Mitä eroa on häpeällä ja syyllisyydellä?
Osaako joku määritellä jotenkin selkeästi? Kiitos.
Kommentit (16)
Syyllisyys on tunne, joka kertoo siitä, että on toiminut väärin toista ihmistä tai itseään kohtaan.
Häpeä on usein seurausta nöyryytyksistä tai epäonnistumisista.
Vierailija kirjoitti:
Syyllisyys on tunne, joka kertoo siitä, että on toiminut väärin toista ihmistä tai itseään kohtaan.
Ei syyllisyys ole tunne vaan asian tila
Häpeää voi tuntea vaikka ei olisi tehnyt objektiivisesti katsoen mitään väärin. Syyllinen on vain jos on tehnyt väärin.
Syyllisyys on sitä, että on tehnyt väärin. Häpeä on kokemus, että on väärä.
ts. Syyllisyys tulee tekemisestä, häpeä olemisesta.
kun tarpeeksi syyllistetään, niin se kasautuu häpeäksi. Mutta se on ns väärää häpeää. Eli nämä kaksi voivat mennä sekaisin, ettei itsekään tunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyllisyys on tunne, joka kertoo siitä, että on toiminut väärin toista ihmistä tai itseään kohtaan.
Ei syyllisyys ole tunne vaan asian tila
Molemmat ovat oikein. Eri
Syyllisyys voi olla sekä objektiivinen fakta että tunne jostain asiasta.
Häpeä on vain subjektiivinen tunne.
Usein koen molempia. Olenhan työtön, eli loinen, joka on syyllinen, kun ei löydä töitä, ja jonka sen vuoksi pitää hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Usein koen molempia. Olenhan työtön, eli loinen, joka on syyllinen, kun ei löydä töitä, ja jonka sen vuoksi pitää hävetä.
Hyvin kiteytetty!👌
Syyllisyys on merkki terveestä vastuunkannosta virheen jälkeen.
Häpeä on kaiken peittävä, lamauttava, tuhoava ja (sielun) kuolemaan johtava tuska-ameeba, jonka jotkut epäonniset saavat lahjakseen jo äidinmaidosta.
Vierailija kirjoitti:
Usein koen molempia. Olenhan työtön, eli loinen, joka on syyllinen, kun ei löydä töitä, ja jonka sen vuoksi pitää hävetä.
Eikö tuo ole empatiakyvyttömyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein koen molempia. Olenhan työtön, eli loinen, joka on syyllinen, kun ei löydä töitä, ja jonka sen vuoksi pitää hävetä.
Eikö tuo ole empatiakyvyttömyyttä?
Ai itseäni kohtaan? Voihan se olla kyllä niinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein koen molempia. Olenhan työtön, eli loinen, joka on syyllinen, kun ei löydä töitä, ja jonka sen vuoksi pitää hävetä.
Eikö tuo ole empatiakyvyttömyyttä?
Ai itseäni kohtaan? Voihan se olla kyllä niinkin.
Alat lähestyä uhriutumista.
Häpeä on subjektiivinen
Syyllisyys on objektiivinen