Laihdutuslääke maksaa 6000 euroa vuodessa ja sitä on käytettävä monta vuotta
Nämä uudenlaiset laihdutuslääkkeet (lihavuuslääkkeet), joiden avulla on saatu aikaiseksi ihan hyviä painon pudotuksia, maksaa 6000 euroa vuodessa. Ja niitä pitää käyttää monta vuotta, useimmiten loppuelämän. Eli kymmenessä vuodessa hinta on 60 000 euroa. Kiva kiva. Kenellä on rahaa tuollaiseen? Itse en ole köyhimmästä päästä, palkkakin 4500 brutto, mutta ei näin perheenäitinä ole ikimaailmassa rahaa lohkaista palkasta tuollaisiin summin.
Kommentit (438)
Joku käyttää 1500 euroa vuodessa lomamatkaan ja toinen pienempään painoon. Pienemmällä painolla voi olla vaikutuksia muuhunkin vointiin.
Tuo on totta, että alkoholi ei maistu sitä vähääkään ja tulee huono olo. Sinänsä alkoholi ei ole mulle ollut koskaan mikään ongelma, mutta pari kertaa olen juonut vähän enemmän tämän lääkkeen aikana ja yöllä heräsin, kun oli todella kamala olo ja mahaa kiersi.
Verenpaine muuten laski kanssa heti. Tosin mulla se ei ollut superkorkea valmiiksikaan vaan joku 135/80, mutta jo muutaman päivän jälkeen se oli enää 120/70 ja nyt kolmen kuukauden jälkeen 110/65. Mulla toki on taipumus matalaan verenpaineeseen ja tuo alkuperäinenkään ei ollut erityisen korkea huomioiden painon, liikkumattomuuden ja iän.
Tsemppiä vaan kaikille ja ken harkitsee tätä vaihtoehtoa, niin reippaasti vaan. Ei se niin kallista ole kuin pelotellaan. Äkkiä oppii jakamaan isompia annoksia pienemmiksi ja kaivamaan niitä ylimääräisiä sieltä kynästä. Minimiannos riittää monelle ja jopa kallein Mounjarokin kustantaa silloin alle 30 Euroa/vk, kun ottaa tmg kynän alle 300 Eurolla ja siitä saa 10 viikkoa otettua. Jos ette ihan viimeisellä pennillä elä, niin kyllä siihen monilta rahat löytyy. Ei häviä mitään, jos ei kokeile. Itselle tämä on ollut pelastus ja autuus. Oikein odotan taas piikityspäivää. Sivuvaikutukset olemattomia ja toivotut vaikutukset 10+. Ja antaa koirien räkyttää, siinäpähän tukehtuvat katkeruuteensa.
Taidanpa lähteä vielä iltakävelylle. On kiva kävellä lähes 15kg kevyempänä....
Vierailija kirjoitti:
"Kuinka te ihmiset olette aina joko jääkaapilla tai lenkillä? Eikö teillä ole elämässä mitään muuta aktiviteettia tai mielenkiinnon kohteita? Sitä minä monesti ihmettelen kun luen täältä ihmisten kommentteja."
En ole ensinnäkään lihava. Enkä ole aina jääkaapilla. Sanoin että nälkä menee liikkuessa ohi ja se on ollut huomionarvoinen asia. Jospa joku laihduttaja tästä nappaa vinkin. Ei tarvitse syödä aina, vaikka vähän nälkä kurnisi. Ei tarvitse syödä varmuuden vuoksi. Liikkuessa tulee hyvä olo ja kaiken sen ajan se laihduttajakin on poissa houkutusten ääreltä.
No jos et ole lihava, niin ethän silloin ymmärrä lihavuudesta mitään. Typeriä yksinkertaistettuja kommentteja. Ja jos on runsaasti ylipainoa, liikkuminen ei välttämättä tuota ollenkaan mielihyvää. Voi olla hankalaa ja tuottaa kipujakin. Ja minäkään en muuten ole lihava. Perustuu kirjoitukseni ihan lähipiirissä näkemääni ja kuulemaani.
Haluaisin uteliaisuudesta tietää, mikä laihdutuslääke maksaa 6000 vuodessa? Minulla on mielestäni käytössä se kallein markkinoilla ja maksaa noin 3500 euroa vuodessa, mikä sekin on törkeän paljon. Oikein riistoa. Mutta Ozempicia en saanut, koska ei ole diabetesta (vielä) ja toinen halvempi Saxenda ei minulle sopinut. Toisaalta vuodessa pääsen normaalipainoon tällä. Jos paino ei pysy aisoissa uusista syömistottumuksista huolimatta, otan käyttöön jonkun halvemman valmisteen. Mutta täällä näkyy paljon tietämättömiä kommentteja lihavuudesta ja sen hoidosta. Lihavuus on vähän kuin verenpaine tai diabetes. Kun sen on kerran saanut, sitä täytyy usein hoitaa aina. Ei kyse ole itsekurista enää. Moni ei ole tutustunut lihavuustutkimuksiin eikä tiedä sitä, mitä nykyisin tiedetään lihavuudesta. Itselläni tämä lääke toimii kuten pitää. Vie nälän pois. Helppo on noudattaa niukempienergista ruokavaliota, kun oikein mitään ei tee mieli.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin uteliaisuudesta tietää, mikä laihdutuslääke maksaa 6000 vuodessa? Minulla on mielestäni käytössä se kallein markkinoilla ja maksaa noin 3500 euroa vuodessa, mikä sekin on törkeän paljon. Oikein riistoa. Mutta Ozempicia en saanut, koska ei ole diabetesta (vielä) ja toinen halvempi Saxenda ei minulle sopinut. Toisaalta vuodessa pääsen normaalipainoon tällä. Jos paino ei pysy aisoissa uusista syömistottumuksista huolimatta, otan käyttöön jonkun halvemman valmisteen. Mutta täällä näkyy paljon tietämättömiä kommentteja lihavuudesta ja sen hoidosta. Lihavuus on vähän kuin verenpaine tai diabetes. Kun sen on kerran saanut, sitä täytyy usein hoitaa aina. Ei kyse ole itsekurista enää. Moni ei ole tutustunut lihavuustutkimuksiin eikä tiedä sitä, mitä nykyisin tiedetään lihavuudesta. Itselläni tämä lääke toimii kuten pitää. Vie nälän pois. Helppo on noudattaa niukempienergista ruokavaliota, kun oikein mitään ei tee mieli. 
Jatkan vielä, että minulla käytössä siis Mounjaro.
Ja kun sitä korvien välissä olevaa syömishäiriötä ei sitten hoideta muulla kuin leikkauksella niin ei mene kauan että laihtunut lihava lihoo uudestaan. Tämä on nimittäin nähty enemmän kuin yksi kerta
Miksi kommentoit, kun et tiedä mistään. Peosentuaalisesti aika harvalla lihavalla on syömishäiriö sen varsinaisessa merkityksessä. Useimmilla ei korvien välissä ole mitään vikaa. Emme vaan osaa syödä niin vähän kuin kulutamme mobet istumatyöläisinä. Harva ahmii esimerkiksi. Mutta jos joka päivä huomaamatta kertyy vähän liikaa energiaa, se tarkoittaa ajan saatossa paljon ylimääräisiä kiloja. Ja kuka meistä nyt tarkasti vahtii tai edes täysin tietää päivittäistä kalorintarvettaan. Painoa kertyy helposti sillä olemme geeniperimältämme metsästäjä- keräilijöitä, jotka on aina liikkeessä ja ravintoa saa satunnaisesti.
Joskus mietin, että ihan kuin nämä ihmiset pelkäsivät, ettei läskit olekaan enää läskejä.... Luulen, että kyse on samasta kuin, että saisi 2000 Euron palkankorotuksen, niin se ei olekaan enää hienoa, jos kaikki työkaveritkin sai. Pitää jotenkin olla parempi kuin muut, edes jossain
Aivan samaa olen miettinyt. Hirveä tuska tullut normaalipainoisille laihdutuspillereistä, jotka toimii ihan tutkimustenkin mukaan erinomaisesti. Ne täytyy itse maksaa tosiaan. Ja kansanterveyskin paranee. Mutta mikä parantaisi kontrollinhaluisen laihan tuskan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuinka te ihmiset olette aina joko jääkaapilla tai lenkillä? Eikö teillä ole elämässä mitään muuta aktiviteettia tai mielenkiinnon kohteita? Sitä minä monesti ihmettelen kun luen täältä ihmisten kommentteja."
En ole ensinnäkään lihava. Enkä ole aina jääkaapilla. Sanoin että nälkä menee liikkuessa ohi ja se on ollut huomionarvoinen asia. Jospa joku laihduttaja tästä nappaa vinkin. Ei tarvitse syödä aina, vaikka vähän nälkä kurnisi. Ei tarvitse syödä varmuuden vuoksi. Liikkuessa tulee hyvä olo ja kaiken sen ajan se laihduttajakin on poissa houkutusten ääreltä.
No jos et ole lihava, niin ethän silloin ymmärrä lihavuudesta mitään. Typeriä yksinkertaistettuja kommentteja. Ja jos on runsaasti ylipainoa, liikkuminen ei välttämättä tuota ollenkaan mielihyvää. Voi olla hankalaa ja tuottaa kipujakin. Ja minäkään en muuten ole lihava. Per
Olipa aggressiivinen vastaus minun kommenttiini, jossa ainoastaan toin esiin sen, mikä minua auttaa painonhallinnassa.
Aloitin juuri Ozempic:n ja vaikutus tuntuu alkanee välittömästi. Hämästyttävää kuinka pienen ruokamäärän jälkeen tulee nopasti etova olo, jos yrittää vielä jotain tunkea alas. Mitään sivuoireita ei toistaiseksi ole ilmaantunut ja hyvä niin.
Nyt kun omia tuntemuksia on kerinnyt vähän analysoimaan, niin ilmeisesti minulla ei ole ollut normaalia kylläisyyden tunnetta ainakaan vuosikausiin jos koskaan - eli jos ruokaa on käsillä paljon ja se on hyvää, niin sitä voi tulla mätettyä niin pitkään, että alkaa tekemään fyysisesti kipeää ja syöminen on pakko lopettaa siihen.
Varsinainen nälkäkään ei ole mitenkään kovin tuttu tunne - yleensä se on tullut vastaan vain laiduttaessa tai paastotessa - tuntuu, että muuten tulee syötyä, koska on tapana syödä. Siihen sitten naposteltavat päälle - ei nekään nälkään vaan mielihyvän hakemiseksi.
Kaikki tämä sanottuna, syön kuitenkin yleensä varsin terveellisesti ja mässäilyt ovat harvinaisia poikkeuksia - kuitenkin aivan kuin tällä on jo todettu, niin pienikin ylimäärä vuorokaudessa kerryttää kiloja vuodessa reippaasti - saati sitten se, että kerran viikossa vetäisee tuplaten päivän energian tarpeen.
Ja ennen kuin joku tulee opastamaan miten helppoa laihduttaminen on, niin olen elämäni aikana laiduttanut muutaman kerran 20-30 kg, 10 kg laidutuksia on vaikka kuinka monta - olen myös nostanut kuntoani sohvaperunasta juoksukuntoon ja polkenut pitkiä fillarilenkkejä kelvollisella keskinopudella. Sitten vain tulee aina jotain ja stressi/masennus/ahdistusjakso nollaa tilanteen.
Joten jos tällä Ozempic:lla saa ylipainon vaikka edes puolitettua, niin ilomielin piikittelen ylläpitoannosta loppuelämäni ja maksan koko lystin omasta kukkarostani.
Onhan tuo suolainen summa ja monelle ihan liikaa, mutta jos on jo lihavuudesta ja kenties muista sairauksista johtuvia liitännäisongelmia eikä pääse salille tai lenkille näiden vuoksi (esim. nivelrikko tai pahat selkävaivat), niin voihan tuo lääke olla ainoa keino saada painoa pudotetuksi ja sitten kevyempänä on helpompi tehdä muitakin muutoksia. Kymmentä vuotta tuskin kukaan noita käyttää, vaikka paino lähteekin helposti nousuun kun lääkkeen lopettaa.
Eikö se kallein maksa 150 euroa kuussa eikä 500 euroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla rahalla pystyy jo ostamaan ihan terveellistä ruokaakin. Ja vaikka ravintoterapeutin ja PT:n palveluja samalla.
Kyllä monet ylipainoiset syö varsin terveellistä ruokaa. Paljon salaatteja ja kasviksia, laadukasta lohta, fileelihaa jne. Itsekin. Minä vain syön sitä terveellistä ruokaa ihan liikaa, koska minulla on koko ajan aivan järkyttävä nälkä. Ja siksi lihon.
Mitenkäs kuidut? Syöminen on korvien välissä. Tiedän mistä puhun 15kg laihduttaneena. Karkin ja suklaan jätin pois, limukkaa tai mehua en juo. Syön kyllä muuta makeaa, mutta kohtuudella. Leivon itse. Olen opetellut syömään kulutukseen nähden oikeanlaisia annoksia. Syön 4-5xpv.
Vierailija kirjoitti:
Salikortti on alle 40 e/kuukausi.
Kaikki ei pidä kuntosalilla käymisestä.
Lihavien tulee syödä vähemmän, paino laskee ja rahaakin säästyy muuhun kivaan.
Kuvittelisin, että lääkitys kannattaa aloittaa ennen kuin on lihonut sairaalloisesti. Tällöin ei tarvitse syödä lääkettä 10 vuotta. Eikä siitä pääse mihinkään, että elintavat tai lihomiseen johtava sairaus pitää hoitaa.
Ei minullakaan ole varaa kaikkiin asioihin, vaikka olen hyvätuloinen. Sellaista elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla rahalla pystyy jo ostamaan ihan terveellistä ruokaakin. Ja vaikka ravintoterapeutin ja PT:n palveluja samalla.
Kyllä monet ylipainoiset syö varsin terveellistä ruokaa. Paljon salaatteja ja kasviksia, laadukasta lohta, fileelihaa jne. Itsekin. Minä vain syön sitä terveellistä ruokaa ihan liikaa, koska minulla on koko ajan aivan järkyttävä nälkä. Ja siksi lihon.
Niin koska olet ylensyönnillä venyttänyt mahalaukkusi jolloin sinne pitää ängetä valtsvat määrät ruokaa ettei huutaisi tyhjyyttään.
Tyhmä kommenttisi ei vastaa nykyistä tieteellistä käsitystä ylipainosta.
Olen tästä samaa mieltä. Tämän takia ihmettelen sitä, että pitäisi syödä ei -täyttäviä vihanneksia 800g päivässä. Kyllä se mahalaukku vaan venyy.
Uskon täysin suolistohormonien vaikutukseen, mutta rehellisesti sanottuna epäilen sitä, että oikeasti melkein kaikilla ylipainoisilla kyse on siitä. Jotta laihtuu, on oikeasti nähtävä myös nälkää ja se on normaalia. Tarkoitan siis sitä, että menee aikansa ennen kuin keho tottuu pienempiin ruokamääriin. Minulla on ollut pahimmillaan ylipainoa 40 kiloa. Nyt enää 10 kiloa ja vaati päänsisäisen muutoksen plus vakaan elämäntilanteen, jotta painonpudotus onnistui. Stressi, uni jne vaikuttaa. On sinänsä tietenkin hienoa, että ihmiset saavat apua lääkkeestä, tosin itseäni sivuvaikutukset hirvittäisi.
Epäilen silti, että suurin osa pystyisi ihan omin voimin pudottamaan painoa, jos vaan näkisi vaivaa. Itselläni on taipumusta ahmimiseen, mutta pyrin siihen, että syön silloin järkevästi. Esimerkiksi kasviksia tai kasvissosekeittoa voi syödä todella isoja määriä. Lisäksi ravinnolla ON väliä. Itse huomasin, että jos söin esimerkiksi makeita kastikkeita, joissa on sokeria, ei paino laskenut, vaikka kalorit oli ok. Ja siksi olen jättänyt sokerin syönnin erittäin vähäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Uskon täysin suolistohormonien vaikutukseen, mutta rehellisesti sanottuna epäilen sitä, että oikeasti melkein kaikilla ylipainoisilla kyse on siitä. Jotta laihtuu, on oikeasti nähtävä myös nälkää ja se on normaalia. Tarkoitan siis sitä, että menee aikansa ennen kuin keho tottuu pienempiin ruokamääriin. Minulla on ollut pahimmillaan ylipainoa 40 kiloa. Nyt enää 10 kiloa ja vaati päänsisäisen muutoksen plus vakaan elämäntilanteen, jotta painonpudotus onnistui. Stressi, uni jne vaikuttaa. On sinänsä tietenkin hienoa, että ihmiset saavat apua lääkkeestä, tosin itseäni sivuvaikutukset hirvittäisi.
Epäilen silti, että suurin osa pystyisi ihan omin voimin pudottamaan painoa, jos vaan näkisi vaivaa. Itselläni on taipumusta ahmimiseen, mutta pyrin siihen, että syön silloin järkevästi. Esimerkiksi kasviksia tai kasvissosekeittoa voi syödä todella isoja määriä. Lisäksi ravinnolla ON väliä. Itse huomasin, että jos söin esimerkiksi
Eiköhän kuitenkin lääkäri tiedä nämä asiat paremmin kuin satunnainen nettitrolli.
Tyhmä kommenttisi ei vastaa nykyistä tieteellistä käsitystä ylipainosta.