Miehen harrastus kahdestaan toisen naisen kanssa
Mieheni harrastaa musiikkia, soittamista ja nyt suunnittelee, että alkaisi treenaamaan kahdestaan työkaverinaisen kanssa, joka harrastaa laulua. Eli perustaisivat kahdestaan jonkinlaisen duon.
Olenko ihan hassu, kun minusta tuo ei tunnu kivalta idealta? Joku isompi harrastusporukka, jossa olisi naisia ja miehiä olisi kyllä ok, mutta en oikein pidä ajatuksesta, että harrastavat vain kahdestaan. Eikä vapaa-aikaa muutenkaan ole kaiken arjen pyörityksen keskellä liikaa, joten minusta tuo kahdenkeskinen harrastuksensa ei nyt ole se, mihin haluaisin perheemme aikaa käytettävän.
Kommentit (1331)
Vierailija kirjoitti:
Sun mielestäs siis on ok, että sun ollessa töissä mies vierailee toisen naisen luona kertomatta siitä sinulle? Vai?
Onko tämä sinulle jokin henkilökohtainen trauma? Miksi kukaan kävisi kenenkään luona kertomatta siitä toiselle ja miksi oletatte, että kaveritapaamisissa tapahtuu aina jotain epäsopivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan näihin ketjuihin tullaan kertomaan miten parisuhteessa pitää sallia ihan kaikki toiselle.Ne ovat nämä nykyajan mielensäpahoittajat ja ahdistujat jos ei kaikki mene niin kuin itse haluaa.
Kyllä menee ,kun pysyy sinkkuna Tai molemmat haluavat avoimen suhteen.
Näiden lisäksi on kuitenkin myös yhteen ihmiseen sitoutuvia,jotka elävät parisuhteessa.Se teidän pitää kestää.
Tää on nyt asia jota en ymmärrä, siis nuo ääripäät. Olen yhteen ihmiseen sitoutunut ja elän parisuhteessa, ei tulisi mielenkään pettää. Mutta jos mulla/miehelläni on omia harrastuksia sellaisten ihmisten kanssa joita toinen puolisko ei tunne ja joskus saattaa viettää heidän kanssaan aikaa, niin miten se on pois tuosta sitoutumisesta? Olenhan töissäkin puolisolleni vieraiden ihmisten kanssa ja jopa käyn lounaalla vaikkapa mieskollegan kanssa kaksin.
En vertaisi lounastaukoa kollegan kanssa siihen, että ehdoin tahdoin vietetään iltoja kahdestaan musisoimassa jonkun toisen naisen kanssa.
-Eri
Sun mielestäs siis on ok, että sun ollessa töissä mies vierailee toisen naisen luona kertomatta siitä sinulle? Vai?
Miksi se olisi OK? Miksi hän ylipäätään menisi kahville kertomatta minulle jos meidän moraalikäsitys on keskusteltu ja rajat asetettu? Kahvittelu kun ei ole harrastus, tai ei ainakaan meidän koodistossa. Mutta miksi mun pitäisi koko ajan epäillä häntä tuollaisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun mielestäs siis on ok, että sun ollessa töissä mies vierailee toisen naisen luona kertomatta siitä sinulle? Vai?
Onko tämä sinulle jokin henkilökohtainen trauma? Miksi kukaan kävisi kenenkään luona kertomatta siitä toiselle ja miksi oletatte, että kaveritapaamisissa tapahtuu aina jotain epäsopivaa?
Niimpä. Miksi kukaan kävisi kenenkään luona kertomatta siitä. Ja mikä sitten on epäsopivaa. Minulle ihan riittää se, että asia salataan minulta, en tarvitse todisteita epäsopivasta toiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Arvatenkin duon naispuolinen osapuoli pukeutuu kuin Erika.
Tarkoitatko yksityistä Erikaa vapaalla verkkaressa, vai esiintymisasuista Erikaa lavalla ?
Vierailija kirjoitti:
Sun mielestäs siis on ok, että sun ollessa töissä mies vierailee toisen naisen luona kertomatta siitä sinulle? Vai?
Miksi se olisi OK? Miksi hän ylipäätään menisi kahville kertomatta minulle jos meidän moraalikäsitys on keskusteltu ja rajat asetettu? Kahvittelu kun ei ole harrastus, tai ei ainakaan meidän koodistossa. Mutta miksi mun pitäisi koko ajan epäillä häntä tuollaisesta?
Ai kahvin juominen ei voi olla harrastus. Voihan se olla. Tekevät siellä yhdessä erikoiskahveja. Eihän sellaisesta sulle tarvi kertoa?
Toivotan onnea onnettomiin parisuhteisiinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan näihin ketjuihin tullaan kertomaan miten parisuhteessa pitää sallia ihan kaikki toiselle.Ne ovat nämä nykyajan mielensäpahoittajat ja ahdistujat jos ei kaikki mene niin kuin itse haluaa.
Kyllä menee ,kun pysyy sinkkuna Tai molemmat haluavat avoimen suhteen.
Näiden lisäksi on kuitenkin myös yhteen ihmiseen sitoutuvia,jotka elävät parisuhteessa.Se teidän pitää kestää.
Tää on nyt asia jota en ymmärrä, siis nuo ääripäät. Olen yhteen ihmiseen sitoutunut ja elän parisuhteessa, ei tulisi mielenkään pettää. Mutta jos mulla/miehelläni on omia harrastuksia sellaisten ihmisten kanssa joita toinen puolisko ei tunne ja joskus saattaa viettää heidän kanssaan aikaa, niin miten se on pois tuosta sitoutumisesta? Olenhan töissäkin puolisolleni vieraiden ihmisten kanssa ja jopa
Minusta on iso ero, että motiivisi on mennä töihin jossa nyt vaan on molempia sukupuolia olevia ihmisiä, kuin että alat sopia viikottain kahdenkeskisiä treffejä jonkun sinua kiinnostavan ihmisen kanssa. Aika moni ei salli sitä kuitenkaan kumppanilleen, vaikka itselleen selittää, että enhän mä tässä mitään väärää tee, kun en ole pettänyt..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se, että luottamus parisuhteessani on 100% ja se sallii toisen harrastukset vastakkaisen sukupuolen kanssa, tekee sen, että suhteessani pääprioriteetti EI ole se puolisoni?
Eri lähtökohdat. Ap:n mies viettää jo kaikki työpäivänsä tämän työkaverinaisen seurassa, ja kohta myös vapaa-aikansa. Kyllä se pointti tuossa on juuri tietyn henkilön seura eikä musiikki.
Jaha. Minäkin vietän työkavereiden kanssa myös vapaa-aikaa, edelleen siis olen pettäjä.
Yhden ja vain yhden? Noin ne työpaikkaromanssit syntyvät. Mä päädyin tuollaisesta tilanteesta naimisiin kun ensin oltiin töissä yhdessä ja sen jälkeen piti keksiä tikusta asiaa, että saatiin oltua vapaa-aikanakin yhdessä. Tosin me oltiiin molemmat sinkkuja. Yhdessä ollaan vielä 20 v myöhemminkin.
Minun mieheni oli sitä mieltä että en saa olla kaverina vastakkaisen sukupuolen kanssa koska "oletko nähnyt miltä näytät?". Sitä edelleenkin ihmettelen että mitä sillä ulkonäöllä on väliä niissä kaverisuhteissa, ei minulla ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehen salainen kaveri (?) nainen toitotti mulle sitä, että mies ja nainenkin voi olla vaan kavereita.
Kiukuspäissään sitten kuitenkin möläytti, että kyllä mä olisin sun miehes jo ottanut, jos olisin halunnut.
Kummallista.. Mistä platonisessa kaverisuhteessa oleva nainen voi varmaksi sanoa, että vois vaan ottaa miehen?
No se mies on jopo pystyssä ja odottaa vaan vihreää valoa.
Se juttu siinä taustalla luultavasti on se, että se nainen osaa laulaa. Kuka tahansa ei osaa laulaa. Ja jos haluaa musiikillisesti naisen laulua esitykseen tai nauhoitukseen, niin aika vaikea miespuolisen on sellaista synnyttää.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt taas. Tuo on musiikkipiireissä kyllä ihan normaalia ja duo on helpointa perustaa esim. bändin sijaan jo siksi, että ei-tunnettujen soittajien on paljon helpompaa buukata keikkoja duona kuin bändinä. Vasta aloitteleva soittaja tai laulaja ei myöskään välttämättä ole vielä niin kokenut, että olisi valmis koko yhtyeen solistiksi. Lisäksi näitä eri kokoonpanoja ja muita projekteja voi monella muusikolla olla samaan aikaan useampia, eikä ainakaan itsellä ole laulajana ollut vastaavassa tilanteessa mikään ihastus syynä näiden perustamiseen. Juurikin kavereita on oltu monen kanssa valmiiksi ja toki olen kohdannut musiikin parissa myös sellaisia joihin olen tai voisin ihastua, mutta kyllä se on soittotaito ja musiikillinen yhteensopivuus mikä ne soittokaverit lopulta ratkaisee, eikä seksuaalinen kemia.
Pettämiseen tai muihin ihastumiseen ei nimittäin mitään harrastuksia tarvita, vaan jos se olisi tapahtuakseen niin e
Aamen. Olen itse naispuolinen laulaja ja vieläpä tykkään tehdä metallimusaa. Mistäköhän mä löytäisin täysin naiskokoonpanon soittajia... metallipiireistä...
Ihan ymmärrettävä huoli. Vaikka mitään tunteita ei olisikaan, niin niitä voi hyvin helposti kehittyä, kun toisen kanssa viettää aikaa paljon. Ja kyllähän jotenkin ne kemiat jo valmiiksi toimivat, kun toisen kanssa on valmis tekemään asioita kahdestaan.
Onko tämä aloitus tehty 1950-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun mielestäs siis on ok, että sun ollessa töissä mies vierailee toisen naisen luona kertomatta siitä sinulle? Vai?
Miksi se olisi OK? Miksi hän ylipäätään menisi kahville kertomatta minulle jos meidän moraalikäsitys on keskusteltu ja rajat asetettu? Kahvittelu kun ei ole harrastus, tai ei ainakaan meidän koodistossa. Mutta miksi mun pitäisi koko ajan epäillä häntä tuollaisesta?
Ai kahvin juominen ei voi olla harrastus. Voihan se olla. Tekevät siellä yhdessä erikoiskahveja. Eihän sellaisesta sulle tarvi kertoa?
Onko sulla pahakin taruma kahvittelusta vieraiden kanssa? -ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen salainen kaveri (?) nainen toitotti mulle sitä, että mies ja nainenkin voi olla vaan kavereita.
Kiukuspäissään sitten kuitenkin möläytti, että kyllä mä olisin sun miehes jo ottanut, jos olisin halunnut.
Kummallista.. Mistä platonisessa kaverisuhteessa oleva nainen voi varmaksi sanoa, että vois vaan ottaa miehen?
No se mies on jopo pystyssä ja odottaa vaan vihreää valoa.
No onko näiden todisteiden valossa suhde platoninen, jos molemmat osapuolet niin väittävät? Ottaen huomioon tuon möläytyksen.
Aika helvetin tyhmää olis sinisin silmin vaan uskoa kaikki, mitä sanotaan.
Minusta on iso ero, että motiivisi on mennä töihin jossa nyt vaan on molempia sukupuolia olevia ihmisiä, kuin että alat sopia viikottain kahdenkeskisiä treffejä jonkun sinua kiinnostavan ihmisen kanssa. Aika moni ei salli sitä kuitenkaan kumppanilleen, vaikka itselleen selittää, että enhän mä tässä mitään väärää tee, kun en ole pettänyt..
No minun mieheni on pianonsoitonopettaja. Jos olisin kaltaisenne, minun pitäisi ilmeisesti kuvitella jatkuvasti että hän on joko a) pedofiili, kun opettaa lapsia ja teinejä, joista suurin osa tyttöjä tai b) moniavioinen, koska suuri osa aikuisopiskelijoista on naisia.
Vierailija kirjoitti:
"En verrannut. Sanoin vain että meidän suhteessa ei tehdä sellaisia asioita jotka porentiaalisesti voivat haitata suhdetta. Suhde on meille maailman tärkein asia ja toinen tulee aina ensimmäisenä, yli muiden ihmisten. Kumpikaan meistä ei saa mitään kiksejä harmaalla alueella pyörimisestä, tai toiminnasta joka saattaa aiheuttaa kysymyksiä. Kommentillani en ottanut kantaa musiikinharrastamiseen."
Anteeksi nyt, ei ole korrekti lausunto, mutta tällainen ajatustapa kuulostaa kovin paljon Rolf Nordmolta, joka murhasi ex-puolisonsa. "My Janne"...
Ei tarvitse olla pahoillaan, ethän sinä sille mitään voi millainen olet päästäsi.
Kivaa ei saa olla?