Miehen harrastus kahdestaan toisen naisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättäen nainen ei pidä miehen harrastuksesta. 🥱

Hankkisit oman elämän, niin ei tarvitse olla kateellinen miehellesi.

Yllättäen et taida oikein tajuta, mitä tarkoittaa perheellisyys. Se tarkoittaa sitä, että jos toinen vanhempi tekee jotakin kodin ulkopuolella, niin se toinen on erittäin tarkasti sidottu kotiin, sillä lapset nyt vaan on ruokittava muutaman tunnin välein (puhtailta lautasilta ja nekään ei itsekseen puhdistu) ja sitten illalla ne lapset on putsattava ja laitettava nukkumaan ja kotona on edelleen oltava.

Sit kun vanhemmat virlä tarttis kahdenkeskistäkin aikaa, sen järkkääminen on hankalaa ja saattaa myös maksaa ihan rahaa, kun JONKUN ne lapset on taas hoidettava.

Niin älyätkö lapsellisuuksissas, että toisen oma harrastus ihan kenen tahansa perheen ulkopuolisen kanssa vaatii joustamista ja järjestelyä muulta perheeltä eikä yhtään

Tämäpä juuri. Se toinen vanhempi ei voi "hankkia omaa elämää", koska hän on kiinni ruoanlaitossa, tiskaamisessa, riitojen ratkomisessa, synttörien jörjestämisessää tai kaverisynttäreille lahjan etsimisessä, seuraavan koon vaatteiden ja kenkien etsimisessä (tätä hommaa on koko ajan, koska lapset kasvaa koko ajan), pyykinpesussa, imuroimisessa ja vielä ei ole hetkeäkään kasvatettu lasta, vietetty laatuaikaa hänen kanssaan ja entäs kun lapsia on useampi...

Vanhmepien on hyvin tarkkaan aikataulutettava elämänsä että kumpikin pystyy jonkinlaiseen lepoon ja pitämään esim kunnostaan huolta. Perhe ei voi pysyvästi olla toisen harrastusten sanelema. 

 

Ihmiset unohtaa sujuvasti, että aina kun perheellinen ihminen on sun kanssa vaikka baarissa tai salilla, niin JOKAISENA hetkenä joku toinen ihminen aktiiviesti hoitaa lasta/lapsia. Silloin kun lapsi nukkuu, tiskataan, ripustetaan pyykkiä, korjataan se viime viikolla hankittu haalari, jonka polvi on nyt auki, vastataan opettajan viestiin, viedÄÄn lasta harrastukseen jne jne jne jne jne jne. Ei ole niin, että laspen vanhemmuudessa on jotain tyhjiö, huolettomia hetkiä, sillä lapsen lisäksi on koko ajan hoidettava sitä kotia, jossa lapsi asuu jne jne jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaalloinen mustasukkaisuus tuhoaa liiton kuin liiton tai sen kohteena olevan osapuolen mielenterveyden ja elämän. Parasta että alat tosiaan valmistella sitä eroa heti kuten yllä neuvottiin ja sitten yksinkertaisesti pakkaat kamasi ja päästät miehen vapaaksi.

Ei toi edes ole mustasukkaista vaan vaimon ajan ja jaksamisen käyttöä omiin ambitioihin. Käytännössä vaimo joutuu ottaan koppia miehen poissaolosta. Se ei perhe pyöri yhtäkään päivää niin, ettei joku aikuinen ruokarumbaa yms lasten harrastuksia ja satoja asioita hoida. Toinen sitten viettää laatuaikaa loilottelemasaa jonkun muun kanssa. Vaikka olis mieskin, niin ei reilua.

Niin, onko sama määrä tunteja varattu vaimon itsensä kehittämiseen?

Ja vielä siten, että ukko hoitaa sen lasten ja kodin vastuun kokonaan eikä niin, että kotiintultuaam vaimo joutuu etsimään kaiken tarvittavan isosta kaaoksesta, jossa likaiset, räköiset, nukkumaan kaittamattomat lapset repii toisiaan hiuksista miehen uhriutuessa sohvalla ja livahtaessa vähintään kävelylle heti kun vaimo ovesta kotiin tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaalloinen mustasukkaisuus tuhoaa liiton kuin liiton tai sen kohteena olevan osapuolen mielenterveyden ja elämän. Parasta että alat tosiaan valmistella sitä eroa heti kuten yllä neuvottiin ja sitten yksinkertaisesti pakkaat kamasi ja päästät miehen vapaaksi.

Ei toi edes ole mustasukkaista vaan vaimon ajan ja jaksamisen käyttöä omiin ambitioihin. Käytännössä vaimo joutuu ottaan koppia miehen poissaolosta. Se ei perhe pyöri yhtäkään päivää niin, ettei joku aikuinen ruokarumbaa yms lasten harrastuksia ja satoja asioita hoida. Toinen sitten viettää laatuaikaa loilottelemasaa jonkun muun kanssa. Vaikka olis mieskin, niin ei reilua.

Niin, onko sama määrä tunteja varattu vaimon itsensä kehittämiseen?

Ja vielä siten, että ukko hoitaa sen lasten ja kodin vastuun kokonaan eikä niin, että kotiintultu

Kyllä, todella epäreilu asetelma ja se, että siihen liittyy joku nainen, on vain OSA sitä ongelmaa. Vaikka duon toinen osapuoli olisi maapallon karvaisin, hikinen mies, niin onko katsottu, että vaimolle jää omaa aikaa ja/tai laatuaikaa puolisonsa kanssa? Miksi ihmeessä sitä olis vaan miehelle?

 

Ei toi edes ole mustasukkaista vaan vaimon ajan ja jaksamisen käyttöä omiin ambitioihin. Käytännössä vaimo joutuu ottaan koppia miehen poissaolosta. Se ei perhe pyöri yhtäkään päivää niin, ettei joku aikuinen ruokarumbaa yms lasten harrastuksia ja satoja asioita hoida. Toinen sitten viettää laatuaikaa loilottelemasaa jonkun muun kanssa. Vaikka olis mieskin, niin ei reilua.

 

Juuri niin. Kun ihminen tekee yhdenkin lapsen, se tarkoittaa että omat harrastukset eivät enää sanele työn/opiskelun ulkopuolista aikaa. Lasten ja kodin hoito vie niin paljon aikaa.

 

Sitä harrastetaan sitä perhettä. Sillä lailla saadaan hyvä parisuhde ja tasapainoisia lapsia. Omat harrastukset aikataulutetaan puolison kanssa. Jos niihin jää aikaa ja rahaa ilman että joku perheessä kärsii.

No on teillä ongelmat. Minulla on mieheni kanssa samoja harrastuksia, eikä hän harrasta mitään kavereiden kanssa, saatikka sitten naispuolisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

No on teillä ongelmat. Minulla on mieheni kanssa samoja harrastuksia, eikä hän harrasta mitään kavereiden kanssa, saatikka sitten naispuolisten kanssa.

Joo, miksi tulet tänne ilkkumaan toisten kurjia tilanteita? Tämä ketju on olemassa juuri siksi, että jollakin on tällainen ongelma. Ei kukaan kysynyt, että "onko joku, jokla ei ole tällaista ongelmaa", hölmö.

>>>>>>>>>>>>>>>Ihmiset unohtaa sujuvasti, että aina kun perheellinen ihminen on sun kanssa vaikka baarissa tai salilla, niin JOKAISENA hetkenä joku toinen ihminen aktiiviesti hoitaa lasta/lapsia. Silloin kun lapsi nukkuu, tiskataan, ripustetaan pyykkiä, korjataan se viime viikolla hankittu haalari, jonka polvi on nyt auki, vastataan opettajan viestiin, viedÄÄn lasta harrastukseen jne jne jne jne jne jne. Ei ole niin, että laspen vanhemmuudessa on jotain tyhjiö, huolettomia hetkiä, sillä lapsen lisäksi on koko ajan hoidettava sitä kotia, jossa lapsi asuu jne jne jne-------------------

Tästä puhutaan liian vähän. Lapsettomat ystävät eivät aina tajua (jotkut kyllä tajuaa) ja myös ne, joilla jo vanhempia lapsia, usein ovat jo unohtaneet.

Tämä, että jos ihmisellä on yksikin lapsi, niin jokaisena minuuttina ja sekuntina joku aktiivisesti hoitaa sitä lasta ja sen lapsen asioita (joita on paljon, ihan neuvolakäynneistä ja niiden aikatauluttamisesta uusien välikausivaatteiden, kenkien, hanskojen hankintaan ja putsaamiseen jne).

Eli kun sinä istut syömässä/juomassa/musisoimassa perheellisen ystäväsi kanssa, se lapsi ei tee itse ruokaa saati tiskaa, eikä viihdytä tai pese itse itseään, eikä edes mene nukkumaan ilman hitonmoista taistelua. Jokaisen sinun hiomasi lauseen aikana se toinen vanhempi käy aivotonta, kuluttavaa "keskustelua" vastustajan kanssa, joka kirkuu ettei halua ikinö enää syödä eikä ainakaan nukkua. 

 

Tämä jokaisella hetkellä, jokaisena kertana kun perheellinen ystäväsi tapaa sinut. Eli jos sieltä tulee yksikin urputus, että taas valitetaan, kun hän menee kotiin, niin muista että "valittajaa" ei kukaan kuunnellut ja hausluuttanut sinä aikana.

On tämä aihe huolestuttava. Oma kokemus on, että mieheni aloitti läheisen suhteen / harrastuksen kollegansa kanssa. Kyllä minä näin mitä tapahtui, mutta uskoin hänen vilpittömyyteensä ja oikeudentajuunsa, kunnes tajusin että tunteet minua kohtaan olivat hälveneet jo aikoja sitten ja hän vain näytteli ja sinnitteli kanssani. Ei ollut hänessä miestä lopettaa ensin avioliitto ja vasta sitten aloittaa suhde toiseen. Ihastusta miehelläni oli heti, ja sen kyllä näki ja aisti kaikesta, kun sielun yhteys löytyi toisen kanssa. Meidän parisuhteen tunneilmasto muuttui kuin veitsellä leikaten. No, tuli itselle puskista, mut nyt yritän koota omaa elämääni ja löytää merkitystä ja onnea yksin.

Tsemppiä vaan kaikille, jotka kokee parisuhteen haasteet tällä saralla... Ei hyvältä näytä kun toinen lähtee sooloilemaan toisiin juttuihin, toisiin naisiin.

Ja vielä jos tuo on pelkkäharrastus eikä työ, josta saa rahaa, niin on kyllä perseestä. Tietty jos mies jörjestää saman määrän luovaa keskustelua, kannustamista, kuuntelemista, hauskuutta, tukea, kokeilevuutta, yhteistä onnistumista myls vaimon sekä toisaalta omien lastensa kanssa, säännöllisesti, niin ehkä ei sitten haittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Jos toi ei ole puhtaasti ammatti ja työ, joka tuo koko ajan selkeää rahapalkkaa kotiin, niin ihan älytön kuvio niistää kiireisestä lapsiperheen ajasta toisen puolison aikaa omalle hobbylle, jonka jakaa jonkun toisen naisen kanssa.

Ei ole perheellisen miehen hommaa.

Ei käytännön ajankäyttö-syistä (vaimon hyväksikäyttö, vaimon aika menee kotona piikana lasten huutoa kuunnellen) eikä mielihyvä/paha-syistä (se vaimo edelleen piikana samaan aikaan kun itse

Kun lapset olivat vielä huollettavia, kävin kaksi kertaa viikossa jumpassa. Tähän ei vissiin kukaan voi sanoa moitteen sanaa?

Miten olisi eronnut tilanteena, jos olisin käynyt musisoimassa sen saman ajan?

Jumpassa käyntiä ei voi mitenkään verrata tähän. Se on tärkeetä oman kunnon ylläpitoa, kenties palautumista raskaudesta jne. (Oletan, että oot

Tuo oli kommentti nimenomaan siihen, et sitä yhteistä aikaa ei saisi käyttää omaan harrastukseen. Mutta noissa perusteluissa tulikin ilmi, et liikunta ok, musisointi ei, koska...

Itse näen sen musiikin harrastamisen yhtä tärkeänä osana ihmisen elämää, kuin liikunnan. Tosin onko niin, et miehen ei ole suotavaa harrastaa liikuntaa ilman perhettä, kun ei ole toipumassa raskaudesta ym?

Musiikin harrastaminen sellaiselle, jolle se musiikki on tärkeä osa elämää, jopa identiteettiä, on yhtä merkittävä asia, kuin jollekin intohimoiselle urheilijalle liikkuminen. Sen kieltäminen vedoten:

"...että läsnä oli vain sinä ja sen sukupuolen edustaja, johon halusi kohdistuu. Ja josssa väkisinkin käytännössä ymmärretään, tuetaan, kannustetaan ja kuunnellaan toisen taiteellista tietä eli vietetään hyvin henkilökohtaista laatuaikaa, vaikkei koskaan olisikaan mitään ihastumisen tynkääkään..."

kuulostaa minun korvaani vain mustasukkaisuudelta. Jos siinä ei ole mitään suhteeseen viittaavaakaan, niin mikä ihme muu voi olla kyseessä, kuin mustasukkaisuus?? Tai kateus.

Käytännössä vain ajankäyttö voisi olla se, minkä ymärrän vaimon kannalta. Jos se harrastus vie useina päivinä aikaa perheeltä. Mutta silloin on yks lysti, meneekö se aika musisoidessa, urheilussa tai vaikka kudinkerhossa.

Olet vainoharhainen. Ex-puolisokin oli vainoharhainen kun minulla oli naispuolinen hyvä ystävä jonka kanssa tein kaikkea muuta kuin harrastimme seksiä tiesimme myös toistemme asiat ym. Ikinä ei ollut romanttista kiinnostusta. Mutta ikinä ex-puoliso ei epäillyt mitä tein miespuolisen kaverini kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No on teillä ongelmat. Minulla on mieheni kanssa samoja harrastuksia, eikä hän harrasta mitään kavereiden kanssa, saatikka sitten naispuolisten kanssa.

Joo, miksi tulet tänne ilkkumaan toisten kurjia tilanteita? Tämä ketju on olemassa juuri siksi, että jollakin on tällainen ongelma. Ei kukaan kysynyt, että "onko joku, jokla ei ole tällaista ongelmaa", hölmö.

Siksi, että on oikeamielinen ja hyvä teko ilmoittaa itse itselleen olemattoman ongelman luoneelle, että ongelma on itse luotu ja sen voi ratkaista hyvin yksinkertaisesti vain toteamalla että ongelmaa ei olekaan.

Sama kuin jos joku kokisi elämää ravistelevaksi ongelmaksi aamuisen auringonnousun, niin kyllä hänelle kannattaa kertoa että terveelle valtaväestölle asiassa ei ole mitään ongelmaa vaan se on normaalia ja kaikki pystyy sen kanssa elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Jos toi ei ole puhtaasti ammatti ja työ, joka tuo koko ajan selkeää rahapalkkaa kotiin, niin ihan älytön kuvio niistää kiireisestä lapsiperheen ajasta toisen puolison aikaa omalle hobbylle, jonka jakaa jonkun toisen naisen kanssa.

Ei ole perheellisen miehen hommaa.

Ei käytännön ajankäyttö-syistä (vaimon hyväksikäyttö, vaimon aika menee kotona piikana lasten huutoa kuunnellen) eikä mielihyvä/paha-syistä (se vaimo edelleen piikana samaan aikaan kun itse

Kun lapset olivat vielä huollettavia, kävin kaksi kertaa viikossa jumpassa. Tähän ei vissiin kukaan voi sanoa moitteen sanaa?

Miten olisi eronnut tilanteena, jos olisin käynyt musisoimassa sen saman ajan?

Jumpassa käyntiä ei voi mitenkään verrata tähän. Se on tärkeetä oman kunnon ylläpitoa, kenti

 

tää systeemi ei anna lainata pitkän ketjun viimeistä tekstiä, mutta vastaan sulle, joka et ymmärrä miten ryhmäjumppa ja kahden kesken kultivoitu oma taideprojekti eroaa toisistaan.

Menetkö sinä ryhmäjumppaan jakamaan sielusi ja arvokkaat vaivalla hankitut taitosi kahden kesken jonkun kanssa? Kannustamaan ja annat myös toisen kannustaa sinua? Jaatte yhteiset tavoitteet, onnistumiset, voitatte yhdessä haasteet ja epäonnistumiset, kehitytte yhdessä, jopa pidätte yhteistä taloutta treenikämpän vuokran yms kulujen kanssa? Teette taidetta yhdessä, LUOTTE yhdessä?

Ei vaan menet ryhmäjumppaan, se tekee kehollesi hyvää ja sit menet kotiin. Et jakanut ja kokenut mitään elämää suurempaa kaksistaan jonkun kanssa. Et vienyt oman sielusi ajatuksia ja voimia ulos perheestä, hellittäväksi jonkun muun kanssa.

Siitä tässä on kyse. Heti kun panostaa saman määrän tunnetta, aikaa, kärsivällisyyttä ja hyvää käytöstä lasten musiikkiharrastuksen etenemiseen ja taiteen tekemiseen puolison kanssa, ongelma lakkaa olemasta.

Jos et nytkään vielä ymmärtänyt, kannattaa käydä syvä ja rehellinen keskustelu itsesi kanssa siitä, että sinä olet yksinkertainen ihminen, jonka on vaikea käsittää suomea. Se seikka saattaa olla sinun ongelmiesi suurin käytännön syy. Mutta kai nyt todellakin ymmärsit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No on teillä ongelmat. Minulla on mieheni kanssa samoja harrastuksia, eikä hän harrasta mitään kavereiden kanssa, saatikka sitten naispuolisten kanssa.

Joo, miksi tulet tänne ilkkumaan toisten kurjia tilanteita? Tämä ketju on olemassa juuri siksi, että jollakin on tällainen ongelma. Ei kukaan kysynyt, että "onko joku, jokla ei ole tällaista ongelmaa", hölmö.

Siksi, että on oikeamielinen ja hyvä teko ilmoittaa itse itselleen olemattoman ongelman luoneelle, että ongelma on itse luotu ja sen voi ratkaista hyvin yksinkertaisesti vain toteamalla että ongelmaa ei olekaan.

Sama kuin jos joku kokisi elämää ravistelevaksi ongelmaksi aamuisen auringonnousun, niin kyllä hänelle kannattaa kertoa että terveelle valtaväestölle asiassa ei ole mitään ongelmaa vaan se on normaalia ja kaikki pystyy sen kanssa el

Oot tyhmä ja sydämetön. Et käsitä ihmissuhteiden tai toisaalta oikeudenmukaisuuden nyansseja alkuunkaan. Siksi sinulla ei ole tällaisia ongelmia, koska kukaan ei ole kiinnostunut yhtä tylsästä ja tyhmästä miehestäsi, sillä kukaan kiinnostava ei tuollaista ilkeää, töimielistä eukkoa ota.

Vierailija kirjoitti:

Aivan turhaa pilata elämäänsä alkamalla keksiä mustasukkaisuuden pelkoja. Todellisuudessa ihminen ei lajina ole yksiavioinen eikä sellaiseksi tule koskaan sopeutumaan.

Ja noin yleisesti: sillä ei ole mitään väliä, mitä toinen tekee muiden kanssa ollessaan poissa. Vaan merkitystä on vain sillä mitä toinen tekee toiselle silloin kun ovat läsnä. Jos sen kohdan suhteestanne pilaat mustasukkaisuudellasi, niin jäljellä ei ole mitään.

Jälkimmäinen kappale sisältää kyllä totuuden sanoja ja jokaisen tulisi kohdallaan miettiä, eikä nyt edes missään uskottomuuden epäilyssä ainoastaan vaan ihan kaikessa.

Milloinpa ei itse kutakin joku asia hiertäisi ja kiukuttaisi parisuhteessa. Niistä pitää toki puhua, mutta kannatta tosiaan miettiä että jossain ruuhkavuosisss kun de pariskunnan yhteinen aika on melko rajallinen, että mihin sen oikeasti haluaa käyttää. Purkaako koko sen ajan toiselle pahaa oloaan tätä sättien tai riita haastaen tai vaan valittaen ja voivotellen negatiivisia puolia kaikesta. Haluaako että yhdessäolo on aina molemmin puolin kurjaa ja täyttyy huonojen asioiden vatvomisella? Olen varma että tämä ei ole hyvä lähestymistapa pitkällä tähtäimellä. 

No, meillä mies on lähdössä kesällä kahdestaan reissuun tämän pitkäaikaisen naispuolisen harrastuskaverinsa kanssa. (En ole siis ap.) 

Kurjalta tuntuu, etenkin kun kotona mies on täysin passiivinen, aloitteeton, todella monessa suhteessa kuin lapsi. Ymmärrän kyllä yskän, ja olen sanonut, että on vapaa lähtemään kokonaan, mutta hän ei lähde. Mukavaa olla ja mökötellä täällä kotona kuin esiteini. 

TÄMÄ:

 

----Siitä tässä on kyse. Heti kun panostaa saman määrän tunnetta, aikaa, kärsivällisyyttä ja hyvää käytöstä lasten musiikkiharrastuksen etenemiseen ja taiteen tekemiseen puolison kanssa, ongelma lakkaa olemasta.----

Turha syytellä ketään mustasukkaisuudesta, kun tässä on ongelman ydin. Laatuharrastus toisten kanssa on pois perheen ajalta ja esim lasten taitojen kehittämiseltä. Omasta puolisosta tehdään kotipiika ja itse huidellaan jossain nautiskelemassa elämästä.

Tollainen on vain väärin, vaikka siinö ei olis minkäänlaista suhteen alkuakaan koskaan. Se on väörin, ellei vastaavaa määrää omaa aikaa ole puolisolla ja ellei vastaavaa määrää yhteistä, laadukasta, läsnäolevaa aikaa järjestö myös omalle perheelleen.

 

Jos nämä kunnossa, duossa ei ole mitään pahaa. Jos nämä ei ole kunnossa, duossa on juuri tämä paha.

 

Ja aikuisten oikeesti: on täysin mahdollista, että suhdetta ei ole eikä koskaan tule, mutta ollaanpa nyt aikuisia: on täysin mahdollista että sellainen syntyy, vaikkei se oliskaan ollut tarkoituksena. Onko MIKÄÄN otollisempi alusta ihastumiselle ja rakastumiselle kuin yhteinen luova laatuaika kaksistaan jossain? Se miten toinen taistelee aikaa SINULLE, teidän yhteiselle jutulle? Camoon te, joiden mielestä ei ole mitään vaaraa tällaiselle. Edelleen, ei välttämättä tapahdu, mutta on monet kerrat ihmiskunnan historiassa tapahtunut, ollaan nyt rehellisiä. 

No mun mielestä tuossa ei ole mitään outoa. Olen itsekin musiikki-ihmisiä (nainen) ja tottunut siihen, että ihmiset soittaa eri kokoonpanoissa, milloin kaksin, milloin kolmisin, milloin on enempi porukkaa. En voi kuvitellakaan eläväni suhteessa jossa toisen harrastuksia rajoitetaan, varsinkaan musiikkia. 

Vierailija kirjoitti:

On tämä aihe huolestuttava. Oma kokemus on, että mieheni aloitti läheisen suhteen / harrastuksen kollegansa kanssa. Kyllä minä näin mitä tapahtui, mutta uskoin hänen vilpittömyyteensä ja oikeudentajuunsa, kunnes tajusin että tunteet minua kohtaan olivat hälveneet jo aikoja sitten ja hän vain näytteli ja sinnitteli kanssani. Ei ollut hänessä miestä lopettaa ensin avioliitto ja vasta sitten aloittaa suhde toiseen. Ihastusta miehelläni oli heti, ja sen kyllä näki ja aisti kaikesta, kun sielun yhteys löytyi toisen kanssa. Meidän parisuhteen tunneilmasto muuttui kuin veitsellä leikaten. No, tuli itselle puskista, mut nyt yritän koota omaa elämääni ja löytää merkitystä ja onnea yksin.

Tsemppiä vaan kaikille, jotka kokee parisuhteen haasteet tällä saralla... Ei hyvältä näytä kun toinen lähtee sooloilemaan toisiin juttuihin, toisiin naisiin.

Sama juttu. Parisuhteen ongelmat puitiin uuden nais"ystävän" kanssa, kunnes sitten yksi päivä minulle ilmoitettiin liiton olevan nyt ohi. Koska ei vaan voinut sille mitään, että rakastui tähän kaveriinsa.

Jatkossa nostan itse kytkintä välittömästi siinä vaiheessa, jos koetaan tarvetta viettää runsaasti aikaa jonkun toisen naisen kanssa. Juu ei, en laita valitsemaan, eli en ketään kontrolloi. Ihan vaan jätän välittömästi. 

Vierailija kirjoitti:

No mun mielestä tuossa ei ole mitään outoa. Olen itsekin musiikki-ihmisiä (nainen) ja tottunut siihen, että ihmiset soittaa eri kokoonpanoissa, milloin kaksin, milloin kolmisin, milloin on enempi porukkaa. En voi kuvitellakaan eläväni suhteessa jossa toisen harrastuksia rajoitetaan, varsinkaan musiikkia. 

Joo. MUTTA ONKO SINULLA TALIPÄÄ LAPSIA, KUTEN TÄMÄN KETJUN MIEHELLÄ ON? 

Siitä tässä on kyse, että miehen vaimo on ilmaisena piikana sen ajan kun sinä toteutat itseäsi hänen perheensä ajalla. Jos vaimolla samat mahdolisuudet harrastaa ja jos vaimoon upotetaan yhtä paljon kannustavaa laatuaikaa, asia on ok. Mutta jos ei, niin perseestä. Koska PERHEESTÄ.