Millaiset HAUTAJAISET haluat? Itsellesi!

Se rajan toisella puolella oleva ei välttämättä juhli, vaan saattaa olla kauheissa kärsimyksissä, jos hän on kuollut syntisäkkeineen. Se varmaan vain lisäisi hänen tuskaansa, jos hän näkee manan majoilta, kuinka maan päällä olevat jopa juhlivat hänen kuolemaansa.

Hautajaisten järjestäminen

Läheisen poismeno on raskas tai mukava  tilanne.

Tuhkaus on jatkuvasti yleistyvä hautaustapa. Arkkuhautaukseen verrattuna se on ekologisempi ja usein edullisempikin.

Uurna

Tuhkauksessa omaisten tulee valita uurna vainajan tuhkaa varten. Valittavissa on erilaisia malleja, materiaaleja,  verhoiluja ja koristeluita. Tarjoamamme uurnavalikoima on nähtävissä sivullamme.

Uurna haudataan tai sillä kuljetetaan tuhka siroteltavaksi. Pelkkään kuljetukseen käytettäviä pahvisia uurnia on tarjolla osalla seurakunnista.

Lyyli-täti

Vierailija kirjoitti:

MIKSI IHMEESSÄ suunnittelisin omia hautajaisiani?!

Olen fyysisen kuolemani jälkeen Jeesuksen luona taivaassa, ja on ihan yhdentekevää, millä menoilla maalliset jäännökseni on haudattu.

Et sää missään taivaas ole. Sää olet maassa. Taivaassa sää olet vasta sitten tuhkahiukkasena kun maapallo sulautuu aurinkoon ja kakki hävijää.

Sellaiset ettei kukaan huomaa mitään.

Nopea kippaaminen maakuoppaan.

Tai polttaminen/ heitto jätesäkissä hävitettäväksi ongelmajätteenä.

Ei mitään tilaisuutta eikä puheita. Sama meininki kuin viedään roskat roskakoriin.

Siunaustilaisuuteen vain mun lapset. Siitä sitte mäkkäriin jatkoille.

En halua minkäänlaisia hautajaisi. En siunaustilaisuutta saati muistojuhlaa. Ruumiini pitää polttaa ja heittää tuhkat jonkun hautausmaan uurnalehtoon. Ei muistolaattoja saati kiviä. Haluan vain palata tähtisumuksi. Toivon silti, että kaksi sukulaispoikaani hoitaa homman.

Mä toivon, että mun hautajaisissa muistellaan minua rehellisesti. Niin hyvässä kuin pahassa. 

Tärkeä aihe. Tässä parin kymmenen vuoden hoitajan kokemuksella on niin usein kohdannut sellaisen tilanteen etteivät omaiset tiedä mitä tehdä. Sitten riidellään ja kinastellaan millaiset hautajaiset järjestetään, ketä tulee, arkku vai polttohautaus ym.ym. Lähiomaisten kanssa voisi aiheesta keskustella, puolisot keskenään. Ikään katsomatta. Koskaan ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Kuolema on osa elämää. Ihan turhaan jätetään puhumatta tästä asiasta. Helpottaa paljon omaisia kun tietää mitä tehdä  surun keskellä.

Ihan sama, en aio säkenöivän sieluni kanssa olla läsnä koko pippaloissa. Kai tämän tomumajan joku hoitaa pois kuleksimasta. Jos ei, niin ei sitten. Ihan sama. Ihan helewetin sama.

Lapsethan tai lapset puolison kanssa riippuen siitä kuka täältä ensin lähtee sen lopulta päättää, mutta olen antanut ohjeet että kaikki niin halvalla kuin voi, mutta ei ihan liioitella kuitenkaan. Halvin arkku mitä löytyy ja minkä voi polttaa, polttohautaus, uurna seurakunnan kuoppaan, jos eivät keksi parempaa paikkaa itse ja jos haluavat niin voivat laitattaa muistolaatan, mutta ei tarvitse jos eivät halua. Ei muistotilaisuutta, mutta jos kuolen ennen veljiäni, voivat veljien mieliksi pitää ihan pienen. En halua että lapset käyttävät liikaa perintörahojaan hautajaisten järjestelyyn. 

Pienimuotoinen siunaustilaisuus. Ei välttämättä sitäkään. Tuhkat kauniiseen paikkaan, ei hautakiveä, vielä vähemmän patsaita. Kahvit voi hörpätä laskuuni juuri ne lähimmät kymmenen henkeä, ei pakko. 

Tarjotaan hyvät viinit muutamalle ja vesataan parit virret päälle.

Täh? Poltetaan ja heitetään tuhkat jonnekin. Ei juhlia

Ei uskonnolliset. Pieni saattoväki kappelissa, 1 punainen kukka max jos haluavat tuoda. Polttohautaus (tuhkat ruusupuskan juurelle minulle tärkeään paikkaan). Musiikkina "Time to say goodbye". 

Sen jälkeen hyvät juhlat ystäville,  paljon naurua ja hyviä muistoja, vähän kyyneleitä, paljon ruokaa ja hyvää viiniä. Ei surra mun lähtöä vaan iloitaan siitä mitä meillä oli

Ei kiinnosta, haluan elää ja ei oo sitten mun ongelma kun delaan

Ei ole enää minun kannaltani väliä. Mutta paras olisi jos siellä joku kehuisi kuinka poikkeuksellisen vanhaksi sain elää terveenä ja ehdin tehdä vaikka mitä mielenkiintoista.

En mitään. Arkku polttimoon ja tuhkat, voi kun joku sirottelisi toukokuiseen metsään kun luonto on elämänsä alussa. Mutta niinhän ei käy.

Kun ihminen kuolee, se on jäte  -Kiinassa. Se pannan jätemylyyn.

Ei kiinnosta paskaakaan. Omaisia varten ne ovat, pitäkööt millaiset haluavat.

Toivon että minut uurnataan. En halua, että madot syövät ruumistani. En halua että hautajaisiin tulisi muita kuin lähimmät sukulaiseni sillä se olisi tekopyhää muuten. Haluaisin tulla haudatuksi omenapuun juurelle. En halua tulla muistetuksi hautakivestä vaan jostakin kauniista ja ihanasta. Silloin muidenkin olisi helpompi käsitellä kuolemaani ja tunteita, joita se heissä herättää.