Osaatteko tulkita esittääkö joku sinulle mukavaa vai ei?
Elämäni muuttui mielestäni aika paljonkin kun vasta hyvin myöhään aikuisiällä opin tulkitsemaan ihmisten käytöstä. Eli aidosti erottamaan ihmiset toisistaan, kuka kohtelee lämmöllä ja kenelle olet yhdentekevä tai jopa ei-toivottu henkilö.
Pystyn ajattelemaan elämästä nykyään paljon suoraviivaisemmin kun ymmärrän suurimman osan olevan vain näennäisen kohteliaasti mukavia. Enkä tarkoita tällä taidolla kerryttää vihaa ihmisiä kohtaan, vaan sellainen lapsenomainen hyvän ajattelu kaikista, niin se vaan on haitallista kun ymmärtää oikeasti pelin hengen.
Kommentit (25)
En osaa. Minä kuitenkin pyrin lapsenomaisesti ajattelemaan hyvää kaikista, koska elämäni on sillain hauskempaa. Sillä, millaisia ihmiset todellisuudessa ovat, on äärimmäisen harvoin mitään väliä - käytännössä vain todella läheisten kohdalla, ja kyllä minä heidät sentään tunnistan.
Siis vasta aikuisena opit, mikä on ammatillista ystävällisyyttä ja mikä jotain muuta? Ei siihen tarvita mitään ihmisten käytöksen tarkkailua, ihan riittää tilannetaju. Outoa, että ihmiset kuvittelevat omaavansa jonkin erityisen aistin huomattuaan, että kaupan kassan "hyvää päivänjatkoa" on pelkkä fraasi, ei kutsu päiväkahville.
Vierailija kirjoitti:
Siis vasta aikuisena opit, mikä on ammatillista ystävällisyyttä ja mikä jotain muuta? Ei siihen tarvita mitään ihmisten käytöksen tarkkailua, ihan riittää tilannetaju. Outoa, että ihmiset kuvittelevat omaavansa jonkin erityisen aistin huomattuaan, että kaupan kassan "hyvää päivänjatkoa" on pelkkä fraasi, ei kutsu päiväkahville.
Tuskin tässä asiakaspalvelijoista ym. puhuttiin.
Satunnaiset työkaverit, tuttavat, hyvänpäiväntutut saavat puolestani olla mitä kusipäitä tahansa, en ole heistä kovin kiinnostunut. En lainaa heille rahaa enkä anna aikaani kuitenkaan. Lähemmät kaverit ja ystävät ovat eri asia ja heidät tunnen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis vasta aikuisena opit, mikä on ammatillista ystävällisyyttä ja mikä jotain muuta? Ei siihen tarvita mitään ihmisten käytöksen tarkkailua, ihan riittää tilannetaju. Outoa, että ihmiset kuvittelevat omaavansa jonkin erityisen aistin huomattuaan, että kaupan kassan "hyvää päivänjatkoa" on pelkkä fraasi, ei kutsu päiväkahville.
Tuskin tässä asiakaspalvelijoista ym. puhuttiin.
Vaan mistä? Jos ao ihan oikeasti vasta aikuisena ymmärtää, että osa on kohteliaita, koska niin kuuluu toimia, niin kyllä tuo käsittää naapurit, opettajat, lasten kaverit ja asiakaspalvelijat. Kun lapsen kaveri kiittää jätskistä, niin hän ei tarkoita, että olet maailman paras ihminen, hän on van kohtelias.
Ihan sama vaikka olisi näennäistä ystävällisyyttä. En ole ystävystymässä kenenkään kanssa lähemmin.
Osaan. Olin lapsena kaltoinkohdeltu ja osaan erittäin tarkasti hyvin pienistä jutuista päätellä, kuka on hyvä, kuka on paha ja kuka jotain siltä väliltä.
Olisi kiva tietää, mitä tällaisia pieniä merkkejä tunnistatte 👍
Pienestä pitäen olen tunnistanut teennäiset ihmiset.
En osaa, jotkut teeskentelevät niin uskottavasti.
On olemassa sellainenkin ilmiö että joku oikeasti pitää siitä henkilöstä jonka seurassa on mutta jännittää sosiaalista tilannetta niin paljon että vaikuttaa siltä kuin teeskentelisi. Olen itse tällainen yksilö ja toivon aina että ihmiset ovat tietoisia tästä ilmiöstä ettei tule väärinkäsityksiä. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa sairastavan käytös saattaa muuttua oudon muodolliseksi jännittämisen takia kun analysoi omaa jokaista elättään. Sillä ei ole mitään tekemistä sen toisen henkilön kanssa.
T. Sos.til. pelko dg keski-ikäinen nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis vasta aikuisena opit, mikä on ammatillista ystävällisyyttä ja mikä jotain muuta? Ei siihen tarvita mitään ihmisten käytöksen tarkkailua, ihan riittää tilannetaju. Outoa, että ihmiset kuvittelevat omaavansa jonkin erityisen aistin huomattuaan, että kaupan kassan "hyvää päivänjatkoa" on pelkkä fraasi, ei kutsu päiväkahville.
Tuskin tässä asiakaspalvelijoista ym. puhuttiin.
Vaan mistä? Jos ao ihan oikeasti vasta aikuisena ymmärtää, että osa on kohteliaita, koska niin kuuluu toimia, niin kyllä tuo käsittää naapurit, opettajat, lasten kaverit ja asiakaspalvelijat. Kun lapsen kaveri kiittää jätskistä, niin hän ei tarkoita, että olet maailman paras ihminen, hän on van kohtelias.
Normaalit hyvät käytöstavat eivät minusta liity tähän, eivätkä jokin satunnaiset kohtaamiset. Tulkitsen ap:n tarkoittavan esim. ihmisiä, jotka edessä käyttäytyvät kuin olisivat hyviä ystäviä mutta selän takana puhuvat pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Osaan. Olin lapsena kaltoinkohdeltu ja osaan erittäin tarkasti hyvin pienistä jutuista päätellä, kuka on hyvä, kuka on paha ja kuka jotain siltä väliltä.
Tämä. Mulla ihan sama. Joskus, aika useinkin menen mukaan tuohon peliin jossa toinen esittää hyvää tyyppiä olematta kuitenkaan sitä, koska saan siitä jotain kun voin näytellä toisen näytelmässä. Hän kuvittelee etten minä tajua ja hän ei tajua minun kyllä ymmärtävän ja pelaavan hänen pelissään. Joten, kaikki ihmiset eivät tosiaankaan tajua että heitä huijataan, koska he ovat niin oman huijaritarinansa lumoissa. Erotan, kuten sinäkin hyvät ja huonot ihmiset ja hyviä arvostan ja teen heillekin hyviä tekoja. Koska kuljen aina tuntosarvet pystyssä, se kuluttaa minua ja tuollainen pelaaminen rentouttaa. Sitä on varmasti vaikea sellaisen ymmärtää kuka on elänyt turvallisen lapsuuden ja aikuiselämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaan. Olin lapsena kaltoinkohdeltu ja osaan erittäin tarkasti hyvin pienistä jutuista päätellä, kuka on hyvä, kuka on paha ja kuka jotain siltä väliltä.
Tämä. Mulla ihan sama. Joskus, aika useinkin menen mukaan tuohon peliin jossa toinen esittää hyvää tyyppiä olematta kuitenkaan sitä, koska saan siitä jotain kun voin näytellä toisen näytelmässä. Hän kuvittelee etten minä tajua ja hän ei tajua minun kyllä ymmärtävän ja pelaavan hänen pelissään. Joten, kaikki ihmiset eivät tosiaankaan tajua että heitä huijataan, koska he ovat niin oman huijaritarinansa lumoissa. Erotan, kuten sinäkin hyvät ja huonot ihmiset ja hyviä arvostan ja teen heillekin hyviä tekoja. Koska kuljen aina tuntosarvet pystyssä, se kuluttaa minua ja tuollainen pelaaminen rentouttaa. Sitä on varmasti vaikea sellaisen ymmärtää kuka on elänyt turvallisen lapsuuden ja aikuiselämän.
Tarkoitatko, että hetken ajan edes saat tuntea olevasi tärkeä jollekin ja siksi edutät roolisi? Hetki normaaliutta elämääsi ja mukaan kuulumista?
Tarkoitatko, että hetken ajan edes saat tuntea olevasi tärkeä jollekin ja siksi edutät roolisi? Hetki normaaliutta elämääsi ja mukaan kuulumista?
En ole millään muotoa normaali enkä edes hae sitä. Tärkeä sen sijaan olen perheelleni, puolisolleni ja lapsilleni. Heille ei ole tarpeen esittää mitään. No miehelle välillä esitän jos hän tahallaan käy hermoilleni. Esitän rooliani, kuten edellä sanoin, koska se rentouttaa minua.
No oikeastaan aika hyvin, mutta loppujen lopuksi ei voi olla varma kun meitä on niin erilaisia. Fakta on se että harvoihin voi luottaa joten pidän rajani melko löheisellekin avautumisessa.
Huomaan kyllä passiivis-aggressiivisuuden ja sanon siitä suoraan (yleensä viestillä, mutta toki tarvittaessa myös puhelimessa ja livenä.) Tarkoituksenani on yrittää nolata toinen, joka kuvittelee voivansa ilkeillä minulle rivien välistä.
Vierailija kirjoitti:
Huomaan kyllä passiivis-aggressiivisuuden ja sanon siitä suoraan (yleensä viestillä, mutta toki tarvittaessa myös puhelimessa ja livenä.) Tarkoituksenani on yrittää nolata toinen, joka kuvittelee voivansa ilkeillä minulle rivien välistä.
Miksi näet niin paljon vaivaa nolaamiseen jne, kun voisit yksinkertaisesti ignoorata tuollaiset tyypit.
Kyllä minäkin tunnistan ja elämä opettaa kyllä. Nykyisin on vieläkin kierompia ihmisiä ja enemmän kuin koskaan ennen. Todellisia näyttelijöitä, kannattaa olla varuillaan.