Lue keskustelun säännöt.
Voiko oikeasti olla näin että jotkut äidit elävät vielä kolmekymppisinä täysin lapsen kautta eikä niillä ole mitään omaa elämää?
13.05.2025 |
Käytiin eilen puistossa ja juttelin erään äidin kanssa. Ihan mukava, mutta siis ei mitään muuta puheenaihetta kuin vaipat, unikoulu, taaperon ruokailu ja päiväkotiarviot. Yritin kysyä mitä hän tekee muuten, eli työ, harrastukset, opiskelu, niin vastaus oli: No mä oon ennen ollut markkinoinnissa, mutta nyt mä oon ihan vaan äiti.
Ihan vaan äiti?
Siis vuonna 2025 ja edelleen nainen voi sanoa ettei sillä ole elämää, ajatuksia tai identiteettiä lapsen ulkopuolella ja pitää sitä saavutuksena? Sitten ihmetellään miksi puoliso kyllästyy, miksi elämä tuntuu tyhjältä kun lapsi menee kouluun, miksi ei pärjää työelämässä.
Mun oma äiti teki täyttä uraa, kasvatti kolme lasta, ja luki vielä iltaisin saksalaisia dekkareita ettei aivot pehmenisi.
Mitä helvettiä on tapahtunut tämän päivän äitiydelle kun se voi olla koko naisen persoonan ydin?
Kommentit (51)
Joainen eläköön miten haluaa. Kiitos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse osallistun kaikkiin some haasteisiin ja olen COOL
Ap
Ajatteles. Minä en ollut vielä edes äiti tuolloin kolmikymppisenä joka otsikossasi lukee. Tulin äidiksi vasta nelikymppisenä. Siinä sinulle lisää ihmeteltävää muiden ihmisten elämästä.
Äitiys on tärkeä tehtävä. Eikä kai satunnaiselle tutulle tarvitse selvittää työ/opiskelukuvioitaan. Eikä ees koulutustaan.
Yksi ihminen sanoo noin ja nyt jotenkin yleistät ja sitten kerrot kun sun äiti oli rautainen nainen? Mä itse tulkitsen tuon sanomisen, ettei hänen tartte nyt ajatella ollenkaan työasioita vaan keskittyy äitiyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatteles. Minä en ollut vielä edes äiti tuolloin kolmikymppisenä joka otsikossasi lukee. Tulin äidiksi vasta nelikymppisenä. Siinä sinulle lisää ihmeteltävää muiden ihmisten elämästä.
Onko lapsesi jälkeen jäänyt autisti? Koska noinhan se menee tämän palstan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatteles. Minä en ollut vielä edes äiti tuolloin kolmikymppisenä joka otsikossasi lukee. Tulin äidiksi vasta nelikymppisenä. Siinä sinulle lisää ihmeteltävää muiden ihmisten elämästä.
Onko lapsesi jälkeen jäänyt autisti? Koska noinhan se menee tämän palstan mukaan.
Ai kuin sinä? Yritä löytää omia ystäviä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatella etyä iltaisin lukeminennonn"omaa elämää". Kyllä mullakin sitten oli.
Alussa ajattelin että aloittaja kaipasi kaikkien tekevän väikkäriä, pitävän kannattavaa of-tiliä, äitiyslomallaan kiirehtivän työpaikkansa ongelmiin tms. Esiintyvän kaupunginorkesterissa sijaisena ym
Nykyään äiti saattaa olla kolmekymppisenä juuri synnyttänyt! Tai osa lapsista vielä tulossa vasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Muutaman vuoden elämässään voi olla vain äiti tai isä. Muutama voi olla vaikka 15 vuotta, jos on useampi lapsi. Silti elämään mahtuu - jos ei nuorena kuole - opiskelut, kymmenien vuosien työura ehkä väitöskirjakin.
Varsinkin kun ilmiselvästi oli pienen lapsen äidistä kyse, niin kyllä, joku voi uppoutua siihen. Samoin kuin aikaisemmin uppoutui opiskeluihin, harrastuksiin tai työhön.
Ap on teiniäiti? Vai miten niin "vielä kolmekymppisinä"? Pääosin lapset saadaan suomessa 30+ eli mitä järkeä kysymyksessäsi on ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen äiti antaa lapsilleen runsaasti aikaa, ja se on tärkeintä.
Miten niin vielä kolmekymppisenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan tuntemattomalle ihmiselle ala kertoa missä olen töissä. Lapsista on helppo puhua jos ne yhdistää.
Leikkikentillä äitejä yhdistävä tekijä on lapset. Miniäni oli väitellyt tohtori muttei hän sitä tuonut esiin kun yhdessä kävimme leikkikentillä lasten kanssA. Lapsista, alueen päiväkodeista, vaipoista, tuommoista äiti-rupattelua.
Onko olemassa jotain tärkeämpää kuin olla pienen lapsensa vanhempi koko ajan? Siis samaan aikaan kun on toisen vanhemman kanssa parisuhteessa. "sen kun hyvin teet, se kaiken aikasi vie" Leskinen, Ei elämästä selviä hengissä.
Äitiys on ihanaa ja arvokasta. Muutaman vuoden tauko kaikesta muusta suorittamisesta, jos siihen osaa rennosti suhtautua. Itseään ehtii kehittää ehkä jopa 50+ vuotta pikkulapsivuosien jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on ihanaa ja arvokasta. Muutaman vuoden tauko kaikesta muusta suorittamisesta, jos siihen osaa rennosti suhtautua. Itseään ehtii kehittää ehkä jopa 50+ vuotta pikkulapsivuosien jälkeen.
Yli 50 vuotta pikkulapsivuosien jälkeen?
Pienet lapset vaativat aikaa. Äitiys on tärkeä tehtävä ja lapset pieniä vain hetken. Kolmekymppinen ehtii tekemään vielä vaikka mitä.
Olis varmaan ap:n tapauksessakin tarvittu hieman enemmän äidin läsnäoloa.
Mitäs ap tekee kun aamu alkaa vauvapalstalla...? Muitten elämää ihmettelemässä....
työssä mahdollisuus työskennellä online on aivan avainjuttu
Näin se vain on