Lue keskustelun säännöt.
Onko nykyään ihan yleistä että isovanhemmat eivät halua nähdä lapsenlapsiaan kuin satunnaisesti?
21.05.2025 |
Olen itse ollut aikoinaan pitkiäkin aikoja hoidossa mummolassa kun vanhemmat olivat esimerkiksi lomamatkalla. Nykyään oma eläkeläisäitini tuntuu olevan koko ajan joko mökillä tai jossain reissussa ja on tavattavissa korkeintaan sunnuntailounaan merkeissä. En tuputa lasta hoitoon, mutta kieltämättä olisi kiva käydä miehen kanssa edes joskus leffassa tai syömässä kahdestaan. Olen myös huomannut että tätä on muillakin. Yhden kaverin äiti tulee naapurikunnasta harrastuksen takia kerran viikossa, mutta on silti sitä mieltä että ne lähistöllä asuvat lapsenlapset ovat liian kaukana niin ei voi nähdä.
Kommentit (237)
Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus ajatellut, miten ennen mummo kertoi omasta lapsuudestaan ja suvusta minulle, miten mummo luki minulle ääneen ja miten mummo piirsi, väritti ja kertoi keksittyjä tarinoita.
Voisiko olla , nykylapsilla kiinnostus erilaiseen ajanviettoon, pitääkö olla nettiä tv:tä ja muutenkin vauhtia.
Olisko kohtaamis ongelmia osalla?
Eipä ennen ollut isovanhemmilla järin kodin ulkopuolisia harrastuksia. Väkisinhän monia tuupattiin isovanhemmille eikä edes kyselty mitään. Se oli vähän niin kuin pakko.
Vierailija kirjoitti:
Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot.
Niinhän se pitääkin olla. Koko elämä jotain piikomista ei houkuttele ketään
En tiedä, mutta oma äitini ei välittänyt lastenlapsistaan jotka syntyivät 1987 ja 1990. Hän oli viisikymppinen tullessaan isoäidiksi mutta ei hänellä ollut aikaa. Minut ja siskoni hän sen sijaan hoidatti 60-luvulla isoäideillä. Niin että tuttua on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot.
Minun isovanhempani halusivat tavata minua viikottain kun olin pieni ja kuukausittain kun kävin koulua. Kesät vietin heidän mökillä heidän pyynnöstä.
Omat vanhempani eivät halua lapsiani tavata koskaan, ainoastaan silloin näkevät heidät vilaukselta jos itse käymme ovella viemässä syntymäpäiväonnittelut.
Ei tarvitse leikkiä tai antaa lahjoja, mutta jotenkin paska maku tästä jää suuhun kun selitän heille, miksei mummi tai ukki halua ikinä nähdä, kysellä kuulumisia tai laittaa lapsille edes joulukorttia.
Vierailija kirjoitti:
Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot.
Just näin kaikkea kivaa on tarjolla n.mami 54
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Ex-anoppi suuttui kun tuli kriisitilanteessa käymään (asuu melkein naapurissa) ja alkoi samalla korostamaan omaa erinomaista suhdettaan lapsenlapsiin. Sanoin ensin kauniisti, ettei voi tuntea lastani kun näkee tätä 10 päivää vuodessa. (Tämä oli laskettu yläkanttiin ja koski vain enemmän nähtävää "suosikkia", tässä ei huomioitu edes sitä, että yhteinen aika oli yleensä 5 min aktiivinen esitys läsnäolijoille ja kahvit naamaan, minkä jälkeen tv:tä yksin tai puheet vain aikuisten kanssa, lähinnä näiden kiusaamista tai anopin pönkitystä).
Ihmiset ovat kylmempiä ja itsekkäämpiä nykyään. En tiedä johtuuko se sitten liian helposta elämästä.
Nykyään isovanhemmat ovat vielä monesti työelämässä. Plus nykyajan lapsia ei paljon mummojen seura kiinnosta ellei siellä ole uusimpia pleikkapelejä ja telkassa netflixiä sun muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot.
Niinhän se pitääkin olla. Koko elämä jotain piikomista ei houkuttele ketään
Mutta itse aikanaan tuuppasivat lapsensa vanhemmilleen jopa viikkokausiksi kesäisin. Se ei haitannut, että omien vanhempien 'koko elämä oli piikomista'.
Tiedän pari mummoa ja toinen varsinkin on paljon tekemisissä lastenlasten kanssa , 3 ja toinen myös viikottain mutta on omaakin elämää. Itse en oo mummo ja sanoinkin pojalle etten vielä haua olla mummo. Tykkään matkustella ja olla vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot.
Minä ainakin olen töissä vielä pari vuotta, omat vanhempani olivat jo tässä iässä olleet 10v eläkkeellä.
Äitini oli 19v kun synnyin, minä 25v kun sain esikoisen, lapseni 35v kun sai lapsensa. Kyllä minulla menee vapaa-aika suurilta osin lepäämiseen, toki mielelläni olen lapsen lapsenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot.
Minun isovanhempani halusivat tavata minua viikottain kun olin pieni ja kuukausittain kun kävin koulua. Kesät vietin heidän mökillä heidän pyynnöstä.
Omat vanhempani eivät halua lapsiani tavata koskaan, ainoastaan silloin näkevät heidät vilaukselta jos itse käymme ovella viemässä syntymäpäiväonnittelut.
Ei tarvitse leikkiä tai antaa lahjoja, mutta jotenkin paska maku tästä jää suuhun kun selitän heille, miksei mummi tai ukki halua ikinä nähdä, kysellä kuulumisia tai laittaa lapsille edes joulukorttia.
Tämä kaikki kostautuu. Lastenlapset eivät tiedä menettäneensä mitään, mutta sitten kun isoäiti on vanha, sairas ja yksinäinen, hän valittaa miksi kukaan ei käy katsomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykylapset ovat huonosti kasvatettuja. Kun sanoo, että hammaspesulle ja pää tyynyyn, ei totella. Ruokailu voi olla temppuilua jne. Ei sitä mummo ja pappa kauaa jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ex-anoppi suuttui kun tuli kriisitilanteessa käymään (asuu melkein naapurissa) ja alkoi samalla korostamaan omaa erinomaista suhdettaan lapsenlapsiin. Sanoin ensin kauniisti, ettei voi tuntea lastani kun näkee tätä 10 päivää vuodessa. (Tämä oli laskettu yläkanttiin ja koski vain enemmän nähtävää "suosikkia", tässä ei huomioitu edes sitä, että yhteinen aika oli yleensä 5 min aktiivinen esitys läsnäolijoille ja kahvit naamaan, minkä jälkeen tv:tä yksin tai puheet vain aikuisten kanssa, lähinnä näiden kiusaamista tai anopin pönkitystä).
Ihmiset ovat kylmempiä ja itsekkäämpiä nykyään. En tiedä johtuuko se sitten liian helposta elämästä.
Ei-äidilliset äidit ovat aina olleet kylmiä ja itsekkäitä. Tunnen iältään 80+ isoäitejä joita ei voisi omien lastenlapsien NÄKEMINEN vähempää kiinnostaa.
On aina ollut illuusio että kaikki on tai on ollut niin kuin sinä olet kokenut tai koet asiat. Vaikka siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan, sinun kokemukset eivät ole koko totuus.
Vierailija kirjoitti:
Nykylapset ovat huonosti kasvatettuja. Kun sanoo, että hammaspesulle ja pää tyynyyn, ei totella. Ruokailu voi olla temppuilua jne. Ei sitä mummo ja pappa kauaa jaksa.
Selkäsaunan uhalla meidätkin pakotettiin lapsuudessani mummolassa viihtymään.
Vierailija kirjoitti:
Nykylapset ovat huonosti kasvatettuja. Kun sanoo, että hammaspesulle ja pää tyynyyn, ei totella. Ruokailu voi olla temppuilua jne. Ei sitä mummo ja pappa kauaa jaksa.
ei sitä niin tylystiv tarvi sanoa että pää tyynyyn, satu ikäisille luetaan unisatu jne
Vierailija kirjoitti:
Niillä on nykyään mielenkiintoisempaa tekemistä. Kenties saanut omasta lapsiajastaan ihan tarpeeksi haluten välillä jotain muutakin.
No, joskus niitä lapsia vaan tuli vaikka ei niitä niin haluttu. Eihän se vieläkään ole täysin hyväksyttyä olla tekemättä niitä lapsia ilman, että joutuu muiden naisten sylkykupiksi.
Niillä on nykyään mielenkiintoisempaa tekemistä. Kenties saanut omasta lapsiajastaan ihan tarpeeksi haluten välillä jotain muutakin.