Lue keskustelun säännöt.
Olen alle vuoden ikäisen vauvan äiti enkä jaksa enää yhtään
20.05.2025 |
Sosiaalitoimi tyrkyttää keskusteluita. Ihan kuin jokin keskustelu mitään auttaa. Ihan kuin se jo auttaisi mihinkään. Tosiasiassa olen vain loputtoman väsynyt.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole enää omaa elämää, kirjoitat. Kuule, se lapsi on nyt sinun omaa elämääsi. Ole siitä onnellinen ja opi nauttimaan siitä, että olet äiti.
Ääliö. Se että sinä olet luopunut omasta elämästä, ei tarkoit, että muiden pitäisi tehdä niin. Vauva ei ole sen äidin koko elämä, eikä myöskään isän koko elämä. Miksi se isä muuten aina unohdetaan näissä ketjuissa? Ihan kuin joku elämänsä missannut katkera nainen haluaisi ilkeyttään laittaa vahingon kiertämään.
Ap muista, että tuo on vain tilapäistä. Sinä olet yhä sinä itse, erillinen oma henkilösi, se tunne tulee takaisin ihan lähiaikoina. Se eka vuosi on vauvan kanssa raskain, sen jälkeen helpottaa. Vaadi mieheltä konkreettista taakanjakoa arjessa ja pyytäkää esim isovanhempia avuksi. Ole lempeä itsellesi.
Ääliö olet itse. Jos ei huolehdi lapsesta ja ajattelee vain, että pitää olla omaa aikaa, omaa sitä omaa tätä, niin mitäpä lapsesta kasvaa. Yhä nuoremmat käyttävät huumeita, toimivat diilereinä ja rikollisten pikku apureina. Ampuvat ja puukottavat koulussa. Jokaisen häiriintyneen lapsen takana on häiriintynyt vanhempi / vanhemmat / koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienistä nykyäidit väsyy. Ennen jaksoivat käsipyykätä, tehdä ruokaa, siivota. Ja oli useampi lapsikin.
Nyt pitäisi jäädä aikaa somettaa ja hillua kavereiden kanssa ja toteuttaa itseään. Piruako niitä mukuloita hommaa jos ei niitä jaksa hoitaa.
Olen absolutisti ja harrastan lähinnä vaunulenkkeilyä. Haluaisin opiskella, mutta sellaiseen ei ole aikaa.
AP
Pikkuvauva aika on ehkä parasta opiskelulle. Mutta mikä siinä arjessa väsyttää? Eikö vauva nuku ollenkaan, on itkuinen? Ehkä sulla on sopeutumisen kanssa ongelmaa. Toi on sun elämää ja se oma aika on kun vauva nukkuu tai joku muu hoitaa sitä.
Tuntuu, etten minäkään jaksaisi enää. Olen miettinyt myös "päivieni päättämistä". Mutta, lapset jäisivät sitten kuitenkin ilman äitiä. 😭
No ei se nyt Itsaria paikka sentään ole! Hyvänen aika. Kyllä ne muksut kasvaa ja sitten mietit, kun on tylsää. Trust me.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienistä nykyäidit väsyy. Ennen jaksoivat käsipyykätä, tehdä ruokaa, siivota. Ja oli useampi lapsikin.
Nyt pitäisi jäädä aikaa somettaa ja hillua kavereiden kanssa ja toteuttaa itseään. Piruako niitä mukuloita hommaa jos ei niitä jaksa hoitaa.
Olen absolutisti ja harrastan lähinnä vaunulenkkeilyä. Haluaisin opiskella, mutta sellaiseen ei ole aikaa.
AP
Pikkuvauva aika on ehkä parasta opiskelulle. Mutta mikä siinä arjessa väsyttää? Eikö vauva nuku ollenkaan, on itkuinen? Ehkä sulla on sopeutumisen kanssa ongelmaa. Toi on sun elämää ja se oma aika on kun vauva nukkuu tai joku muu hoitaa sitä.
Vauvat ovat luonteeltaan erilaisia. Minun vauvani oli temperamentikas, eikä ollut hetkeäkään yksin, vaan piti jatkuvasti viihdyttää. En päässyt edes vessaan rauhassa.
Kerran tutulla oli vauva, joka istui babysitterissä yksin rauhallisesti pitkiä aikoja ja vain tuijotti eteensä. Se oli niin outoa ja epäilyttävää, että olen edelleen vakuuttunut, että sillä vauvalla oli joku neurologinen häiriö, jotenkin jälkeenjääneen ja hitaan oloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyky avmammat on heikkoja. Velliperseitä, uuvuttaa ittensä kaikenmaailman menaisten kotkotuksilla.
M
Ihan järkkyä et joku ehdottaa lapsen pois antamista ! Kyllä pitää kaikkensa tehdä että lapsi pystyy elämään omassa perheessä ja vanhemmat jaksaa . Ei saa antaa periksi . Voimia AP. Mulla on 3 lasta ja välillä ollu samoja tuntemuksia. Tee nämä jos et ole vielä tehnyt :
1. Mene lääkäriin. Neuvola tai terveyskeskus. Sano mitä tunnet . Tarviit lääkityksen masennukseen. Jos sulla on jo, annos ei ole oikea tai lääke sopiva
2. Pyydät lapsiperheiden kotipalvelua sossusta. Ja sanot tiukasti että nyt alkuun tarvii useammin ku kerran viikkoon.
3. Laitat isän hoitaa lasta iltaisin ja tee just sitä mitä itte haluut.
4. Muista ettei aina tule olemaan tätä samaa .
Mä oikeesti tiiän miltä susta tuntuu . Mut tulee myös se parempi päivä , muista . Kunhan vaan haet apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi äiti tunnusti kerran, että hän aina luuli, että äidissä on jotain vikaa, jos vauva itkee paljon, että äiti ei vain osaa. Tietenkin hännluuli olevansa itse erinomainen äiti, kun oli niin helppo vauvakin.
Sen helpon vauvan jälkeen hän hankki toisen, kun luuli, että se on helppoa. Sattuipa niin, että hän sai toiseksi vauvaksi koliikkivauvan...
Tässäkin ketjussa näkee, miten joillain on tuurilla ollut helppo lapsi, eivätkä he pysty eläytymään sellaiseen tilanteeseen, missä jonkun toisen äidin vauvavuosi onkin äärimmäisen raskasta.
Nyt kun pystyit sanomaan tuon tunteen ääneen, on aika tehdä jotain konkreettista tilanteen parantamiseksi. Sinun vastuulla on se pieni ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilaat ensitilassa itsellesi Satisfyerin.
Vuodet menee äkkiä ja kouluikäisen kanssa elämä on jo ihan chilliä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvisruokavaliolla ei jaksa. Syö kalaa ja lihaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi äiti tunnusti kerran, että hän aina luuli, että äidissä on jotain vikaa, jos vauva itkee paljon, että äiti ei vain osaa. Tietenkin hännluuli olevansa itse erinomainen äiti, kun oli niin helppo vauvakin.
Sen helpon vauvan jälkeen hän hankki toisen, kun luuli, että se on helppoa. Sattuipa niin, että hän sai toiseksi vauvaksi koliikkivauvan...
Tässäkin ketjussa näkee, miten joillain on tuurilla ollut helppo lapsi, eivätkä he pysty eläytymään sellaiseen tilanteeseen, missä jonkun toisen äidin vauvavuosi onkin äärimmäisen raskasta.
Näitä on nähty, kaikki eivät vaan kehtaa tunnustaa. Tai ehkä asia ei ole selvinnyt vielä heille itselleenkään... Se on niin vahingoittavaa päteä, kun ei edes tiedä vaikeuksista mitään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin luulin ennen kun itsellä oli lapsi, että lapsi itkee jos sitä hoidetaan huonosti. Mutta enhän minä lapsettomana mistään mitään ymmärtänyt. Ja kaveri antoi olettaa, että kyllähän minun pitäisi ymmärtää. Mutta, kun en ymmärtänyt. Nyt tiedän paremmin.
Hassua vaatia, että lapseton ymmärtäisi.
Tee perään toinen. Huomaat, kuinka helppoa se vielä yhden kanssa on.
Sun pitää kertoa heille rehellisesti miten väsynyt oot ja mikä sen aiheuttaa ja jos sulla on pelkoja niistä pitää puhua, koska ne lisää stressiä ja masennus kannattaisi tutkia eli soitto neuvolaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat opiskella jotain, oletko katsonut löytyykö netistä mitään kiinnostavia verkkokursseja? Voisit opiskella omaa tahtiasi sillä aikaa kun vauva nukkuu.
Ilmeisesti ongelmasi ei ole univaje vaan yksitoikkoiseksi muuttunut arki. Eikö ole ihan mukavaa lähteä kävelylle vauva vaunuissa ja istuskella vaikka puistossa lukemassa, kun vauva on nukahtanut. Nyt kannattaa ottaa kaikki irti kesästä ja vauvakuplasta. Ihaile aikaansaannostasi.
Yleensä sen vähän aikaa mitä lapsi nukkuu, on niin hitokseen kaikkea kotihommaa mitä pitää saada tehtyä, ettei se ole mitään leppoisaa kahvin juontia ja verkkokurssien napsuttelua.
Mä taas sanoisin, että päiväuniaika kannattaa pyhittää omaksi lepoajaksi, jolla tekee pelkästään kivoja ja omaa hyvinvointia tukevia asioita. Joskus se on nukkumista, jos
Vauva inhoaa kantorepussa oloa. On sitten usein samassa huoneessa leikkimässä kun vaikka tiskaan.
AP
Odotanhan kun se saa jalat alleen. Sitten sulla on pieni viliskantti siellä. :)
Ei vaan karu fakta. Vain piloille hyysätyt ajattelevat asiat noin kun törmäävät johonkin mikä ei itseä miellytä eikä auliisti kaiken hoitavia ja maksavia ole jo jonossa tarjoamassa apua ja rahaa. Että hyi vain itsellesi.