Miehen harrastus kahdestaan toisen naisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulisi ymmärtävän, että tuo ei yksinkertaisesti ole sopivaa. Joku voi väittää, että on oikeus ja kyllä onkin, mutta ei hän noin toimiessaan parisuhdettanne ja perhettänne arvosta. Tuosta ei seuraa kuin ongelmia tavalla tai toisella vaikka olisikin vilpitön ajatus

Oletko tavannut naisen? Jos kutsutkin hänet kylään ja tutustuisit häneen ja tekisit hänestä myös sinun ystäväsi, voisit jättää mustasukkaisuuden taaksesi. Jos musiikki kuitenkin on miehellesi tärkeää niin voisit ennemminkin tukea häntä harrastuksessaan.

Ei se välttämättä mikään suojakeino ole.  Päinvastoin vaimo voi joutua vain nolatuksi, kun tulee ilmi, että ne selän takana tekevät muutakin kuin musisoivat.

Kuinka paljon tätäkin on tapahtunut.  Ollaan olevinaan ystäviä ja sitten kumminkin yhdessä petetään vaimoraukkaa.  Tämä itse asiassa on vielä pahempaa, kun joutuu kahden ihmisen pettämäksi.  Eikä enää uskalla ystäviinkään luottaa.

Kyllä AP:n kysymys saattaa olla aiheellinen. AP:n ja miehen ikää en nähnyt ketjussa. Nuorena sitä tulee käytyä läpi tällaisia kuvioita ja parinvaihtoa seuraa toisinaan ja omia ja toisten liittoja rikkoutuu. Vanhemmiten sitten joillekin tulee ns. "järki käteen" ja ns. "asettuvat" kuten minä vajaa kolmekymppisenä. Jotkut eivät opi koskaan ja jatkavat sähläämistä.

Kymmenien vuosien (puoli)ammattimaisella soittokokemuksella tiedän nyt miten tuollainen "duo-kuvio" (vieläpä työkaverin kanssa...) voidaan tehdä ilman liikoja houkutuksia. Treenit ovat teidän (AP:n) kotona. Jos treenataan omia biisejä (treenibändi, terapiabändi) tai treenataan johonkin keikkaan, niin homma selkiytyy ja muuttuu tavoitteelliseksi. Jos vaan hengaillaan yhdessä tuntikausia jossain, niin vaara piilee kun aikaa kuluu.

Voihan olla että homma hyytyy aika nopeasti jos treenit ovat teidän kotonanne : - DDD Silloin kling-klang-kling hälykellot soi.

Toinen hyvä testi on se että AP aloittaa kokeeksi tanssiharrastuksen jonkun mukavan miehen kanssa - toivottavasti ilman taka-ajatuksia : - )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Danny & Armi kuvio. Olet kaukaa viisas. "Tahdon olla sulle hyvin hellä, kukka kämmenellä",,,

Suomalaisen sisäsyntyinen oletus että heti jos mies ja nainen on toistensa kanssa tekemisissä niin se johtaa automaattisesti sänkyyn?

Miten niin "suomalainen?"

Mietipä miten paljon maailmassa on maita, joissa nainen ei saa katsoakaan vierasta miestä, kun se on jo aihe pahoinpitelyyn ellei peräti naisen tappoon.

On myös kaikenlaisia uskontoja, jotka kieltävät miehen ja naisen yhdessäolon, elleivät nämä ole naimisissa.  Aina ei suostuta edes kihlaparin yhteiseen hotellihuoneeseen.  Saati että voisivat olla ihan vaan ystäviä.

Indonesiassa tuli voimaan laki, jossa kielletään avoliitot ja kaikki avioliiton ulkopuoliset suhteet.&n

Nimenomaan.  Meillä ei ole laissa eikä missään kielletty toisen naisen aviomiehen kanssa muhinoimasta.  Siksi sitä niin paljon tapahtuukin.  Minä olen elämäni aikana nähnyt jo niin paljon tätä, että en tippaakaan luottaisi mihinkään vain ystävyyteen.  Jo lapsena mulle selvisi tietynlaisia totuuksia, kun yhtä ja toista ympärillä tapahtui.

Työkaverikin seurusteli vuosikausia ukkomiehen kanssa, joka ulospäin esitti uskollista ja onnellista perheenisää.  Kaiken lisäksi tämä mies edusti yhtä varsin tiukkaa uskonnollista yhdyskuntaa.  Että siinä sekin moraalinvartija.

Kaipausketjuun on kirjoitellut jo pitkään soittoniekkamies, joka haaveilee itseään 10-20 vuotta nuoremmasta laulajanaisesta. Ilmeisesti ovat musisoineet yhdessä esim. jameissa ja soittoniekka viehättynyt tästä nuoresta naisesta.

Lapsiperhe ennen (maalla 80-luvulta): Ystävien ja suvun kanssa oltiin tekemisissä usein, tuntui että harva se viikko kävi vieraita tai oltiin itse jossain vieraisilla. Juhlia oli paljon. Isommissa juhlissa aina tanssittiin ja parit vaihtuivat. Lapset olivat aina mukana. Lapset oppivat, että on muitakin turvallisia aikuisia kuin omat vanhemmat. Lapset oppivat myös, että on ihan normaalia kanssakäymistä, että vanhempien ystäväpiiriin kuuluu niin naisia kuin miehiäkin. Ei pidetty outona sitä, että joku vastakkaisen sukupuolen edustaja tuli käymään vain toisen vanhemman ollessa kotona. Vanhemmilla oli myös harrastuksia tahoillaan. Avioeroja ei käytännössä ollut ja parisuhteet kestivät kuolemaan saakka.

Lapsiperhe nykyään: Ollaan vaan oman perheen kesken. Ei juurikaan harrasteta mitään eikä tavata ketään. Ollaan hirveän tiukkoja siitä, keitä tavataan ja keitä saa tavata. Kotiin ei ainakaan kutsuta ketään. Sukua joskus nähdään, mutta kaverit alkavat olla aika etääntyneitä, koska heille ei ole joko aikaa tai heitä ei saa olla. Lapsia ei kasvateta eikä heitä opeteta olemaan muiden ihmisten seurassa. Ollaan ahdistuneita ja kireitä. Eroja tapahtuu enemmän kuin koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan sairas mieli, että kumppanin kiinnostus esimerkiksi musiikkiharrastukseen kääntyy päässä vastakkainasetteluksi ja kilpailuasetelmaksi miehen mieliseurasta ja peloiksi pettämisestä, jopa siihen asti, että mielummin ollaan itse valmiit lopettamaan koko parisuhde kuin kohtaamaan laimea todellisuus. Se ei ole normaalia. Jotain on mennyt tällä lailla ajattelevan mielessä rikki pahasti.

Eri.

Tuollainen vastakkainasettelu kertoo vain siitä, että ne omat pelot ja ajatusvääristymät hallitsevat omaa mieltä enemmän kuin rakkaus ja parisuhteen antamat asiat. Se itsessään riittää todistamaan loogisesti, että kyseessä on hallitsematon, sairaalloinen kantajaansa haittaava mielen häiriötila, joka estää terveen parisuhteen muodostumisen ja säilymisen.  Todennäköisesti tällainen risa ihminen on siinä parisuhteessakin ennemmin riippuvuuden kuin rakkauden vuoksi. Läheisriippuvuus tai jotain vastaavaa varmaan löytyy usein kataloogista.

Vierailija kirjoitti:

Sukua joskus nähdään, mutta kaverit alkavat olla aika etääntyneitä, koska heille ei ole joko aikaa tai heitä ei saa olla.

Ohis, mutta tämä on muuten totta. En näe ystävääni enkä hänen lapsiaan juuri koskaan. He eivät tule kylään, koska lapsiperheen kiireet ja ovat usein sairaana. Heille ei myöskään voi mennä kylään samoista syistä ja siitä, että koti on pommi eikä jaksa siivota. He eivät lähde minnekään kanssamme, koska ei ole rahaa. Ilmeisesti odotan, kunnes viimeinenkin lapsi on 18-vuotias, jotta voin taas tavata ystävääni. Lapsia en tule tuntemaan, koska minun ei anneta.

Vaimoni ei ole luonteeltaan mustasukkainen, mutta hänkin vaistonvaraisesti reagoi luonamme väliaikaisesti asuneen naisen vaikutukseen. Nainen oli kaunis, huumorintajuinen ja varsin nopeälyinen. Lisäksi kemiamme sopivat yhteen ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita joista jutella olisi ollut ihan riittämiin. Jos en olisi etukäteen päättänyt olla uskollinen, luultavasti tässä olisi käynyt niin kuin usein käy, mies vaihtaa nuorempaan, vetovoima oli aivan uskomattoman voimakas.

 

Lähtötilanne siis on, että yhteistä perheaikaa on jo valmiiksi vähän. Mies kuitenkin haikailee uutta, aikaa vievää harrastusta vieraan naisen kanssa. 

Nähtävästi mies pitää kivempana viettää aikaa uuden naisen kanssa kuin vaimonsa ja perheensä kanssa. Mielekäs tekeminen ja elämykset saadaan sieltä. Vaimon osaksi jää niellä oma pahanolon tunteensa, jotta ei tule leimatuksi mustasukkaiseksi.

Omaan aika pitkään elämänkokemukseen perustuen suurin osa pettämisistä alkaa juuri näin. Puoliso alkaa viettää yhä enemmän aikaa kodin ulkopuolella. Usein syynä juuri uusi harrastus ja sitä kautta saadut ihmissuhteet. Ja yksi asia johtaa toiseen.

Omassa tuttavapiirissä lähes kaikki pettämiset ovat syntyneet tästä kuviosta. Toki pettämiskumppani voi olla vaikka vanha perheystävä tai työkaveri. Yhteistä näissä on vain se, että perheelle ja parisuhteelle jää entistä vähemmän aikaa ja ärsyynnytään kumppanin kysymyksistä.

Jänn juttu muuten, että yhtä menohaluiset ihmiset harvoin päätyvät yhteen tai perhettä perustamaan. Siksi varmaan, tässä kuviossa kukaan ei jäsi pitämään huolta kodista ja perheestä.



Usein nämä menohaluiset nauttivat siitä kodin ulkopuolisesta kivasta, mutta samalla haluavat pitää turvallisen kotipesän ja puolison. Sivusuhteet ovat kiva piriste, joka ei kuulu sille kotipuolisolle.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata alkaa parisuhteeseen ollenkaan, jos koko ajan pelkää pahinta toisesta. Vaikka kuinka kahlitset sen oman siippasin pöydänjalkaan kiinni, se kyllä keksii keinot pettämiseen, jos niin haluaa. 

Juuri näin se on. AP:n kaltaiset ihmiset eivät sovi terveisiin parisuhteisiin. Ensin on hoidettava oma psyyke kuntoon, jotta sellaista kannattaa yrittää, koska tuo mielenhäiriön tuottama kuormitus voi vaan olla liikaa kantajalleen itselleen kestettäväksi sekä voi rikkoa koko suhteen ja sen toisenkin osapuolen pahasti. 

On toki mahdollista että kaksi sopivasti rikkinäistä löytää toisensa ja sopii yhteen. Jos vaikkapa AP saisi miehen, joka on jotenkin erittäin introvertti tai jolla on traumakokemuksia tai pelkotiloja niin ehkä AP voi ottaa jonkinlaisen suojelevan kanaemon roolin parisuhteessakin ja siitä muodostuu symbioosi, jossa mies hakee turvaa luopumalla itsenäisyydestään ja päätösvallasta asioistaan naisen hyväksi ja esimerkiksi ilomielin innostuu harrastuksista, joita puoliso hänelle turvallisina suosittelee, ilman omaa tahtoa tai sisäistä poltetta mihinkään. Kyllähän näitä pareja on, joissa täydellinen tossu ja kauhea justiina muodostavat pitkäikäisen ja onnellisen liiton. Toinen on tyytyväinen kun omia aivoja ei tarvitse käyttää ja toinen, kun on kuuliainen käskytettävä täyttämässä kaikki tarpeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin ap:n  huolen. Mutta entä jos menisit mukaan harjoituksiin? 

No ei mun mieheni kyllä suostuisi tähän. Sillä hänen mielestäänhän mussa on jotain vikaa, kun en pidä tästä ajatuksesta. Lisäksi myös lapset pitäisi ottaa mukaan harjoituksiin.

ap

Moi ap,

miehesi reaktio huoleesi kertoo valitettavasti valitettavan paljon, ja sen palhonpuhuvuus ei tiedä hyvää suhteellenne.

Hyvä mies kuuntelisi huolesi, keskustelisi kanssasi, kävisitte yhdessä läpi sitä, että mikä sinua asiassa painaa ja etsisitte YHDESSÄ ratkaisua tilanteeseen.

Huono mies - sinun miehesi - ei ole puolellasi, vaan syyttää sinua silloinkin kun syy on hänessä. Huono mies on kykenemätön keskusteluun ja sinun huolesi ymmärtämiseen. Huono mies ei voi keskustella asiasta myöskään siksi, että hän pelkää paljastumista.

The odds are not looking good for you, I am sad to say. Kuten joku tuolla aiemmin mainitsi, vahinko on jo tapahtunut, ihastusta on jo ilmassa. On miehesi päätös toteuttaako hän suunnitelmansa, ja ei valitettvasti ole paljoa mitä sinä voit asialle tehdä. 

Onko parisuhteenne muuten onnellinen? 

Vierailija kirjoitti:

Kaipausketjuun on kirjoitellut jo pitkään soittoniekkamies, joka haaveilee itseään 10-20 vuotta nuoremmasta laulajanaisesta. Ilmeisesti ovat musisoineet yhdessä esim. jameissa ja soittoniekka viehättynyt tästä nuoresta naisesta.

Tiedä vaikka olisi AP:n mies?

Vierailija kirjoitti:

Nähtävästi mies pitää kivempana viettää aikaa uuden naisen kanssa kuin vaimonsa ja perheensä kanssa. Mielekäs tekeminen ja elämykset saadaan sieltä. Vaimon osaksi jää niellä oma pahanolon tunteensa, jotta ei tule leimatuksi mustasukkaiseksi.

 

Tuossa tekstissä on kaikki irvokkaan vääristynyttä.

Kyse on musiikkiharrastuksesta, ei toisesta naisesta.

Kyse ei ole kilpailuasetelmasta naisten välillä eikä edes harrastuksen/perheen ajankäytön, koska AP:n mukaan joku muu vastaava harrastus ei tuottaisi ongelmaa. 

Vaimon pahanolon tunne on seurausta hänen psyykkisestä vauriostaan/epäkypsyydestään. Hänen tehtävänsä ei ole alistamalla miestä poistaa sitä, eikä kärsiä siitä ikuisesti, vaan ratkaista varsinainen ongelma. Terapiaa tai ero.

Kyse ei ole siitä että kukaan leimaisi naista miksikään. Hän ON mustasukkainen ilman kenenkään leimoja. Mutta jos hän haluaa sen aiheuttamasta pahanolontunteesta eroon loukkaamatta ja karkottamatta miestään, hän tarvitsee hoitoa päänuppihäiriöönsä.

Vierailija kirjoitti:

Lähtötilanne siis on, että yhteistä perheaikaa on jo valmiiksi vähän. Mies kuitenkin haikailee uutta, aikaa vievää harrastusta vieraan naisen kanssa. 

Nähtävästi mies pitää kivempana viettää aikaa uuden naisen kanssa kuin vaimonsa ja perheensä kanssa. Mielekäs tekeminen ja elämykset saadaan sieltä. Vaimon osaksi jää niellä oma pahanolon tunteensa, jotta ei tule leimatuksi mustasukkaiseksi.

Omaan aika pitkään elämänkokemukseen perustuen suurin osa pettämisistä alkaa juuri näin. Puoliso alkaa viettää yhä enemmän aikaa kodin ulkopuolella. Usein syynä juuri uusi harrastus ja sitä kautta saadut ihmissuhteet. Ja yksi asia johtaa toiseen.

Omassa tuttavapiirissä lähes kaikki pettämiset ovat syntyneet tästä kuviosta. Toki pettämiskumppani voi olla vaikka vanha perheystävä tai työkaveri. Yhteistä näissä on vain se, että perheelle ja parisuhteelle jää entistä vähemmän aikaa ja ärsyynnytään kumppanin kysy

Minä viihdyin kotona. Ex-vaimo sitten alkoi osallistua kaikkiin mahdollisiin konferensseihin, otti vastaan työtehtäviä joihin liittyi aina silloin tällöin lentely stadiin, hommasi urheiluharrastuksia joiden vuoksi oli illat kodin ulkopuolella vähintään viisi kertaa viikossa. En saanut kiitosta siitä, että mahdollistin kaiken, koska yksinkertaisesti viihdyin kotosalla. Sen sijaan sain mitä kummalisimpia moitteita - ja monoa heti, kun lapset olivat vähän varttuneempia ja selvisivät omillaan. Kun ex oli kotona, hän istui tabletin äärellä isot osat illasta. Somessa totta kai.



Mitä enemmän ex luuhasi kodin ulkopuolella, sitä enemmän hän vertasi minua työkontakteihin, harrastusmiehiin ja ennen kaikkea some-miehiin.

Tuosaa joku kirjoitti elämästä 80-luvulla versus nyt. Noinhan se just on. Silloin oltiin paljon tekemisissä toisten ihmisten kanssa ja nähtiin, että ne toiset eivät ole uhkia. Nyt ollaan vaan omissa poteroissa ja heti kun oman miehen duokaveriksi on tulossa nainen, ollaan varpaillaan. Aika surullista.

Vierailija kirjoitti:

On tämä aihe huolestuttava. Oma kokemus on, että mieheni aloitti läheisen suhteen / harrastuksen kollegansa kanssa. Kyllä minä näin mitä tapahtui, mutta uskoin hänen vilpittömyyteensä ja oikeudentajuunsa, kunnes tajusin että tunteet minua kohtaan olivat hälveneet jo aikoja sitten ja hän vain näytteli ja sinnitteli kanssani. Ei ollut hänessä miestä lopettaa ensin avioliitto ja vasta sitten aloittaa suhde toiseen. Ihastusta miehelläni oli heti, ja sen kyllä näki ja aisti kaikesta, kun sielun yhteys löytyi toisen kanssa. Meidän parisuhteen tunneilmasto muuttui kuin veitsellä leikaten. No, tuli itselle puskista, mut nyt yritän koota omaa elämääni ja löytää merkitystä ja onnea yksin.

Tsemppiä vaan kaikille, jotka kokee parisuhteen haasteet tällä saralla... Ei hyvältä näytä kun toinen lähtee sooloilemaan toisiin juttuihin, toisiin naisiin.

No tuo tuollainen elämäntapa on kyllä kauhea. Mulla on yksi ystävä (nainen) jolla tuollainen tyyli, et etsii sen seuraavan, joka antaa syyn eroon. Useamman miehen tiedän toimivan myös noin. Ovat näistä puhuneet ihan avoimesti. 

Siinähän ei ole kyse mistään harrastuksen aloittamisesta. Näin he toimivat harrastuksesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka miehellä tuossa ei olisi mitään salarakasajatuksia vielä takana, niin usein käy niin, että kun viettää toisen kanssa paljon yhteistä aikaa, tunteetkin kasvaa.

Mulla on miespuolinen kaveri, johon mulla ei ollut mitään tunteita. Ihan kiva kaveri, mutta sen vaimo on mun parempi kaveri. Meillä on saman ikäiset lapset, jotka päätyivät samaan harrastusryhmään ja nyt mä vietänkin sen kaverin kanssa enemmän aikaa kuin koskaan ennen. Aluksi mä ihmettelin, että mitäköhän mä puhun sen kanssa odotellessamme lapsiamme. Mutta kun me alettiin viettää sitä yhteistä aikaa, niin mä huomasinkin, että sehän oli paljon mukavampi kuin mitä olin ajatellut. Nykyään mietin, että minkäköhänlainen se olisi puolisona. En halua mitään suhdetta, enkä tykkää, että hän on enemmän ajatuksissani.

Tuon takia näyttelijät on aina keskenään suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän ex luuhasi kodin ulkopuolella, sitä enemmän hän vertasi minua työkontakteihin, harrastusmiehiin ja ennen kaikkea some-miehiin.

Vika ei ollut missään näissä edellämainituissa eikä korjaannu sillä, että rajoittaa seuraavan kumppanin harrastushalukkuutta. Ette vaan sopineet yhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys " yksi juttu johtaa toiseen, miksi johtaisi?". Siinäpä pulma. Sen kun joku osaisi kertoa niin olisi viisas ja moni harmi jäisi pois. Mutta elämässä näin vain tapahtuu, en osaa selittää sen kummemmin kuin, että kiinnostuvat ensin vähemmän, sitten enemmän toisistaan. Jos ei ole keskinäistä kemiaa saattaa olla, ilmeisesti onkin, ettei sen enempää tapahdu. Mutta jos vetovoimaa ja kemiaa toista kohtaan löytyy, saattaa, ja ilmeisesti tapahtuukin enemmän. 

Mielestäni avainsana on vetovoima. Siksi pettämistä tapahtuu ja täytyy olla myös henkilö joka tuntee samoin. 

 

Ei elämässä näin vain tapahdu. Ihmiset tekee sen valinnan, tai on tekemättä. Ei tässä ole mitään automatiikkaa taustalla, paitsi jos oletetaan että ihmiset on kaneja keväällä tai Talebaneja (heidän omien puheidensa perusteella).

Tää on samanlaista ajattelua,

Kyllä he tajuavat, että pitää valita. Mutta monet sitten kuitenkin valitsevat sen pettämisen. Mutta edelleen, usein ensin on olemassa se vetovoima jonka jälkeen tekevät sen valinnan. Jos vetovoima puuttuu ei valintaa. 

Ne jotka jättävät valitsematta pettämisen ovat turvallisuushakuisia, eivät ota riskejä, monesti taloudelliset syyt painavat. Paljastuminen ja sen myötä mahdollinen ero laskisivat elintasoa tai ainakin tietäisivät rahanmenoa. Elämä ylipäätään hankaloituisi. Myös ura, kulissit ja kasvojen säilyttäminen ovat tärkeitä. Mitä muutkin ihmiset ajattelevat. Vaikka tuntevat kiusausta pettää painavat nämä syyt enemmän kuitenkin, ei jalous tai hyvveelisyys, kuten usein annetaan ymmärtää. Joillakin on niin, että ei vain ole ollut tilaisuutta tai oma persoona on sellainen ettei ole joutunut "valitsemaan". Silloin on helppoa olla "kunnon ihminen". Sisimmässään ehkä haluaisikin, mutta elämä tekee valinnan.