🤍Onko nykyäitien kasvatuksessa jokin pielessä, kun he kasvattavat poikiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei näissä naisvihakeskusteluissa koskaan nosteta esiin pornoa? Jenkeissä on isoja liikkeitä pornovastaisuudelle ja tukea addiktiosta pääsemiseen. Suomessa pornografiaa ja seksiaddiktiota pidetään jopa osana normaaila seksuaalisuutta, vaikka ovat absoluuttista perversiota ja naisvihaa. Täällä ei edes tunnusteta äitiyden olevan naisen seksuaailsuus, vaan valehdellaan, että orgasmi eli maskuliininen seksuaalisuus on naisen seksuaalisuus. 

Aika outoa olisi tunnustaa äitiyden olevan naisen seksuaalisuus, koska monella naisella on seksuaaliasiat täysin kunnossa, vaikka lapsia ei koskaan tulisi.

Kaikki eivät koskaan toteuta seksuaalisuuttaan ja se on naisen itsensä valinta. Se että kuvittelee klitoriksen ja vaginan hinkuttamisen olevan "seksuaalisuutta" on sama

Päin vastoin, kaikilta jotka pitävät kehonsa mielihyvänappuloiden hinkuttamista järkevänä ajanvietteenä, puuttuu. Ja minulla on myös erinomainen värinäkö, eli todennäköisemmin olen sinua ja kaltaisiasi valovuosia edellä ihan kaikessa muussakin. Sori siitä.

Mikä on totuus? Onko toimittajat ja kolumnistit kenties syypäitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JANKUTAN, nalkutan ja välillä myös karjun lapselleni aamiaistiskien viemisestä ja oman huoneen siivoamisesta. Se on normaalia vanhemmuutta, mutta olen alkanut tajuta, että desibelejäni nostaa toinenkin voima: femi nismi. Rageamiseni johtuu siitä, että lapseni on poika.

Huudatko tyttärellesi samalla tavoin? Vai voisiko desibelien nouseminen johtua siitä, että toinen uskoo vähemmällä sanomisella kuin toinen? Tai toinen jopa kuskaa likaiset astiat huoneestaan ihan oma-aloitteisesti?

Tuo ylläoleva sitaatti oli feministinaisen, toimittajan sanomaa. 

Kuvitelkaa hetkeksi joku mies raivoamassa voimaantuneena miehenä tyttärelleen, (koska tämä on tyttö), että tästä tulisi joku päivä sopivaa vaimomateriaalia jollekin miehelle. Miltä kuulostaisi?

Ei hele.. näitä kaksoisstandardeja

E

Naisen rooli ei ole käskyttää, komentaa ja alistaa poikalapsia, sen vuoksi ne vieroitetaan luonnonläheisemmissä yhteisöissä hyvin nuorena toisten "hoitoon". Jos mies on hylännyt äidin, niin ei ole oikeastaan äidin asia mitä poikalapselle tapahtuu. Johan se uutisistakin nähdään, että poikalapsi usein jopa tappaa äitinsä, jos tämä ei ymmärrä vieroittaa sitä ajoissa.

Kiitos, 124. Siinäpä vahvistit, että asia on juuri niin kuin epäilin. Hyvää jatkoa sinulle omalla tielläsi. Vaikka et ihmisten valtaosaa ymmärrä, yritä päästä eroon raivostasi. Jokainen elää tavallaan.

Mitäpä jos lopetettaisiin tämä iänikuinen äitien sheimaaminen? Voitaisiin ennemmin kiinnittää huomiota siihen, pakoileeko isä vastuuta, tekeekö omaa osuuttaan, onko läsnä, millaisen mallin HÄN antaa pojalleen ym. Pojat kun imevät itseensä sen, miten heidän isä toimii. 

Vierailija kirjoitti:

Ootkos kuullut/nähnyt MIESPUOLISTA äitiä........???? Tuskin kukaan on ! Olet naurettava ! Vain naiset voivat olla ÄITEJÄ ja miehet ISIÄ !!!!! 

En yllättyisi vaikka täältä sellainen löytyisi. 🙄

Asia on juuri päinvastoin kuin 126 väittää. Miehen naissuhteet heijastavat suoraan hänen äitisuhdettaan. Erottamalla pojat äidistään saadaan korkeintaan hyvää tykinruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pojalle aina räyhätään

eikä keskustella

eikä selitetä asioita, 

tuleeko pojasta räyhääjä aikuisena ?

Sama tytöille ?

Ihan sama onko tyttö vai poika, kotikasvatuksella on väliä. Lapsuudenkodin käyttäytymismallit tarttuu. 

Keskustellaanko? Puhutaanko tunteista? Rahankäytöstä? Muihin suhtautumisesta/huomioonottamisesta? Omista tunteista tai muiden tunteista? Oletetaan asioita? 

Kyllähän ne käsittelemättömät asiat sitten teininä alkaa jo näkymään.

Varmasti vaikuttaa sekä kasvatus, että oma persoona kuinka näet tulevaisuuden, pessimestisestä vai optimistisestä näkökannasta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on totuus? Onko toimittajat ja kolumnistit kenties syypäitä?

No on, ainakin osittain, kun kirjoituksillaan lietsovat miesvihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on totuus? Onko toimittajat ja kolumnistit kenties syypäitä?

No on, ainakin osittain, kun kirjoituksillaan lietsovat miesvihaa.

Näytä nyt edes pari artikkelia, missä sitä miesvihaa lietsotaan, kun kukaan muu ei tunnu näkevän sitä missään paitsi sinä.

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos lopetettaisiin tämä iänikuinen äitien sheimaaminen? Voitaisiin ennemmin kiinnittää huomiota siihen, pakoileeko isä vastuuta, tekeekö omaa osuuttaan, onko läsnä, millaisen mallin HÄN antaa pojalleen ym. Pojat kun imevät itseensä sen, miten heidän isä toimii. 

Mutta jos äiti on heivannut isän pois omasta ja lastensa elämästä? Mistä siis löytyy isän ja miehen malli? Tilapäisistä kyläilijöistäkö?

Vanhemmat kasvattavat lapsensa yhdessä. Jos isä puhuu äidistä ja naisista ylipäätään halventavaan sävyyn, poika saa mallin tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos lopetettaisiin tämä iänikuinen äitien sheimaaminen? Voitaisiin ennemmin kiinnittää huomiota siihen, pakoileeko isä vastuuta, tekeekö omaa osuuttaan, onko läsnä, millaisen mallin HÄN antaa pojalleen ym. Pojat kun imevät itseensä sen, miten heidän isä toimii. 

Mutta jos äiti on heivannut isän pois omasta ja lastensa elämästä? Mistä siis löytyy isän ja miehen malli? Tilapäisistä kyläilijöistäkö?

Urheiluseuroissa tehdään ainakin arvokasta työtä, ja tosiaan siellä ei pelätä huutaa pojille jos he sluibailevat. Vapaaehtoiset varaisät tekevät arvokasta työtä, ja ukeilla ja enoillakin voi olla oma tärkeä merkityksensä. Ja ne kaverit ja kaverien isoveljet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JANKUTAN, nalkutan ja välillä myös karjun lapselleni aamiaistiskien viemisestä ja oman huoneen siivoamisesta. Se on normaalia vanhemmuutta, mutta olen alkanut tajuta, että desibelejäni nostaa toinenkin voima: femi nismi. Rageamiseni johtuu siitä, että lapseni on poika.

Huudatko tyttärellesi samalla tavoin? Vai voisiko desibelien nouseminen johtua siitä, että toinen uskoo vähemmällä sanomisella kuin toinen? Tai toinen jopa kuskaa likaiset astiat huoneestaan ihan oma-aloitteisesti?

Tuo ylläoleva sitaatti oli feministinaisen, toimittajan sanomaa. 

Kuvitelkaa hetkeksi joku mies raivoamassa voimaantuneena miehenä tyttärelleen, (koska tämä on tyttö), että tästä tulisi joku päivä sopivaa vaimomateriaalia jollekin miehelle. Miltä kuulostaisi?

Ei hele.. näitä kaksoisstandardeja

E

Sinänsä erittäin typerä rinnastus. Eihän nuo kaksi esimerkkiä ole ollenkaan vastaavia millään tavalla 🙈

Mutta olen nyt n. 8 v eri kenttien laidalla ollut ja pahimmat huutelijat olleet äitejä. Just oli paikallisessa puskaradiossakin joku ripittänyt kun futismamma oli rääkynyt jollekin teinityttötuomarille jotain ala-arvoista. 

Ja loogistahan se onkin. Jos siellä kotona kiljutaan, miksei muuallakin?

Eipä tässä ketjussa ole paljonkaan tullut esille se, miten nykyäidit kasvattavat poikiaan.

Onko syynä juurikin tuo naisten/äitien voimaantuminen, joka tarkoittanee, että "minä ensin ja minun tarpeeni ja koska minä haluan, muusta viis"?

Vai se, että halutaan lapsi, mutta ei miestä?

Vai onko some, erilaiset pelit ja vieraiden kulttuureiden vaikutus syynä poikien pahoinvointiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JANKUTAN, nalkutan ja välillä myös karjun lapselleni aamiaistiskien viemisestä ja oman huoneen siivoamisesta. Se on normaalia vanhemmuutta, mutta olen alkanut tajuta, että desibelejäni nostaa toinenkin voima: femi nismi. Rageamiseni johtuu siitä, että lapseni on poika.

Huudatko tyttärellesi samalla tavoin? Vai voisiko desibelien nouseminen johtua siitä, että toinen uskoo vähemmällä sanomisella kuin toinen? Tai toinen jopa kuskaa likaiset astiat huoneestaan ihan oma-aloitteisesti?

Tuo ylläoleva sitaatti oli feministinaisen, toimittajan sanomaa. 

Kuvitelkaa hetkeksi joku mies raivoamassa voimaantuneena miehenä tyttärelleen, (koska tämä on tyttö), että tästä tulisi joku päivä sopivaa vaimomateriaalia jollekin miehelle. Miltä kuulostaisi?

Ei hele.. näitä kaksoisstandardeja

E

Menikö oleellinen pointti ohi?! Tuossa nainen MYÖNTÄÄ että lapsen SUKUPUOLI vaikuttaa, että raivoaa enemmän.

Kysytään edelleen toisinpäin: miltä tuntuisi, että isä raivoaisi nimenomaan tytölle tämän sukupuolen vuoksi, että tästä tulisi joskus parempi puoliso miehelle?! Kuulostaisko terveelle? 

Ihan sairas tämä maailma. Mitä ihmettä te sallitte oikein? Ihan käsittämätöntä bullshittiä.

Kyllä nuo esimerkit ovat erittäin rinnasteisia. Futiskenttä on paikka, jossa pojille uskalletaan olla lujia. Ja puhun nyt valmentajista, en mistään räyhääjävanhemmista. Jos et osaa pelata oikeaa paikkaa, palautetta tulee välittömästi. Ihan samalla tavalla kotona likaisten sukkien kohdalla pitää voida käskyttää, reippaasti mutta reilusti.

Se, mikä tytölle tai tyttönä kasvaneelle naiselle voi olla rageamista, on miesten maailmassa vain tiukasti sanomista. Kannustan kaikkien poikien äitejä sanomaan tiukasti pojilleen, vaikka meidän kulttuurissamme tytöt on opetettu tuntemaan syyllisyyttä sellaisesta tiukasti sanomisesta.

Suurin ongelma poikien kasvattamisessa on se, että isä on jättänyt perheensä ja kasvattaa nyt uusperheen lapsia tai uuden kumppanin lapsia.  Kotona taas voi olla avuton äiti tai pahimmassa tapauksessa isäpuoli.  Vieras ihminen, joka vihaa poikaa ja yrittää kasvattaa häntä ymmärtämättä pojan elämästä ja tunteista mitään.  Älkää erotko, älkää jättäkö lapsianne vieraiden armoille. Älkää tuoko kotiinne vieraita ihmisiä omien himojenne takia niin kauan, kun lapset asuvat kotona.  Varsinkin murrosikä on herkkää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos lopetettaisiin tämä iänikuinen äitien sheimaaminen? Voitaisiin ennemmin kiinnittää huomiota siihen, pakoileeko isä vastuuta, tekeekö omaa osuuttaan, onko läsnä, millaisen mallin HÄN antaa pojalleen ym. Pojat kun imevät itseensä sen, miten heidän isä toimii. 

Mutta jos äiti on heivannut isän pois omasta ja lastensa elämästä? Mistä siis löytyy isän ja miehen malli? Tilapäisistä kyläilijöistäkö?

Minulla ei ole tuollaista tilannetta, mutta sanoisin, että kyllähän mallia tasapainoisesta ja keskustelevasta miehestä voi saada muualtakin: eno, setä, ukki, valmentaja, opettaja. On olemassa myös mieskaveritoimintaa, joka järjestää Mieskaverit ry. Tarkoituksena juuri saada yhäidin lapsen elämään joku luotettava miesaikuinen joskus tapaamaan lasta ja tämän kanssa harrastamaan tms.  Jokaisen miehen, joka tälläkin palstalla arvostelee naisia (!) siitä, että lasten elämässä ei ole riittävästi miehen malleja. kannattaa ottaa yhteyttä tuohon järjestöön ja ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Kuten kaikessa vapaaehtoistoiminnassa, jossa pyritään tekemään pyyteettömästi hyvää muille, miehistä on pulaa. Sopii sitäkin asiaa muuten hetki pohdiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on totuus? Onko toimittajat ja kolumnistit kenties syypäitä?

No on, ainakin osittain, kun kirjoituksillaan lietsovat miesvihaa.

Näytä nyt edes pari artikkelia, missä sitä miesvihaa lietsotaan, kun kukaan muu ei tunnu näkevän sitä missään paitsi sinä.

Etsi itse. Joka lehdestä sen huomaa, kun vasn lukee. Lue vaikka tämän päivän Iltiksestä.