En jaksa kontrolloivaa eksää....

Muutin pois miehen luota, koska en enää kestänyt jatkuvaa kontrollointia, ahdistelua ja päsmäröintiä. Nyt mies tekee sitä, että on meihin puhelinyhteydessä useita kertoja päivässä. Ensimmäinen puhelu tulee usein jo ennen lasten koulupäivää. Minulle soittaa harvemmin, koska tietää etten yleensä vastaa, mutta soittelee lapsille. Eikä siinä mitään, jos kyse olisi puhtaasti kiinnostuksesta lasten elämään, mutta kyse on tarpeesta kytätä, arvostella ja edelleen kontrolloida meitä. En voi oikein kieltääkään lapsia vastaamasta isälleen. Ja, jos yksi ei vastaa, niin soittaa kaikkien meidän puhelimet läpi. Vanhemmat lapset eivät enää hänelle vastaa, koska tuntevat samaa ahdistusta kuin minäkin. Mulle tulee fyysisesti paha olo, kun kuulen puhelimen läpi sen kovan, dominoivan äänen. Luulin, että muutto vapauttaa tuosta, mutta ei näköjään täysin vapautakaan.