Mitä diagnoosin, esim. autismi, saaminen auttaa aikuisena?

Haluan tarkentaa autisteille, jotka ovat tulleet lukemaan ketjua ja pahoittaneet mielensä, että suurin osa tähän kirjoittaneista aikuisikädiagnooseja dissanneista ei varmasti ole halunnut dissata teitä, vaan ihmisiä jotka EIVÄT ole autistisia mutta ovat muoti-ilmiön myötä hoksanneet, että se diagnoosihan on neurotyypillisenkin aika helppo saada  joten ovat hankkineet sen ja nyt tosiaan hakevat kaikin tavoin helpotusta aikuisvelvollisuuksiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Haluan tarkentaa autisteille, jotka ovat tulleet lukemaan ketjua ja pahoittaneet mielensä, että suurin osa tähän kirjoittaneista aikuisikädiagnooseja dissanneista ei varmasti ole halunnut dissata teitä, vaan ihmisiä jotka EIVÄT ole autistisia mutta ovat muoti-ilmiön myötä hoksanneet, että se diagnoosihan on neurotyypillisenkin aika helppo saada  joten ovat hankkineet sen ja nyt tosiaan hakevat kaikin tavoin helpotusta aikuisvelvollisuuksiinsa. 

Mutta eikö tuollainen kuvitelma ole vain tietämättömyyteen perustuva harhakuvitelma? Todellisuudessahan autisminkirjon diagnoosia EI ole helppo saada, kun jo tutkimuksiin pääseminen on erittäin vaikeaa. Todellisuudessa esim. naisten ja tyttöjen autismi on yhä alidiagnosoitua.

Mua ei autistina haittaa ollenkaan, vaikka joku ei-autisti joskus saisikin autisminkirjon diagnoosin, verrattuna siihen, että oikeita autisteja jäisi ilman diagnoosia. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys. Tuttuni, burn outin kokenut autistinainen, kertoi että hänelle on terveydenhuollosta sanottu suoraan ettei aikuisten autismia lähdetä tutkimaan, koska diagnoosi ei johda mihinkään hoitoon tai tukitoimiin. Tästä on muutama vuosi aikaa. Onko nykyään sitten toisin, enpä tiedä.

Niinpä, jos on siivoustyössä sairaalassa niin pitää jättää vaan osa töistä tekemättä eikä puhua kellekkään mitään. Jos on yrittänyt päästä eläkkeelle eikä pääse niin ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tarkentaa autisteille, jotka ovat tulleet lukemaan ketjua ja pahoittaneet mielensä, että suurin osa tähän kirjoittaneista aikuisikädiagnooseja dissanneista ei varmasti ole halunnut dissata teitä, vaan ihmisiä jotka EIVÄT ole autistisia mutta ovat muoti-ilmiön myötä hoksanneet, että se diagnoosihan on neurotyypillisenkin aika helppo saada  joten ovat hankkineet sen ja nyt tosiaan hakevat kaikin tavoin helpotusta aikuisvelvollisuuksiinsa. 

Mutta eikö tuollainen kuvitelma ole vain tietämättömyyteen perustuva harhakuvitelma? Todellisuudessahan autisminkirjon diagnoosia EI ole helppo saada, kun jo tutkimuksiin pääseminen on erittäin vaikeaa. Todellisuudessa esim. naisten ja tyttöjen autismi on yhä alidiagnosoitua.

Mua ei autistina haittaa ollenkaan, vaikka joku ei-autisti joskus saisikin autisminkirjon diagnoosin, verrattuna siihen, että oikeita autisteja jäisi i

Niin no julkisella se ei ole helppoa joskaan ei mahdotontakaan, mutta privaatissa kyllä hyvinkin helppoa ja maksaa joitain satasia. Minua kyllä häiritsee että some ja tv täyttyvät "autisteista" joilta puuttuu ne autisteille leimalliset piirteet, joiden pohjalta k.o. oireyhtymä aikoinaan tunnistettiin omaksi entiteetikseen. Autismin "diagnostiset kriteerit" kuuluisi olla vaan sellainen muistilista aloittelevalle neuropsykiatrille joka ei vielä tunnista autistia ihan vaan silleen että "kas, autisti". Siis näin kuuluisi olla, mutta ei tietenkään nykyään ole. Vaikka autismille ei nykyään ole olemassa mietään kuvantamistutkimusta eikä labraa jonka pohjalta diagnoosin voisi tehdä, niin onhan se selvää että klassisilla autisteilla on kaikilla joku samankaltainen muutos aivokemiassaan, ja näillä muotiautisteilla todellakaan ei, vaikka pystyisivätkin sanomaan jollekin psykiatrille että joo joo täytän nää kaikki kriteerit. Se vie mun mielestä oikeilta autisteilta heidän tarvitsemaansa näkyvyyttä ja hyväksyntää. 

Ja tarkoitin tuolla "helppo saada diagnoosi" että se on siis siinä mielessä helppoa että jos olet päässyt siihen neuropsykiatrille niin riittää että SANOT oikeat asiat. Miten hankkisit itsellesi vaikka meningokokkisepsis- tai aivosyöpädiagnoosin? Jos ei ole niitä diagnoosiin vaadittavia löydöksiä niin ei ole. Siksi niistä ei tulekaan ikinä muotidiagnooseja joita voi shoppailla. 

Vierailija kirjoitti:

Tämän ymmärrän hyvin, mutta onko jotain konkreettisia tukitoimenpiteitä mitä aikuinen autisti voi käyttää? 

Jos on esim. toiminnanohjauksessa haastetta, eli jumittaa saamatta asioita aikaan, voi saada tukihenkilön avuksi tähän. Itse odotan juuri tällaista apua. Palvelutarpeen arvio on tehty jo ajat sitten.

Jos pärjää hyvin omillaan, ei mielestäni ole tarvetta diagnoosiin. 

Lähinnä diagnoosi on itseä varten, voi olla itselleen armollinen - kun ei pärjää/osaa toimia kuten yhteiskunnan määrittelemät ns. normaalit ihmiset. Autismi haittaa hyvin laajasti elämää, koska toiminnanhjaus ja sosiaaliset taidot eivät kehity sille tasolle, mitä ns. normaaleilla ihmisillä. Tähän on saatavilla auttavaa lääkitystä, mihin tarvitaan diagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tarkentaa autisteille, jotka ovat tulleet lukemaan ketjua ja pahoittaneet mielensä, että suurin osa tähän kirjoittaneista aikuisikädiagnooseja dissanneista ei varmasti ole halunnut dissata teitä, vaan ihmisiä jotka EIVÄT ole autistisia mutta ovat muoti-ilmiön myötä hoksanneet, että se diagnoosihan on neurotyypillisenkin aika helppo saada  joten ovat hankkineet sen ja nyt tosiaan hakevat kaikin tavoin helpotusta aikuisvelvollisuuksiinsa. 

Mutta eikö tuollainen kuvitelma ole vain tietämättömyyteen perustuva harhakuvitelma? Todellisuudessahan autisminkirjon diagnoosia EI ole helppo saada, kun jo tutkimuksiin pääseminen on erittäin vaikeaa. Todellisuudessa esim. naisten ja tyttöjen autismi on yhä alidiagnosoitua.

Mua ei autistina haittaa ollenkaan, vaikka joku ei-autisti joskus saisikin autisminkirjon diagnoosin, verrattuna siihen, että oikeita autisteja jäisi i

No mä sain kirjodiagnoosin helposti. Olin ilmeisesti niin selvä tapaus. 

Vanha nainen

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä diagnoosi on itseä varten, voi olla itselleen armollinen - kun ei pärjää/osaa toimia kuten yhteiskunnan määrittelemät ns. normaalit ihmiset. Autismi haittaa hyvin laajasti elämää, koska toiminnanhjaus ja sosiaaliset taidot eivät kehity sille tasolle, mitä ns. normaaleilla ihmisillä. Tähän on saatavilla auttavaa lääkitystä, mihin tarvitaan diagnoosi.

Hei, kerrotko mitä lääkitystä tarkoitat? Siis autistille vähentämään jumitusta ja lisäämään sosiaalista pelisilmää? Kiitos!

Mun autistinen nuori on saanut toimeentulotukea lukion ajalta täysi-ikäistyttyään. No, siinä oli muitakin tekijöitä, mutta autismi varmasti vaikutti. 

Toinen nuori saa kuntoutusrahaa lukio-opintoihin, sekä perheterapiaa. 

Ihan merkittäviä hyötyjä siis diagnooseista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä diagnoosi on itseä varten, voi olla itselleen armollinen - kun ei pärjää/osaa toimia kuten yhteiskunnan määrittelemät ns. normaalit ihmiset. Autismi haittaa hyvin laajasti elämää, koska toiminnanhjaus ja sosiaaliset taidot eivät kehity sille tasolle, mitä ns. normaaleilla ihmisillä. Tähän on saatavilla auttavaa lääkitystä, mihin tarvitaan diagnoosi.

Hei, kerrotko mitä lääkitystä tarkoitat? Siis autistille vähentämään jumitusta ja lisäämään sosiaalista pelisilmää? Kiitos!

Muakin kiinnostaa tämä. Itse sain vain ahdistusta vähentävää ja nukahtamista helpottavaa lääkettä. Suuri osa autisteista kärsii erilaisista univaikeuksista.

Voi päästä tuettuun asumiseen. Ja saada sosiaalityöntekijän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö Suomessa työelämässä todellakaan tueta millään tavalla henkisen invaliditeetin saanutta henkilöä? Tyyliin firmalle verohelpotusta jos palkkaa tällaisen ihmisen. On olemassa Euroopan maita joissa näin on. Uskokaa tai älkää.

Miksi pitäisi ? Eihän fyysistä vammoista kärsivistä ylimääräistä makseta. Esim työntekijä on pyörätuolissa ei siitä ylimääräistä saa.

Kyllä fyysisistä vammoista kärsivistä maksetaan työnanantajalle, jos heidän on vaikea työllistyä.

Vierailija kirjoitti:

Voi päästä tuettuun asumiseen. Ja saada sosiaalityöntekijän.

Aika turhaa jos oot jo aikuinen etkä teini

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan tarkentaa autisteille, jotka ovat tulleet lukemaan ketjua ja pahoittaneet mielensä, että suurin osa tähän kirjoittaneista aikuisikädiagnooseja dissanneista ei varmasti ole halunnut dissata teitä, vaan ihmisiä jotka EIVÄT ole autistisia mutta ovat muoti-ilmiön myötä hoksanneet, että se diagnoosihan on neurotyypillisenkin aika helppo saada  joten ovat hankkineet sen ja nyt tosiaan hakevat kaikin tavoin helpotusta aikuisvelvollisuuksiinsa. 

Mutta eikö tuollainen kuvitelma ole vain tietämättömyyteen perustuva harhakuvitelma? Todellisuudessahan autisminkirjon diagnoosia EI ole helppo saada, kun jo tutkimuksiin pääseminen on erittäin vaikeaa. Todellisuudessa esim. naisten ja tyttöjen autismi on yhä alidiagnosoitua.

Mua ei autistina haittaa ollenkaan, vaikka joku ei-autisti joskus saisikin autisminkirjon diagnoosin,

Niin no julkisella se ei ole helppoa joskaan ei mahdotontakaan, mutta privaatissa kyllä hyvinkin helppoa ja maksaa joitain satasia. Minua kyllä häiritsee että some ja tv täyttyvät "autisteista" joilta puuttuu ne autisteille leimalliset piirteet, joiden pohjalta k.o. oireyhtymä aikoinaan tunnistettiin omaksi entiteetikseen. Autismin "diagnostiset kriteerit" kuuluisi olla vaan sellainen muistilista aloittelevalle neuropsykiatrille joka ei vielä tunnista autistia ihan vaan silleen että "kas, autisti". Siis näin kuuluisi olla, mutta ei tietenkään nykyään ole. Vaikka autismille ei nykyään ole olemassa mietään kuvantamistutkimusta eikä labraa jonka pohjalta diagnoosin voisi tehdä, niin onhan se selvää että klassisilla autisteilla on kaikilla joku samankaltainen muutos aivokemiassaan, ja näillä muotiautisteilla todellakaan ei, vaikka pystyisivätkin sanomaan jollekin psykiatrille että joo joo täytän nää kaikki kriteerit. Se vie mun mielestä oikeilta autisteilta heidän tarvitsemaansa näkyvyyttä ja hyväksyntää. 

Oletko sä itse autismin kirjolla? Yleensä ne, joita häiritsee kuvittelemansa "muotiautistit" on neurotyypillisiä ihmisiä, joita koko asia ei oikeasti kosketa mitenkään. Tuntuu enemmänkin muoti-ilmiöltä tuo toisten diagnoosien kyseenalaistaminen ja muoti-ilmiöksi leimaaminen.

Minä taas autistina olen sitä mieltä, että on erittäin hyvä asia, että ihmiset hakeutuvat herkemmin tutkimuksiin. Siitä ei ole haittaa meille oikeille autisteille, vaan päinvastoin, koska silloin harvempi autisti jää diagnosoimatta. Diagnosoimaton autismi lisää esim. itsemurhariskiä suuresti, eli autismin alidiagnosointi on ihan oikea ongelma.

Meiltä oikeilta autisteilta vie näkyvyyttä ja hyväksyntää tuo autismin leimaaminen muotidiagnoosiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ja tarkoitin tuolla "helppo saada diagnoosi" että se on siis siinä mielessä helppoa että jos olet päässyt siihen neuropsykiatrille niin riittää että SANOT oikeat asiat. Miten hankkisit itsellesi vaikka meningokokkisepsis- tai aivosyöpädiagnoosin? Jos ei ole niitä diagnoosiin vaadittavia löydöksiä niin ei ole. Siksi niistä ei tulekaan ikinä muotidiagnooseja joita voi shoppailla. 

Ei se kyllä riitä, kun diagnoosia varten täytyy löytyä diagnoosia tukevaa näyttöä myös lapsuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi päästä tuettuun asumiseen. Ja saada sosiaalityöntekijän.

Aika turhaa jos oot jo aikuinen etkä teini

Turhaahan tuki on aina, jos sitä ei tarvitse.  En nyt oikein tajua, mitä ajat takaa? Haluaisit jotenkin hyötyä diagnoosista, vaikka se ei aiheuta sinulle rajoitteita. Hohoijaa, olet typerys!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tarkoitin tuolla "helppo saada diagnoosi" että se on siis siinä mielessä helppoa että jos olet päässyt siihen neuropsykiatrille niin riittää että SANOT oikeat asiat. Miten hankkisit itsellesi vaikka meningokokkisepsis- tai aivosyöpädiagnoosin? Jos ei ole niitä diagnoosiin vaadittavia löydöksiä niin ei ole. Siksi niistä ei tulekaan ikinä muotidiagnooseja joita voi shoppailla. 

Ei se kyllä riitä, kun diagnoosia varten täytyy löytyä diagnoosia tukevaa näyttöä myös lapsuudesta. 

Lisäksi autismi voidaan päätellä ihan elämän tapahtumia luetteloimalla.  Ja siitä, ettei masennusdiagnoosi -saati masennuslääkitys tai terapia- ollut hyödyksi. 

Itse ihmettelen, voiko autisti tosiaan olla esiintyvä artisti, joka lavalla kannustaa fanejaan. Tai kauneuskilpailujen osallistuja, joka esittelee itseään pikkubikineissä. Miellän autismin pikemmin introverttien ominaisuudeksi, eivätkä autistinaiset usein ole sulokkaan feminiinisiä.

Olin äärettömän ujo lapsi, joka ei todellakaan esitelmöinyt ekkoistaan haluttomalle yleisölle enkä pitänyt muutenkaan melua itsestäni.

Autistinainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tarkoitin tuolla "helppo saada diagnoosi" että se on siis siinä mielessä helppoa että jos olet päässyt siihen neuropsykiatrille niin riittää että SANOT oikeat asiat. Miten hankkisit itsellesi vaikka meningokokkisepsis- tai aivosyöpädiagnoosin? Jos ei ole niitä diagnoosiin vaadittavia löydöksiä niin ei ole. Siksi niistä ei tulekaan ikinä muotidiagnooseja joita voi shoppailla. 

Ei se kyllä riitä, kun diagnoosia varten täytyy löytyä diagnoosia tukevaa näyttöä myös lapsuudesta. 

Lisäksi autismi voidaan päätellä ihan elämän tapahtumia luetteloimalla.  Ja siitä, ettei masennusdiagnoosi -saati masennuslääkitys tai terapia- ollut hyödyksi. 

Itse ihmettelen, voiko autisti tosiaan olla esiintyvä artisti, joka lavalla kannustaa fanejaan. Tai kauneuskilpailujen osallistuja,joka esittelee itseään pikkubikineissä. Miellän autismin pikemmin introverttien ominaisuudeksi, eivätkä autistinaiset usein ole sulokkaan feminiinisiä.Olin äärettömän ujo lapsi, joka ei todellakaan esitelmöinyt ekkoistaan haluttomalle yleisölle enkä pitänyt muutenkaan melua itsestäni.

Autistinainen

Autisti voi olla introvertti tai ekstrovertti. Jotkut autistit on hyvinkin itsevarmoja esiintyjiä. Itse olin kyllä myös äärettömän ujo lapsi, mutta toisaalta silloinkin olin pukeutumistyyliltäni hyvin erottuva, eli siinä mielessä en yrittänyt sulautua joukkoon. Mutta tunnen myös autisteja, jotka eivät ole lainkaan ujoja. Ja itse ainakin olen tyyliltäni hyvinkin feminiininen. Eli yksilöllisiä ominaisuuksia nämäkin autisteilla.