Isoilla traktoreilla ajetaan nykyään pelloilla, on pelit ja vehkeet ja sitten valitetaan kun maatila ei ole kannattavaa
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko aloittaja ruokapalkalla talkoo avuksi? Niin sitä ennen tehtiin.
Talikolla ja kuokalla teet muutaman aarin perunamaan.
Ruokaperunan tuottajahinta on n. 20 centtiä/kg.
Sanotaan, että peltosi on 10 aaria, eli 0,1 ha, saat satoa 30t/ha eli 3000kg.
Tuonkin ruoppaaminen käsipelillä on melko homna...
Saat sadostasi myyntituloja n. 600€.
Joku ymmärrät, mihin koneita tarvitaan?
Pistäpä vaikka 30 hehtaaria perunaa ja 50ha viljaa kasvamaan...
Vierailija kirjoitti:
Ajaisivat ees pelloilla mutta Seinäjoella ne ajelee niillä joka paikassa..ovat aina tien tukkona
Helikopterillako ne pitäisi pellolta toiselle siirtää?
Entistä enemmän on tiellä ajoa, kun pienemmät tilatblopettavat ja myyvät tai vuokraavat maat isommille.
Vierailija kirjoitti:
Maanilveilijän työtä käypi katteeks. Pari - kolme viikkoa vuodesta pellolla ja muu aika täytellään niitä niin mahdottoman byrokraattisia korvaus ja tukikaavakkeita. Ja kas, ei aikaakaan kun tilille tipahtaa kymppitonneittain rahaa.
Tiloja on myytävänä. Mene ja osta tila, niin pääset nauttimaan helposta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajaisivat ees pelloilla mutta Seinäjoella ne ajelee niillä joka paikassa..ovat aina tien tukkona
Helikopterillako ne pitäisi pellolta toiselle siirtää?
Entistä enemmän on tiellä ajoa, kun pienemmät tilatblopettavat ja myyvät tai vuokraavat maat isommille.
Kai traktorilla pääsee pengertäkin pitkin tai ojassa?
Ja täytyykö se leikkuupuimuri olla joka töllissä? Eikö voisi hankkia yhteistä kylän kesken? Sellanen vekotin maksaa yksiön verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maanilveilijän työtä käypi katteeks. Pari - kolme viikkoa vuodesta pellolla ja muu aika täytellään niitä niin mahdottoman byrokraattisia korvaus ja tukikaavakkeita. Ja kas, ei aikaakaan kun tilille tipahtaa kymppitonneittain rahaa.
Tiloja on myytävänä. Mene ja osta tila, niin pääset nauttimaan helposta elämästä.
Sinä taas maajussi voit mennä palkkatöihin ja tienata itse tukirahasi, ei tarvitse etelän duunareilta niitä joka vuosi vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko aloittaja ruokapalkalla talkoo avuksi? Niin sitä ennen tehtiin.
Talikolla ja kuokalla teet muutaman aarin perunamaan.
Ruokaperunan tuottajahinta on n. 20 centtiä/kg.
Sanotaan, että peltosi on 10 aaria, eli 0,1 ha, saat satoa 30t/ha eli 3000kg.
Tuonkin ruoppaaminen käsipelillä on melko homna...
Saat sadostasi myyntituloja n. 600€.
Joku ymmärrät, mihin koneita tarvitaan?
Pistäpä vaikka 30 hehtaaria perunaa ja 50ha viljaa kasvamaan...
En nyt kyllä ymmärrä mihin sinä 10 aarin pellolla niitä koneita tarvitset. Mutta maajussit nyt on niin pilalle hemmoteltuja nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Ja täytyykö se leikkuupuimuri olla joka töllissä? Eikö voisi hankkia yhteistä kylän kesken? Sellanen vekotin maksaa yksiön verran.
Kylän puinteihin ei yksi riitä mutta kyllä yhteispuimureita on. Tai niin että yksi ostaa puimurin ja toiset ostaa tältä puinnit rahtina. Niin tein aikoinaan itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Ja täytyykö se leikkuupuimuri olla joka töllissä? Eikö voisi hankkia yhteistä kylän kesken? Sellanen vekotin maksaa yksiön verran.
Ja sitten arvotaan, kenelle puidaan leipäviljaa ja kuka saa tyytyä siihen, että vehnä menee rehuksi? Suomalaisen maatalouden ongelma on siinä, että viljalla ei ole aikomustakaan odottaa talveen asti, se on puitava täsmälleen oikeaan aikaan tai sakoluku määrittää vehnän tai rukiin rehuksi.
Vekotin maksaa yksiön verran ja sillä puidaan yötä päivää (tai no ei aamuyöllä, silloin on liikaa kastetta), jonkinlaisena nykyisenä maksimina pidetään 350 hehtaarin puintia syksyssä. Jos kylällä on vaikka 800 ha peltoa, niin miten ajattelit niiden 450 hehtaarin hoituvan? Lisäksi tuo on teoreettinen maksimi, ei meillä ole isoja ja tasaisia peltoja tuohon puintimäärään, joten käytännössä yksi puimuri pui yhden 200 ha viljatilan pellot eikä enempään ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajaisivat ees pelloilla mutta Seinäjoella ne ajelee niillä joka paikassa..ovat aina tien tukkona
Helikopterillako ne pitäisi pellolta toiselle siirtää?
Entistä enemmän on tiellä ajoa, kun pienemmät tilatblopettavat ja myyvät tai vuokraavat maat isommille.
Kai traktorilla pääsee pengertäkin pitkin tai ojassa?
Että viljakuormalla, tai kylvökoneella ajelemaan pitkin ojanpohjia. Taas on nerot suunnittelemassa tieliikennettä...
Yhdellä tilallisella oli kaksi isoa traktoria, koska hänellä ei ollut aikaa vaihtaa aina härveliä traktorin perään työtä vaihtaessaan. En tiedä, oliko hän laskenut, kuinka kalliita säästetyt minuutit olivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajaisivat ees pelloilla mutta Seinäjoella ne ajelee niillä joka paikassa..ovat aina tien tukkona
Helikopterillako ne pitäisi pellolta toiselle siirtää?
Entistä enemmän on tiellä ajoa, kun pienemmät tilatblopettavat ja myyvät tai vuokraavat maat isommille.
Itseasiassa vähemmän ajokertoja isommilla tiloilla per hoidettava peltohehtaari.
Vierailija kirjoitti:
Raktorit ei kuulu maanteille .rikkovat hyvät tiet ja ovat muiden tiellä
Juuri tästä syystä katujen auraus ei onnistu: traktorit hajottavat myös katuja. Menee vielä muutamia vuosia ja Helsingissä joudutaan ihan oikeasti valitsemaan, mitkä alueet jätetään auraamatta, kun traktorit pilaa kadut kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja täytyykö se leikkuupuimuri olla joka töllissä? Eikö voisi hankkia yhteistä kylän kesken? Sellanen vekotin maksaa yksiön verran.
Niitä tarvitaan lähes yhtäaikaa ja säät vielä säätelevät minkä verran on hyviä puintisäitä. Toki osa pui omien lisäksi myös naapuriapuna naapurille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maatalousyrittäjän lomia kadehtii, on hyvä muistaa, että lomaoikeus sisältää arkipäivien lisäksi kolme (3) sunnuntaita vuodessa.
Osalla palkansaajista on 52 vapaata sunnuntaita vuodessa.
Karja-liha-maitotilallisilla ei ole välttämättä lomaa ollenkaan. Lomittajia ei vaan ole. Voi olla oikeasti kiinni eläinten hoidossa ihan aina ja koko ajan.
Viljatilat onkin sitten eri juttu. Kaikki tietää että keskellä talvea ei Suomessa viljellä (paitsi ehkä kasvihuonetomaatteja). Kesäkausi on viljanviljelijällä kiirettä eikä työtunteja lasketa, mutta talvella saa ne "pitämättömät vapaat".
Ja olen se sama jota on toistuvasti syytetty "kateudesta" ja "haluaa poistot pois maataloudesta" ynnä muuta soopaa. Juu olen aivan valtavan kateellinen maitotila-tuottaja-ystävälleni. Niin tauotta on työtä, että vain jo sen vuoksi on harkin
Missä kaverisi asuu, jos hän ei saa lomittajaa? Eteläisessä Suomessa tuo ei ole ollut mikään ongelma, tiloilla on pääosin itse palkattua väkeä, joka pyörittää tilaa isännän tai emännän lomaillessa. Sun kaverilla ei kaikesta päätellen ole sitä osaavaa kirjanpitäjää?
Enkä tiedä ainuttakaan viljanviljelijää, jolla olisi niin iso tila, että ei pitäisi käydä töissä muualla. Talvella palllatöissä, kesällä maatilalla. Lomalla käy työttömät,
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä tilallisella oli kaksi isoa traktoria, koska hänellä ei ollut aikaa vaihtaa aina härveliä traktorin perään työtä vaihtaessaan. En tiedä, oliko hän laskenut, kuinka kalliita säästetyt minuutit olivat.
Yksi heinäjussi säästi pari minuuttia aikaansa ja ei irrottanut puimuristaan terää (yli 8m leveä) tielle mennessään. Tulos yksi kuollut nuori kuljettaja. Heinäjussille pikku sakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä tulee kieltämättä mietittyä kun katsoo maatilojen pihoihin, joissakin saattaa olla kuusi tai seitsemänkin 150 000e traktoria pihassa ja siihen lisäksi kaikenmaailman kurottajat ja muut vehkeet, kaupassa käydään uudenkarhealla mersun sähköautolla. Silti vikistään kun ei kannata..
Itse teen paita märkänä 40h/viikko ja minulla ei ole kuin 650e nissani ja rahaa jää kulujen jälkeen 200e "ylimääräistä".
On se kumma kun ei maatiloilla pärjätä yhtään vanhemmalla kalustolla vaan kalustoa on uusittava joka välissä. Itse ostaisin navetan ympäryshommiin vanhan valmetin 502 ja peltohommissa menisi täysin 80-luvun neliveto fiat.
Sillä 80-luvun neliveto-Fiatilla voisit kyllä ajella ympäriinsä pelloilla, mutta nykyisiä peltokoneita et niillä voi vetää. Nykyiset kylvökoneet esimerkiksi
Ongelmaksi tulee se, että niihin ei enää saa varaosia edes tulostamalla- Vielä 1980-luvulla 30 ha peltoa elätti perheen ihan siedettävästi, nyt sama ostovoima edellyttää 300 peltohehtaaria eikä siellä enää voi toimia 3 m leveällä kylvökoneella, jos aikoo saada kylvöt tehtyä ennen kuin puintikausi alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajaisivat ees pelloilla mutta Seinäjoella ne ajelee niillä joka paikassa..ovat aina tien tukkona
Helikopterillako ne pitäisi pellolta toiselle siirtää?
Entistä enemmän on tiellä ajoa, kun pienemmät tilatblopettavat ja myyvät tai vuokraavat maat isommille.
Kai traktorilla pääsee pengertäkin pitkin tai ojassa?
Pääsee, mutta laki kieltää moisen.
Vierailija kirjoitti:
Jos maatalousyrittäjän lomia kadehtii, on hyvä muistaa, että lomaoikeus sisältää arkipäivien lisäksi kolme (3) sunnuntaita vuodessa.
Osalla palkansaajista on 52 vapaata sunnuntaita vuodessa.
Tuleekos se kuinkakin kalliiksi palkata lomittaja loman ajaksi?
53 päivää lomaa ja jos kahdelle, niin 106 päivää. 8h/päivä. Lomailun hinnaksi tulee n. 12 000e vuodessa. +tietenkin lisät/korvaukset.
Ei ole halpaa maajussin lomailu!
Äkkiä loppuu päivä ja puinti-ilmat kesken körötellessä sillä 2,5 metriä leveellä puimakoneella 15 kilometriä tunnissa verrattuna 18 jalkaiseen 5,5m leveään 40 kilometriä tunnissa kulkevaan ne sateen välit, kun pitää koko tilan peltoala saada puitua.