälkeen olin nuorempien kanssa tunnin, kaks pihalla. Isä tuli kun ehti. Sitten oli pesut ja pisut ja iltakahvit !! < Ihmetelty tota isän kanssa nykyäänkin. :D Nuoremmat joivat kaakaot, mutta mä, äiti ja isä juotiin kahvit.
Pienet nukkumaan ja ehkä joku jakso jotain sarjaa. Perjantaisin Dallas äidin kännikuorsauksen säestämänä.
Yöunille. Äitikin, jos uneltaan jaksoi siirtyä sohvalta sänkyyn.
Semmonen idylli. Viikonloppu ja lomat pikkusen eri kaavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa kuinka turhia kaikkien elämät on/oli. Töitä, lapsia, ruokaa, kirjan lukemista, puhelimessa jankutusta, perheriitoja ja kotitöitä. Ei ole hääviä.
Niinpä, turhaa arkea.
Mitä ei-niin-turhaa sinä teet?
Välillä roikun tällä palstalla
Vierailija kirjoitti:
Näit lukiessa tulee olo, että aika monella on tainnut olla ihan hirveä lapsuus, tai siis jos vanhempien touhut on yhtään heijastunut omaan eloon.
Minkä viestin perusteella?
Iskä kuskas meitä lapsia harrastuksiin, sillä oli myös paljon kavereita ja autteli niitä, hoisi pihahommat, ruohonleikkuut ym, oli aina kaikenlaisia projekteja autotallissa ja puuhaili paljon niitä. Äiti hoisi lähinnä ruuanlaiton, pyykit ja siivoukset, kerran viikossa kävi ystävänsä kanssa lenkkeilemässä töiden jälkeen, joskus käytiin kirjastossa ja kaupassa myös arkisin, ja iskä auttoi aina matikanläksyissä ja äiti luki mun kans kokeisiin lukuaineissa. Aina töiden jälkeen iskä ja me lapset syötiin, mut äiti ei syönyt koskaan toista lämmintä ruokaa, ja sit juotiin kahvit päälle, ne joi äitikin.
Mulla kyllä osallistuva ja rakastava isä. Oma taustansa sotalapsena teki sen että lasta rakastetaan! Ei ollut rahaa liikaa mutta yhdessä touhuttiin pienestä asti ja opetti tekemään maailman hienoimmat majat pikkupojalle. Sitten kun saatiin mökki, niin alusta asti tein kaikki raskaatkin työt iloisena koska puhallettiin oikeasti yhteen hiileen. Elämäni suurin menetys on kun isäni kuoli 2020. Olen kuitenkin 2 avioeroa kärsinyt.M.56.