Näin tänään äärimmäisen selkeän uskonnolisen unen, joka sai minut hätääntymään ihmisten puolesta:
Tehdas tai muu laitos oli lopettanut toimintansa, tehtaasta purkautui ulos tyytymättömiä ihmisiä. Eräs heistä oli keski-ikäinen silmälasipäinen mies, joka katsoi että hänen ainoa vaihtoehtonsa toipua pettymyksestä oli matkustaa Kuubaan tai johonkin vastaavaan paikkaan, joka tuki hänen ideologiaansa, jolle hän oli rakentanut koko elämänsä ja josta hän ei kyennyt luopumaan, koska se oli muuttunut osaksi häntä. Katsoin häntä ja mietin, kuinka hän ei koskaan tule löytämään vastauksia, aina vain uusia valheita.
Sitten näin kaksi miestä, jotka juttelivat kirkosta tai jostakin muusta kristinuskoon liittyvästä ja toinen heistä sanoi jotakin näin: "Minkäs teet, nämä rakennukset ovat vielä tässä, kun ihmiset niin kauan uskoivat Jeesukseen".
Silloin oivalsin, että ihmiset uskoivat Jeesukseen melkein 2 vuosituhatta, kunnes vasta 1900-luvun puolessa välissä, ihmiset alkoivat uskoa enemmän itseensä kuin Jeesukseen ja hylkäsivät Jeesuksen. Vasta niin lyhyt aika on eletty yhteiskunnassamme epäuskon aikaa.
Mietin näitä kahta miestä ja minun teki mieleni sanoa heille, että ettekö ymmärrä, että vaikka ette usko Jeesukseen ja puhutte hänestä kuin säästä tai jostakin yhdentekevästä, niin juuri sen saman Jeesuksen paluu on lähempänä kuin koskaan ennen ja samassa näin kadun reunassa kypsää keltaista viljaa, joka odotti vain niittämistään.
Ja samassa ymmärsin kauhistuneena, että niin monet on todellakin matkalla kohti kadotusta, eivätkä näe, eivät kuule eivätkä ymmärrä kuinka lähellä reunaa jo ovat. Samassa näin jossakin kaukana suuren vesiputouksen, jonka päällä välkehti kirkas valo ja tajusin kuinka lähellä Jeesuksen paluu onkaan ja kuinka putouksen kova pauhu vain lähenee ja lähenee, kunnes emme kuule mitään muuta.
Kun heräsin mietin vain sitä, miten mahdollisimman monet ihmiset saisi vielä pelastettua, että he eivät putoaisi kuiluun.
Kommentit (34)
Jumalako?
Etkö ole ymmärtänyt, että Raamattu kertoo siitä, kuinka syntisiä ja pahoja me ihmiset olemme ja kuinka jokainen meistä tarvitsee Jeesusta pelastajakseen.
Raamattu on ainoa kirja, jossa ei ihannoida ihmistä (toisin kuin ihmisten kirjoittamissa kirjoissa), koska me olemme läpi kotaisin pahoja, syntiinlangenneita ja elämme syntiinlangenneessa maailmassa ja SIKSI ihmiseksi syntynyt Jumala, Jeesus Kristus kuoli ristillä, hän sovitti ristillä jokaisen ihmisen synnit, jotta meidän ei tarvitsisi kuolla ja hukkua syntiemme tähden, hän tarjoaa pelastavaa kättä jokaiselle. Ja voimme itse päättää haluammeko tarttua siihen vain hukkua synteihimme.
Miksi ihmiset haluavat hukkua, kun voisivat pelastua?
Mun mielestä ainoa asia jolta meidät pitäisi pelastaa on liian pitkä vanhuus sekopäisenä. Välillä vanhainkodissa tulee sellainen olo, että kun tuokin vanhus on joskus ollut kaunis, älykäs, luova ja antanut itsestään ulos kauniita maalauksia, mielenkiintoisia ajatuksia ja elänyt, niin mikä hirveä kohtalo onkaan vuosia maata vaipoissa sängynpohjalla kouristuksenomaisessa kippurassa lähes tiedottomana hokemassa ta-ta-ta-ta päivästä toiseen.
Oletko tutustunut Jouko Pihon sivuihin (löytyy googlettamalla Jouko Piho)? Hän kerää tuollaisia profetioita. Voisit laittaa tuon unesi sinne :).
Onko Hän hyvä, rakastava ja loputtomasti anteeksiantava? Mitä muuta Hän on?
Vuoteeni yllä leijaili kolme hahmoa, jotka ymmärsin enkeleiksi. He sanoivat, että valo on tulossa maailmaan ja kaikki entinen häviää. Yksi sanoi, että jos ihminen haluaa pelastua kadotukselta, hänen täytyy muistaa kuka hän on ja mistä lähtöisin. Sitten silmieni editse vilisi kirkkoja ja kaikenlaisia uskonnonharjoittajia ja lahkolaisia. Enkelit sanoivat, että he tuntevat suurta surua näiden eksyttäjien tähden, sillä nämä uskonnot kumpuavat pimeydestä ja tietämättömyydestä. Että uskonnot ohajaavat ihmiset suoraapäätä kadotuksen kiertokulkuun.
Minua ainakin INHOTTAA ajatus että sinä tai kukaan muu tulisi sanomaan että usko sitä tai usko tätä. Minä uskon mitä uskon ja miten uskon, sinun ei tarvitse minua tulla holhoamaan. Omat aivoni toimivat ihan hyvin, kiitos vain.
Minä tiedän, että Jeesus tulee takaisin
Jos nyt jätetään syvemmät filosofiset pohdinnat tiedon varmuudesta, niin rasittavan usein ihmiset sekoittavat uskon ja tiedon. Konkreettinen esimerkki: uskot Jeesuksen paluuseen, mutta tiedät että sinulla on nenä ja silmät. Et voi todistaa Jeesuksen paluuta mitenkään varmasti, mutta nenäsi ja silmiesi olemassaolo on todistettavissa.
Lopunajan maailmaRaamattu puhuu eri kohdissa siitä, että lopunaikana maailmaa kohtaavat erilaiset katastrofit niin luonnossa kuin kansojen ja valtakuntien välisinä konflikteina. Esimerkiksi Luukkaan evankeliumin luvussa 21 Jeesus mainitsee seuraavat tapahtumat, jotka toteutuvat lopunaikana:
1. Ilmaantuu uskonnollisia harhaoppeja, jotka käyttävät Jeesuksen nimeä, vaikka eivät ole kristillistä uskoa.
2. kristittyjen vainot (200-luvulta lähtien)
3. sodat ja levottomuudet, yhteenotot sekä kansojen että valtakuntien välillä
4. suuret maanjäristykset
5. nälänhätä
6. kulkutaudit
7. taivaalla näkyvät merkit
8. Jerusalem joutuu vieraiden kansojen tallatavaksi (tapahtui v.70 j.Kr.) määräaikaan asti, jonka jälkeen israelilaiset pääsevät muutamaan takaisin maahansa (tapahtunut v. 1948 lähtien).
9. Meren aallot pauhaavat jylisten.
10. Kansat ovat ahdistuksen ja pelon vallassa.
Aika hitaasti tuo maailmanloppu tuntuu tulevan, kun kaikkia mainitsemiasi juttuja kahta vikaa lukuunottamatta (joita siis ei vielä näy) on ollut sen suunnileen 2000 vuotta.
-Uuden Testamentin sisältö sovittiin 300-luvulla harhaoppien karsimiseksi -kristittyjä on vainottu 200luvuluta lähtien (tosin ovathan kristitytkin vainonneet muita...)
- maailmassa ei ole ollut tiettävästi yhtään vuotta ettei jossain olisi sodittu (30-v sota, 100-v sota jne)
-maanjärjistyksiä+kulkutauteja+nälänhätää on ollut ennenkin (kahta viimeistä vielä enemmän aiemmin)
-Jerusalem valloitettiin jo yli 1900 v sitten (nythän se on tosin juutalaisvaltiossa, mitäs se tarkoittaa, valittu kansa jne)
-meri ei tiettävästi ole koskaan ollut kokonaan tyyni koko planeetalla
-ahdistusta ja pelkoa on ollut aina, milloin enemmän, milloin vähemmän.
Yksi sanoi, että jos ihminen haluaa pelastua kadotukselta, hänen täytyy muistaa kuka hän on ja mistä lähtöisin.
erinäisten lajien kautta samoista kantamuodoista kuin apinat. Olenko nyt pelastunut?
Joopa joo. Listataan joukko asioita jotka on aina olleet jossainpäin maapalloa kansojen riesana, ja sen pitäisi sitten todistaa jotain. Lisäksi nämä on asioita jotka ei kyllä ole mitenkään lisääntyneet, vaan vähentyneet. Juurihan oli uutisissa, että lapsikuolleisuus on lähtenyt maailmassa pienenemään tms.
Mistään oikeista nykyajan uhista ei kyllä puhuta! Kaikki vaan tuhansien vuosien takaista yleistä uhkakuvaa. Nälkää, kuivuutta, tulvia, ahdistusta. Camoon.
Kirkko on synnin unessa ja moni uskovistakin on tuudittautunut väärään rauhaan. Tartutaan Kristukseen me jotka vielä tämän näemme ja yritetään toisella kädellä tarttua niin moneen kuin kyetään. Jeesus tulee takaisin, se on varma asia. Koska sitten, sitä ei tiedä, koska Jumalalle 2000 vuottakin on "kohta". Mutta se voi olla huomenna ja oma henkilökohtainen tuomiopäivä voi tulla jo tänään.
Erinomaisen rattoisa ketju, kokekoon se uuden "herätyksen" näin kuudentoista vuoden jälkeen. Niilo Yli-Vainio ja vanha iikollilainen juutalaisvihaaja Muroma ansaitsevat aina uusia fanittajia.
3 vuoden sisällä tulee maahan avaruusväki eri planeetoilta ja siellä on myösavaruuslaiva Mikhail jota uskovaiset sanoo arkkienkeli Mikaeliksi
Juurihan kerroin miten lyhyt aika 50 vuotta on ja sitä ennen Euroopassa 1950 vuotta ihmiset uskoivat Jeesukseen. 2000 vuoteen verrattuna 50 vuotta on ihan mitätön aika.
Jeesus sanoi tulevansa takaisin, kun ajan merkit täyttyvät ja yksi niistä oli Israelin valtion perustaminen.
JEESUKSEN PALUU
http://www.opko.fi/content/view/864/658/
Raamattu kertoo siitä, että Jeesus palaa pian takaisin niin, että kaikki ihmiset näkevät sen. Hän laittaa maailmanhistorialle päätepisteen, jonka jälkeen koko ihmiskunta - niin elävät kuin kuolleet - tuomitaan. Jeesuksen paluun ajankohtaa ei voi kukaan tietää ennalta, mutta sen lähestymisen voi huomata tihenevien maailmankatastrofien kautta.
Raamatun ennustukset lopunajan tapahtumista ovat lähes kaikki jo toteutuneet. Sen osannee jokainen lukutaitoinen todeta itse lukemalla rinnakkain Raamattua ja päivän sanomalehteä. Ei tarvitse siis vaipua hurmoksellisiin näkyihin ja vääntää Raamattua solmuun todetakseen, että näin on, vaikka joskus päätä vähän huimaakin, kun huomaa miten pikkutarkka Raamattu ennustuksissaan yleensä on. Maailmanhistoria on tulossa päätökseensä. Siinä se.
Lopunajan maailma
Raamattu puhuu eri kohdissa siitä, että lopunaikana maailmaa kohtaavat erilaiset katastrofit niin luonnossa kuin kansojen ja valtakuntien välisinä konflikteina. Esimerkiksi Luukkaan evankeliumin luvussa 21 Jeesus mainitsee seuraavat tapahtumat, jotka toteutuvat lopunaikana:
1. Ilmaantuu uskonnollisia harhaoppeja, jotka käyttävät Jeesuksen nimeä, vaikka eivät ole kristillistä uskoa.
2. kristittyjen vainot (200-luvulta lähtien)
3. sodat ja levottomuudet, yhteenotot sekä kansojen että valtakuntien välillä
4. suuret maanjäristykset
5. nälänhätä
6. kulkutaudit
7. taivaalla näkyvät merkit
8. Jerusalem joutuu vieraiden kansojen tallatavaksi (tapahtui v.70 j.Kr.) määräaikaan asti, jonka jälkeen israelilaiset pääsevät muutamaan takaisin maahansa (tapahtunut v. 1948 lähtien).
9. Meren aallot pauhaavat jylisten.
10. Kansat ovat ahdistuksen ja pelon vallassa.
11. Taivaiden voimat järkkyvät. => Ihmiset lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä kohtaa ihmiskuntaa.
12. "Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan." (Luuk.21:27)
Muissa aihetta koskevissa raamatunkohdissa on lisää kuvauksia maailman tapahtumista. Niitä ei ole kerrottu siksi, että jännityksenkaipuumme saisi niistä tyydytystä, eikä siksi että niitä lukiessamme yrittäisimme selittää, etteivät ne kuvaa mitään todellisia konkreettisia tapahtumia. Kuvaukset on kirjoitettu lohdutukseksi ja rohkaisuksi, jotta nähdessämme näiden kamalien asioiden tapahtuvan emme luulisi, että Jumala on menettänyt maailman hallinnan, ja vaipuisi epätoivoon. Ne kertovat, että juuri näin täytyy käydä ennen lopullisen toivomme täyttymistä. Voimme nostaa päämme rohkeasti pystyyn, vaikka silmät ovat kyynelissä ja sydän haavoilla maailman tuskaa seuratessa.
Katastrofit ovat kuin synnytyssupistuksia, jotka tihenevät ja voimistuvat synnytyksen lähestyessä. Ne ovat kovaa kipua ja kärsimystä, joka kohtaa eri ihmisiä eri puolilla maailmaa, mutta jotka ovat samalla merkki jostakin myönteisestä. Vaikka tämä elämä ja maailma loppuvat, alkaa uusi elämä, joka ei lopu koskaan. Kipu ei ole toivotonta ja tarkoituksetonta kipua. Samoin, kuin lapsen syntyessä ei voida etukäteen tietää, kuinka kauan synnytys kestää ja kuinka kipeiksi supistukset ehtivät tulemaan ennen uuden elämän esiinmurtautumista, ei voida tietää, kuinka paljon Jeesuksen paluuseen on vielä aikaa ja kuinka vaikeiksi maailman katastrofit menevät, ennen kuin hän tulee. Vain Jumala itse tietää aikataulun. Jos siis kuulet jonkun kertovan tarkan ajan Jeesuksen paluulle, voit olla melko varma siitä, ettei hän palaa juuri silloin.