Miehen harrastus kahdestaan toisen naisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä tossun alla olevia miehiä nähty. Törmäsin miespuoliseen työkaveriin perheineen kauppakeskuksessa ja iloisesti tietysti moikkasin. Mies katsoi ohitseni. Töissä kuulin, että vaimo suuttuu, jos moikkailee "vieraita" naisia.

Aika outoa käytöstä. Itse miehenä ilman muuta moikkaisin vaimoni seurassa takaisin, jos työkuvioista tuttu nainen moikkaisi, aivan normaalia. Eihän työkaverinainen ole joku random "vieras" nainen, ja normaali kohteliaisuus kuuluu asiaan. Mutta on tärkeää, että välit pysyvät kollegiaalisina ja en ala vapaa-aikaa viettää kahdestaan toisen naisen kanssa, siinä suhteessa eli yksityiselämän osalta työkaverinainen pysyy vieraana naisena. 

Eräässä koulussa opemiehen vaimo tuli tekemään sijaisuuksia miehensä kouluun. Välitunnit vahtasi miestään. Jos kuka tuli asiaa tälle miehelle toimittaa, vaimo katsoi vieressä pahalla silmällä. Hengaili siellä työpaikalla myös silloin, kun ei itsellä ollut töitä. Olivat aloittaneet salasuhteella ja oli loputtoman mustis miehestään. Eipä kukaan halunnut mitään yhteistyötä tämän open kanssa, kun sai kaikkeen aina tän vaimon kaupanpäälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Siten, että jos "viattomasti" naisystävän kanssa puhutaan syvällisiä ja kenties puidaan meidän parisuhdetta, sen sijaan, että sitä puitaisiin kotona, niin pidän sitä luottamuksen pettämisenä. Etenkin, jos minun yksityisasioita vuotaa, koska ovathan keskustelut luottamuksellisia.."

 

Mitä syvällistä siinä on, jos puolisosi puhuu sinusta jollekin ulkopuoleiselle? Me näköjään ymmärretään tämä syvällisyys vähän eri tavoin. 

 

Kuten sanoin, minun rajani menee siinä. Sinulla se saa mennä penetraatiossa tai olla menemättä missään.

Miten ihmeessä penetraatio liittyy asiaan? Puhuttiin syvällisistä keskusteluista. Kuin sekaisin ihmiset ovat, jos nämä ovat toisiinsa verrattavia asioita?

Sulta kysyttiin jo että mitä ovat nämä syvälliset keskustelut? Vastaa siihen. Eikä hän verrannut, vaan sanoi että sun rajat voi mennä missä itse haluat, vaikka penetraatiossa jos itse haluat. Hänen rajansa menevät siellä minne hän ITSE ne vetää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin kävisin tsekkaamassa työkaverinaisen. Puhelisin sen kanssa hetken.

Aikoinaan mieheni työkaveri oli ihastunut mieheeni. Useamman vuoden. Aina iltajuhlissa yritti lähestyä. Kuulin näistä ajantasaisesti. Ei ollut tarve minulla tätä naista tavata, koska mieheni oli vastuussa omasta käytöksestään, ei tämä mimmi. Kerran sitten tulivat meille jatkoillekin, tämän naisen oma mies myös. Olihan se hassu tilanne, kun kaiken hänestä tiesin. Lopulta vaihtoi työpaikkaa, omien sanojen mukaan ei jaksanut enää ykspuolista ihastumistaan. 

Mut tässä se, että ei se toinen nainen ollut ongelma, vaan se, jos mieheni olisi häneen haksahtanut.

Miksi miehesi halusi vapaa-ajallaan hengailla häneen ihastuneen kanssa?

Jos asia häiritsisi, niin luulisi haluavan pitää etäisyyttä.

V

Joo arvasin, et tällasta tästäkin saa.

Työkulttuuriin kuuluu toisinaan tyhy-päiviä ja/iltoja. Miksi hänen olisi pitänyt rajoittaa osallistumista työpaikan huvinpitoon? Pysyäkseen erossa tästä ihmisestä, jonka kohtasi joka päivä töissä kuitenkin. Jos mieheni olikin ihastunut, hyvin sen peitti. Eikä ollut ylitöitä tai muitakaan menoja työn ulkopuolella. Ei antanut minulle pienintäkään syytä epäillä. 

Ja onhan hän sillai vapaa mies, et jos joku houkutus on liian suuri, sit menee sen mukaan. Ja kärsii seuraukset. Kuten me kaikki. Ei hän siksi ole pettämättä, koska minä kiellän tai estän. Vain siksi, ettei itse halua. 

"Kävitkö siis jumppaamassa kaksisteen, ilman ketään ulkopuolisia ihmisiä pailalla, ihan kahdestaan, jonkun tietyn tutun miehen kanssa?"

Tuossa joku selitti, miten perheellisellä ei saa olla perheen ulkopuolisia harrastuksia. Siihen liittyi kysymys.

Vierailija kirjoitti:

"Kun lapset olivat vielä huollettavia, kävin kaksi kertaa viikossa jumpassa. Tähän ei vissiin kukaan voi sanoa moitteen sanaa?

Miten olisi eronnut tilanteena, jos olisin käynyt musisoimassa sen saman ajan?"

 

Riippuu varmasti paljon siitä, mikä tuo musisointikuvio olisi ollut. Jos kahdestaan jonkun vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, niin parempi vain pysyä siellä ryhmäjumpassa.

No meidän tapauksessa sekin olisi käynyt. Olenhan käynyt pitkään musisoimassa musiikin opettajan kanssa. Ihan kaksin niillä viulutunneilla olimme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ei ala harrastamaan yhtään mitään sellaisen naisen kanssa, joka ei häntä miellytä ulkoisesti. Ei mies ole naisen kaveri työajan ulkopuolella jos nainen on susiruma. Ei ikinä. 

Jaa-a, näin miehenä voin kertoa että olen harrastanut harrastusta tällaisen ei niin ulkoisesti viehättävän naisen kanssa. Kivaa oli ja kavereita ollaan edelleen vaikka kyseinen harrastus onkin jo jäänyt. Että se siitä ei ikinästä.

Sulla ikääkin ehkä vähän enemmän, oliko pikkulapsia kotona?

 Olen musiikin ammattilainen nähnyt lukuisia mies/nainen-duoja, joiden välillä ei ole vähäisintäkään ihastusta tai kemiaa - biisejä tehdään siksi, että esim. toisella on sopiva lauluääni, jota toinen ei voi tarjota - ja näin he täydentävät toisiaan musikaalisesti. Myös silkkaa romantiikkaa ja salasuhteita olen myös nähnyt, mutta niiden osuus on ollut marginaalinen.

Kaikki elämä ei ole parisuhdepeliä. Jos miehen luonne on pelimies-osastoa, niin hän katselee vieraita naisia myös muualla. Musiikkiharrastuksen kautta vieraissa käyminen on tällaiselle henkilölle aivan liian vaivalloinen kuvio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Siten, että jos "viattomasti" naisystävän kanssa puhutaan syvällisiä ja kenties puidaan meidän parisuhdetta, sen sijaan, että sitä puitaisiin kotona, niin pidän sitä luottamuksen pettämisenä. Etenkin, jos minun yksityisasioita vuotaa, koska ovathan keskustelut luottamuksellisia.."

 

Mitä syvällistä siinä on, jos puolisosi puhuu sinusta jollekin ulkopuoleiselle? Me näköjään ymmärretään tämä syvällisyys vähän eri tavoin. 

 

Kuten sanoin, minun rajani menee siinä. Sinulla se saa mennä penetraatiossa tai olla menemättä missään.

Miten ihmeessä penetraatio liittyy asiaan? Puhuttiin syvällisistä keskusteluista. Kuin sekaisin ihmiset ovat, jos nämä ovat toisiinsa verrattavia asioita?

"Sulta kysyttiin jo että mitä ovat nämä syvälliset keskustelut? Vastaa siihen. Eikä hän verrannut, vaan sanoi että sun rajat voi mennä missä itse haluat, vaikka penetraatiossa jos itse haluat. Hänen rajansa menevät siellä minne hän ITSE ne vetää."

No eipä minulta tuossa keskustelussa kukaan kysynyt, mitä ovat nämä syvälliset keskustelut. "Hän" esitti, että se on jo pettämistä, jos puhuu syvällisiä. Minulla on niistä eri käsitys (pettäminen-penetraatio). Minun puolestani mieheni saa keskustella syvällisesti kenen kanssa haluaa, ja se edelleen on eri asia kuin pettäminen/penetraatio.

Oma mieheni on kaikkeen täysillä ryhtyvä, joten tuollainen idea olisi suoraan varma merkki siitä, että treeneissä oltaisiin jatkuvasti. Lisäksi soittelisi ja viestittelisi bändikaverilleen koko ajan ja loppuajan treenaisi itsekseen, suunnittelisi seuraavia treenejä tai liitelisi ajatuksissaan keikkalavoilla. 

Eli olisin todella vittuuntunut, ja olinkin, kun hurahteli myös ruuhkavuosien aikana. Jollekin muulle se olisi vain harrastus siinä missä muutkin, eikä haittaisi muuta elämää.

Olisin siis mustasukkainen nimenomaan viedystä ajasta ja energiasta, en siitä, että harrastuskaveri olisi nainen. Ennemmin säälittäisi, jos hän sattuisi olemaan sitä "vain harrastus" -tyyppiä. Koska mieheni tosiaan pommittaisi ideoillaan. Jos taas hänkin hurahtaisi, pönkittäisivät toisiaan ja mieheni ihan väkisin lipuisi perheestä kauemmas. Olisi harrastuskaveri mies tai nainen.

Käyttäjä6364 kirjoitti:

En ole miehesi, mutta minullakin on tuo harrastus. Ja minullakin oli mustasukkainen vaimo.

Olen jäsen bändissä, jossa on miehiä ja naisia, bändi on ollut jo 24 vuotta. Se vaivasi entistä vaimoa, joka oli vakuuttunut siitä että minulla oli jotain sutinaa jonkun näistä naisista tai kenties useammankin kanssa. Se ei ollut syy siihen, miksi erosin hänestä, mutta ei se varsinaisesti auttanutkaan suhdetta säilyttämään. En kuitenkaan ollut minkäänlaisessa romanttisessa suhteessa bändikaverien kanssa avioliiton aikana enkä ole ollut sen jälkeenkään. Niillä on omat miehensä ja hyvä niin. Kukaan niiden miehistä ei muuten myöskään ole bändin jäsen.

Korona-aikana, kun oli vaikea kokoontua, rupesin tekemään kahdestaan musiikkia yhden näistä naisista kanssa. Eikä meistä sittenkään ole tullut paria. Tuloksia on nähtävänä jopa juutuubissa kuka osaa etsiä. Bändi toimii yhä, nykyistä vaimoa (joka ei ole bändikaveri eikä ole koskaan

Tässä olennainen kysymys on se, onko lapsia. Jos on, niin jatkuva kahdenkeskinen laatuaika (sitä yhdessä musisoiminen todella on) jonkun muun kanssa on epäreilu sille toiselle puolisolle, myös lapsille. Jos taas lapsia ei ole ja kumpikin on vapaa aikatauluttamaan oman elämänsä, tilanne on merkittävästi vähemmän epäreilu ja kuormittava.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki toimii parhaiten. Ala sinä harrastaa tanssia jonkun hunksin kanssa. Sanot vaan että harkoissa menee sitten myöhään. Tulet kotiin hiukset sekaisin, kun harjoittelitte vähän kiihkeämpää rytmiä. Jos miestä vielä laulattaa, niin anna sitten laulaa. Sulla on todennäköisesti kuitenkin kivempaa.

Miksi miehen musisointi jonkun taviksen kanssa rinnastuu naisen tanssimiseen hunksin kanssa, eikä naisen musisointiin jonkun taviksen kanssa?

Miehelle kelpaa kaikki, naisille hunks?

Jos sinua asia vaivaa,niin puhu siitä miehellesi. Kerro, että huolestuttaa. Olisi reilua, että mies esittelisi sinut ko. naiselle ja tutustuisitte. Jos mies ei halua sitä tehdä, niin kysy miksi ei. Kai miehesi on kertonut naisen taustat jne. Onko liitossa vai yksinäinen jne. 

Itse suostuin aikoinaan, että mieheni meni ja harrasti, viihtyi naisten seurassa, ihmettelin sitä miksei viihdy harrastuksissa minun kanssani. Se oli tosi raskasta, vaikka luotin, ettei hän minua petä. Kunnes heräsin! Päätin, että hän osallistuu perheen asioihin tasapuolisesti, en vain minä kaikkea tee. Yksinäisyys pistää epäilee ja ahdistumaan. Sovittiin harrastuspäivät joko yksin tai me yhdessä. Pääasia, että molemmat harrasti. 

Aikuiset ihmiset, puhukaa, sopikaa, olkaa rehellisiä. Miehet kyllä menevät, jos siihen suostuu. Mutta vaimollakin on oikeus vaatia yhdessäoloa ja itselle omaa aikaa. 

Minun mies ainakin sen tajusi, vaikka aluksi se tuotti hänelle hankaluutta. Oikeasti Eikö hän saisi vapaasti mennä? Pitäisikö sopia? Kaikenlaiset verukkeet otti käyttöön, mutta tartuin niihin heti. Kun eräs nainen ei sitä ymmärtänyt, ettei miehelleni soitella sunnuntaina klo 22 ja kysellä neuvoja jne diipadaapaa, niin sanoin sen ääneen puhelun aikana, ettei ole sopiva aika nyt soitella. Odotin, että puhelu loppuu heti. Mies oli vauhkona, mutta suomensin mitä tarkoitan, etten tykkää sen naisen tavasta ja piste. Mies sai kyllä harrastaa edelleen, mutta yhtäkkiä kiinnostus sitten loppui. Nainen ehkä halusi enemmän, mieheni ajan ja elämän. 

Tätä keskustelua kun lukee niin ymmärrän että miksi niin suuri avioliitoista päättyy eroon. Hämmentävää kuinka moni on sairaalloisen mustasukkainen ja huonolla itsetunnolla varustettu.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Jos toi ei ole puhtaasti ammatti ja työ, joka tuo koko ajan selkeää rahapalkkaa kotiin, niin ihan älytön kuvio niistää kiireisestä lapsiperheen ajasta toisen puolison aikaa omalle hobbylle, jonka jakaa jonkun toisen naisen kanssa.

Ei ole perheellisen miehen hommaa.

Ei käytännön ajankäyttö-syistä (vaimon hyväksikäyttö, vaimon aika menee kotona piikana lasten huutoa kuunnellen) eikä mielihyvä/paha-syistä (se vaimo edelleen piikana samaan aikaan kun itse

Kun lapset olivat vielä huollettavia, kävin kaksi kertaa viikossa jumpassa. Tähän ei vissiin kukaan voi sanoa moitteen sanaa?

Miten olisi eronnut tilanteena, jos olisin käynyt musisoimassa sen saman ajan?

Jumpassa käyntiä ei voi mitenkään verrata tähän. Se on tärkeetä oman kunnon ylläpitoa, kenties palautumista raskaudesta jne. (Oletan, että oot nainen, miehet ei puhu jumpasta) Myöskään et käynyt jumpassa niin, että läsnä oli vain sinä ja sen sukupuolen edustaja, johon halusi kohdistuu. Ja josssa väkisinkin käytännössä ymmärretään, tuetaan, kannustetaan ja kuunnellaan toisen taiteellista tietä eli vietetään hyvin henkilökohtaista laatuaikaa, vaikkei koskaan olisikaan mitään ihastumisen tynkääkään. Juuri se kuulluksi tuleminen ihmisenä on kortilla lapsiperhe-rumbassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättäen nainen ei pidä miehen harrastuksesta. 🥱

Hankkisit oman elämän, niin ei tarvitse olla kateellinen miehellesi.

Yllättäen et taida oikein tajuta, mitä tarkoittaa perheellisyys. Se tarkoittaa sitä, että jos toinen vanhempi tekee jotakin kodin ulkopuolella, niin se toinen on erittäin tarkasti sidottu kotiin, sillä lapset nyt vaan on ruokittava muutaman tunnin välein (puhtailta lautasilta ja nekään ei itsekseen puhdistu) ja sitten illalla ne lapset on putsattava ja laitettava nukkumaan ja kotona on edelleen oltava.

Sit kun vanhemmat virlä tarttis kahdenkeskistäkin aikaa, sen järkkääminen on hankalaa ja saattaa myös maksaa ihan rahaa, kun JONKUN ne lapset on taas hoidettava.

Niin älyätkö lapsellisuuksissas, että toisen oma harrastus ihan kenen tahansa perheen ulkopuolisen kanssa vaatii joustamista ja järjestelyä muulta perheeltä eikä yhtään

Tämäpä juuri. Se toinen vanhempi ei voi "hankkia omaa elämää", koska hän on kiinni ruoanlaitossa, tiskaamisessa, riitojen ratkomisessa, synttörien jörjestämisessää tai kaverisynttäreille lahjan etsimisessä, seuraavan koon vaatteiden ja kenkien etsimisessä (tätä hommaa on koko ajan, koska lapset kasvaa koko ajan), pyykinpesussa, imuroimisessa ja vielä ei ole hetkeäkään kasvatettu lasta, vietetty laatuaikaa hänen kanssaan ja entäs kun lapsia on useampi...

Vanhmepien on hyvin tarkkaan aikataulutettava elämänsä että kumpikin pystyy jonkinlaiseen lepoon ja pitämään esim kunnostaan huolta. Perhe ei voi pysyvästi olla toisen harrastusten sanelema. 

 

Ihmiset unohtaa sujuvasti, että aina kun perheellinen ihminen on sun kanssa vaikka baarissa tai salilla, niin JOKAISENA hetkenä joku toinen ihminen aktiiviesti hoitaa lasta/lapsia. Silloin kun lapsi nukkuu, tiskataan, ripustetaan pyykkiä, korjataan se viime viikolla hankittu haalari, jonka polvi on nyt auki, vastataan opettajan viestiin, viedÄÄn lasta harrastukseen jne jne jne jne jne jne. Ei ole niin, että laspen vanhemmuudessa on jotain tyhjiö, huolettomia hetkiä, sillä lapsen lisäksi on koko ajan hoidettava sitä kotia, jossa lapsi asuu jne jne jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaalloinen mustasukkaisuus tuhoaa liiton kuin liiton tai sen kohteena olevan osapuolen mielenterveyden ja elämän. Parasta että alat tosiaan valmistella sitä eroa heti kuten yllä neuvottiin ja sitten yksinkertaisesti pakkaat kamasi ja päästät miehen vapaaksi.

Ei toi edes ole mustasukkaista vaan vaimon ajan ja jaksamisen käyttöä omiin ambitioihin. Käytännössä vaimo joutuu ottaan koppia miehen poissaolosta. Se ei perhe pyöri yhtäkään päivää niin, ettei joku aikuinen ruokarumbaa yms lasten harrastuksia ja satoja asioita hoida. Toinen sitten viettää laatuaikaa loilottelemasaa jonkun muun kanssa. Vaikka olis mieskin, niin ei reilua.

Niin, onko sama määrä tunteja varattu vaimon itsensä kehittämiseen?

Ja vielä siten, että ukko hoitaa sen lasten ja kodin vastuun kokonaan eikä niin, että kotiintultuaam vaimo joutuu etsimään kaiken tarvittavan isosta kaaoksesta, jossa likaiset, räköiset, nukkumaan kaittamattomat lapset repii toisiaan hiuksista miehen uhriutuessa sohvalla ja livahtaessa vähintään kävelylle heti kun vaimo ovesta kotiin tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaalloinen mustasukkaisuus tuhoaa liiton kuin liiton tai sen kohteena olevan osapuolen mielenterveyden ja elämän. Parasta että alat tosiaan valmistella sitä eroa heti kuten yllä neuvottiin ja sitten yksinkertaisesti pakkaat kamasi ja päästät miehen vapaaksi.

Ei toi edes ole mustasukkaista vaan vaimon ajan ja jaksamisen käyttöä omiin ambitioihin. Käytännössä vaimo joutuu ottaan koppia miehen poissaolosta. Se ei perhe pyöri yhtäkään päivää niin, ettei joku aikuinen ruokarumbaa yms lasten harrastuksia ja satoja asioita hoida. Toinen sitten viettää laatuaikaa loilottelemasaa jonkun muun kanssa. Vaikka olis mieskin, niin ei reilua.

Niin, onko sama määrä tunteja varattu vaimon itsensä kehittämiseen?

Ja vielä siten, että ukko hoitaa sen lasten ja kodin vastuun kokonaan eikä niin, että kotiintultu

Kyllä, todella epäreilu asetelma ja se, että siihen liittyy joku nainen, on vain OSA sitä ongelmaa. Vaikka duon toinen osapuoli olisi maapallon karvaisin, hikinen mies, niin onko katsottu, että vaimolle jää omaa aikaa ja/tai laatuaikaa puolisonsa kanssa? Miksi ihmeessä sitä olis vaan miehelle?

 

Ei toi edes ole mustasukkaista vaan vaimon ajan ja jaksamisen käyttöä omiin ambitioihin. Käytännössä vaimo joutuu ottaan koppia miehen poissaolosta. Se ei perhe pyöri yhtäkään päivää niin, ettei joku aikuinen ruokarumbaa yms lasten harrastuksia ja satoja asioita hoida. Toinen sitten viettää laatuaikaa loilottelemasaa jonkun muun kanssa. Vaikka olis mieskin, niin ei reilua.

 

Juuri niin. Kun ihminen tekee yhdenkin lapsen, se tarkoittaa että omat harrastukset eivät enää sanele työn/opiskelun ulkopuolista aikaa. Lasten ja kodin hoito vie niin paljon aikaa.

 

Sitä harrastetaan sitä perhettä. Sillä lailla saadaan hyvä parisuhde ja tasapainoisia lapsia. Omat harrastukset aikataulutetaan puolison kanssa. Jos niihin jää aikaa ja rahaa ilman että joku perheessä kärsii.

No on teillä ongelmat. Minulla on mieheni kanssa samoja harrastuksia, eikä hän harrasta mitään kavereiden kanssa, saatikka sitten naispuolisten kanssa.