Pitäisikö vain ottaa joku joka ei sytytä seksuaalisesti ennemmin kuin olla yksin?
Varmaan kysymys jota moni joutuu pohtimaan. Myöskin taloudelliselta kannalta, koska yksin eläminen tulee kalliimmaksi kuin eläminen toisen kanssa. Kun on joskus ollut palavasti rakastunut ja tietää mitä se on niin tuntuu hyvin vaikealta tyytyä johon puhun vain käytännön asioiden takia. Sitten vielä jos on vakaumukseltaan kristitty, niin ei voi ottaa jotakuta vain väliaikaisesti siihen asti kunnes löytyy parempi, kuten monet tuntuvat tekevän.
Kommentit (111)
Ei kannata ryhtyä suhteeseen, jos ei ole mitään ihastumista.
Aika helposti lähtee tuollaisessa suhteessa lusikat jakoon ihan pienemmistäkin syistä. Aina ei tarvita edes sitä ns. parempaa, joka jonain kauniina päivänä kävelee kuitenkin kadulla vastaan, riittää moni mitättömämpikin syy.
Ihastuminen ja rakastuminen on se liima joka kantaa niiden vaikeiden aikojen yli. Jos ei sitä ole, niin koko juttu kaatuu siihen ensimmäiseen kiveen, kun ei eroamalla oikeastaan menetä mitään.
Ajatteletkos, että jumala järjestää sinulle jonkun pornovaimon tai -miehen vai? Ei taida olla yahwehn intresseissä sellainen, kuules. Siemenen saa ulos pipulista ilman seksiäkin ja yahweh rakastaa lapsia enemmän kuin orgasmeja.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ryhtyä suhteeseen, jos ei ole mitään ihastumista.
Aika helposti lähtee tuollaisessa suhteessa lusikat jakoon ihan pienemmistäkin syistä. Aina ei tarvita edes sitä ns. parempaa, joka jonain kauniina päivänä kävelee kuitenkin kadulla vastaan, riittää moni mitättömämpikin syy.
Ihastuminen ja rakastuminen on se liima joka kantaa niiden vaikeiden aikojen yli. Jos ei sitä ole, niin koko juttu kaatuu siihen ensimmäiseen kiveen, kun ei eroamalla oikeastaan menetä mitään.
Höpsis, se on moraali joka kantaa koettelemusten yli. Jokainen nainen tietää, että kun rakastaa miestä, jezebel ilmestyy aina. Se on naisen rakkauden varjo. Rakkauden myötä tulee AINA kiusaus, kateellinen portto, jne. Se on miehen testi, ymmärtää että kyseessä on vain oman vaimon varjo, ja kävellä tämän ohi kohti perhettään ja herraa. Moni mies lankeaa ja palaa kiirastulessa, se on petoksen hinta. Useimmiten se jezebelkin jättää miehen, kun jumala ottaa miehen pettämän, hyvän vaimon takaisin suojiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ryhtyä suhteeseen, jos ei ole mitään ihastumista.
Aika helposti lähtee tuollaisessa suhteessa lusikat jakoon ihan pienemmistäkin syistä. Aina ei tarvita edes sitä ns. parempaa, joka jonain kauniina päivänä kävelee kuitenkin kadulla vastaan, riittää moni mitättömämpikin syy.
Ihastuminen ja rakastuminen on se liima joka kantaa niiden vaikeiden aikojen yli. Jos ei sitä ole, niin koko juttu kaatuu siihen ensimmäiseen kiveen, kun ei eroamalla oikeastaan menetä mitään.
Höpsis, se on moraali joka kantaa koettelemusten yli. Jokainen nainen tietää, että kun rakastaa miestä, jezebel ilmestyy aina. Se on naisen rakkauden varjo. Rakkauden myötä tulee AINA kiusaus, kateellinen portto, jne. Se on miehen testi, ymmärtää että kyseessä on vain oman vaimon varjo, ja kävellä tämän ohi kohti perhettään ja herraa. Moni mies lankeaa ja palaa kiirastulessa, se
Hahaha, ei taida olla sinulla paljon parisuhteita takana, eikä edessä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ryhtyä suhteeseen, jos ei ole mitään ihastumista.
Aika helposti lähtee tuollaisessa suhteessa lusikat jakoon ihan pienemmistäkin syistä. Aina ei tarvita edes sitä ns. parempaa, joka jonain kauniina päivänä kävelee kuitenkin kadulla vastaan, riittää moni mitättömämpikin syy.
Ihastuminen ja rakastuminen on se liima joka kantaa niiden vaikeiden aikojen yli. Jos ei sitä ole, niin koko juttu kaatuu siihen ensimmäiseen kiveen, kun ei eroamalla oikeastaan menetä mitään.
Höpsis, se on moraali joka kantaa koettelemusten yli. Jokainen nainen tietää, että kun rakastaa miestä, jezebel ilmestyy aina. Se on naisen rakkauden varjo. Rakkauden myötä tulee AINA kiusaus, kateellinen portto, jne. Se on miehen testi, ymmärtää että kyseessä on vain oman vaimon varjo, ja kävellä tämän ohi kohti perhettään ja h
Ajatteletkos, että niissä määrällä on jotakin väliä? Katso naaraita luonnossa: parittelee kerran, synnyttää 1-1000 poikasta. Ihan turhaa se parisuhdepelleily on, pelkkää itsensä häpäisyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ryhtyä suhteeseen, jos ei ole mitään ihastumista.
Aika helposti lähtee tuollaisessa suhteessa lusikat jakoon ihan pienemmistäkin syistä. Aina ei tarvita edes sitä ns. parempaa, joka jonain kauniina päivänä kävelee kuitenkin kadulla vastaan, riittää moni mitättömämpikin syy.
Ihastuminen ja rakastuminen on se liima joka kantaa niiden vaikeiden aikojen yli. Jos ei sitä ole, niin koko juttu kaatuu siihen ensimmäiseen kiveen, kun ei eroamalla oikeastaan menetä mitään.
Höpsis, se on moraali joka kantaa koettelemusten yli. Jokainen nainen tietää, että kun rakastaa miestä, jezebel ilmestyy aina. Se on naisen rakkauden varjo. Rakkauden myötä tulee AINA kiusaus, kateellinen portto, jne. Se on miehen testi, ymmärtää että kyseessä on vain oman vaimon varjo, ja kävellä tämän ohi kohti perhettään ja h
Olen nähnyt tuon monet monituiset kerrat, useampi mies on langennut ja palanut. Ja heidän jälkeläisensä myös, harvemmin hekään takaisin jumalan pöytään löytävät.
Menkää uskovaiset incelit luostariin. Piruako tällä palstalla ruikutatte, kun ette kelpaa.
"jos ei saa sellaista kenet oikeasti haluaisi."
Tätä jäin miettimään, että mitä tarkoittaa. Onko joillain niin, että tunne tuon ja hän on niin ihana, että hänet todellakin haluaisin, mutten saa?
Vai tarkoittaako jotain teini-ihastusta, tyyliin haluaisin saada Tom Cruisen, ja muut on tyytymistä?
Kyllähän jokaisen aikuisen ainakin sen verran pitää kasvaa, että ymmärtää erottaa fantasiat oikeasta elämästä.
Minä tein sen valinnan, että olen mieluummin yksin kuin "kenen tahansa" kanssa. Jossain vaiheessa elämää kohtasin sitten hänet, kenen kanssa on hyvä olla niin arjessa kuin juhlassakin. On tunteita ja seksuaalista vetovoimaa. Nyt olemme lähes 30 vuotta olleet parisuhteessa, joka ei vieläkään tunnu pitkältä parisuhteelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ryhtyä suhteeseen, jos ei ole mitään ihastumista.
Aika helposti lähtee tuollaisessa suhteessa lusikat jakoon ihan pienemmistäkin syistä. Aina ei tarvita edes sitä ns. parempaa, joka jonain kauniina päivänä kävelee kuitenkin kadulla vastaan, riittää moni mitättömämpikin syy.
Ihastuminen ja rakastuminen on se liima joka kantaa niiden vaikeiden aikojen yli. Jos ei sitä ole, niin koko juttu kaatuu siihen ensimmäiseen kiveen, kun ei eroamalla oikeastaan menetä mitään.
Höpsis, se on moraali joka kantaa koettelemusten yli. Jokainen nainen tietää, että kun rakastaa miestä, jezebel ilmestyy aina. Se on naisen rakkauden varjo. Rakkauden myötä tulee AINA kiusaus, kateellinen portto, jne. Se on miehen testi, ymmärtää että kyseessä on vain oman vaimon varjo, ja kävellä tämän ohi kohti perhettään ja h
Meinaatko kokemuksen syvällä rintaäänellä, että kun olet yhteen sitoutunut, ei enää ikinä tule kiusausta?
eri
eisiitä tuu mitään jos on vaan jonkun ihan kivan kanssa. seksi alkaa vituttaa josai vaihees