Lue keskustelun säännöt.
Vietinkö teitä lapsena tapaturmien takia lääkäriin vai käskettiinkö vaan lopettaa itkeminen? Etenkin 70 ja 80 luvuillla syntyneet
09.05.2025 |
Mä vietin viikonlopun murtuneen ranteen kanssa,maanantaina ope passitti terkkarille ja terkkari terveyskeskukseen.
Myös etusormi on luultavasi joskus murtunut kun niin oudon mallinen,paksumpi rystysen kohdalta ja liikkuu oudosti.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Kaaduin pyörällä, ihme, etten jäänyt auton alle. Polvien iho meni hakkelukseksi, podin polviani koko kesän. Yritin vähän putsailla niitä, mutta veren ja hiekan sekoitusta oli vaikea puhdistaa. Märkivät vihreää mätää. Ei minnekään lääkäriin tietenkään. Vanhemmat olivat ärtyneitä, kun toheloin silleen. Polvissa kunnon arvet.
Minä kaaduin alle kouluikäisenä uimarannalla juostessani. Toisesta polvesta lähti nahka ja polvi oli vereslihalla. Sitten se tulehtui. Polvessa oli kämmenen kokoinen mätivä alue. Ei sille tehty mitään ja sen paranemiseen meni kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska edes tuli yksityiset lääkäriasemat -90 luvulla?
80-luvulla lapsi vietiin poskiontelotulehduksessa yksityiselle. Jotkut. Mutta korvatulehduksessa julkiselle kidutukseen pikkulapset, jos oli vaikkua tulehduksen vuoksi. Ja korviin putket myöhemmin. Lääkettä oli kokeiltu myös.
Kamalia vanhempia teillä.
Meillä oli 4 lasta, peräkkäin olimme syntyneet.
Aina vietiin lääkäriin, jos oltiin kovin kipeitä tai sattunut jollekin joku tapaturma.
Itse sairastelun paljon, toistakymmentä angiinaa, isä lähti viemään heti mua lekuriin, vaikka oli yö, kun kuume nousi.
Matkaa oli 18 kilsaa. Kuplavolkkarilla mentiin. Nieluajosta puhkaistiin kiireellä terkkarissa, isä seisoi vakavana vieressä ja tsemppasi. Olin 12 vee.
Kun jouduin nielurisaleikkaukseen, niin isä vei ja odotti kunnes oli ohi, ja varmisti että olin hengissä. Kävivät joka päivä katsomassa, vaikka matkaa oli sairaalaan 37 kilsaa.
Kyllä meidät hoidettiin hyvin. Olen siitä hyvin kiitollinen. Vanhempani vähävaraisia, kolmivuorotyöläisiä, mutta lasten tarpeista ei tingattu. Kaikki hoidettiin hyvin.
Kuin myös olen omani hoitanut hyvin 80-luvulla. Ja lekuriin lähdettiin herkästi.
Itse olen syntynyt 1960.
Kyllä vietiin lääkäriin, kun poltin kuumalla vedellä käteni. Nilkan murtumakin sattui ja pakkohan silloin on viedä lääkäriin, kun ei kävelemään pysty.
Haavoja varten oli peroksidia, jolla haava puhdistettiin ja laastareita. Kesäisin olinkin polvet verillä koko ajan, kun ulkoleikkejä leikittiin ja rymyttiin metsässä.
Mun isälläni oli aika outo tapa lohduttaa, kun satutin itseni: "Sehän meni kivasti. Teepä uudestaan!".
Joskus se todella suututti.
Mutta isäni huumori oli vierdoa ja mustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulle lapsena tapahtunut sellaisia tapaturmia, että olisi pitänyt viedä lääkäriin. Olen 60-luvulla syntynyt ja minua hoidettiin hyvin. Yläasteen liikuntatunnilla luistellessa sain aivotärähdyksen ja minut vietiin ambulanssilla terveyskeskukseen, mutta se on tapahtunut joskus 70-80 - lukujen vaihteen hujakoilla. Ei silloin käytetty luistellessa kypäriä.
Syntynyt 1980
Kerran 9 vuotiaana putosin pää edellä traktorin katolta auran päälle, silloin vietiin tikattavaksi.
Yhden kerran kaaduin skeittilaudalla, koko toinen pakara, reisi, sääri palovammoilla, käytiin lääkärissä.
Fillarillakin kaaduin, kyynärpäät auki ja tikattavaksi.
13 vuotiaana matkalla kouluun bussipysäkille ajoin pyörällä naapurin päälle vahingossa. Kiire oli bussiin, matkalla ihmettelin miksi käsi ei toiminut, noh, ajoin 3km yhdellä kädellä. Meinasin myöhästyä bussista, kuski nuhteli mut rajusti et "muista nulikka huomenna lähteä 5min aikaisemmin kotoa, huomenna mä en sua enää pysäkillä odota!"
Koulussa sitten mietin että kehtaako tästä mennä terkkarille, noh menin ja hän lähetti mut taksilla sairaalaan, solisluu poikki, siksi käsi ei toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän ot, mutta kun äitini kuoli, isä kielsi itkemästä.
Itkin silti.
8-vuotiaana kaduin isolla naistenpyörällä. Kun kerroin äidille, hän kysyi vain, miten pyörälle kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
8-vuotiaana kaduin isolla naistenpyörällä. Kun kerroin äidille, hän kysyi vain, miten pyörälle kävi.
Ilmeisesti ei ollut huolissaan, kun näki sinut siinä elossa ja puhekykyisenä.
Vierailija kirjoitti:
Sisko vietiin kyllä lääkäriin kun se teloi päänsä ja verta tuli kuin saavista, tämä oli joskus 70-luvulla. Minä nyrjäytin nilkkani joskus 80-luvulla eikä asialle tehty mitään, joku isän kaveri joka ehkä oli lääkäri katsoi sitä ja sanoi että nyrjähtänyt se on. Hypin sitten yhdellä jalalla pari viikkoa kunnes nilkka parani. Päänsä telonut sisko oli esikoinen ja minä neljäs niin ehkä tuoreet vanhemmat oli huolissaan siskon tapaturmasta ja minun tapauksessa ei enää niin paljon vaivannut, ainahan lapset on telomassa itseään, pikku juttu.
Mitä se lääkäri voi nyrjähtäneelle nilkalle tehdä? Aikahan sen parantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei viety munkaan lapsuudessa lääkäriin kuin vasta pakon edessä. Vieläkin on järkyttävät arvet kun kaaduin pahasti ja syviä ja pitkiä haavoja ei tikattu. Vähän vedettiin käärettä päälle. Murtuneesta raajasta vietiin kun petti toistuvasti alta. Että ettepä te paljon sen paremmin ole onnistuneet kun vanhempannekaan.
t. 2000 luvulla syntynyt
Vierailija kirjoitti:
Aika harvoin vietiin lääkäriin. Yleensä silloin oli sattunut jotain vakavaa, tyyliin kirveellä jalkaan.
Löitkö itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei viety munkaan lapsuudessa lääkäriin kuin vasta pakon edessä. Vieläkin on järkyttävät arvet kun kaaduin pahasti ja syviä ja pitkiä haavoja ei tikattu. Vähän vedettiin käärettä päälle. Murtuneesta raajasta vietiin kun petti toistuvasti alta. Että ettepä te paljon sen paremmin ole onnistuneet kun vanhempannekaan.
t. 2000 luvulla syntynyt
Ja mulla on ollut hyvä vanhemmat. Niillä oli vaan paljon muutakin tekemistä kuin rampata lääkärissä. Mutta nuo arvet kyllä ärsyttää kun tietää, että ne olisi voitu estää jos olisi viitsitty.
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö teidän mieli ikinä kostaa,että kun iäkäs vanhempi kaatuu portaissa ja vaikeroi kipeää kättä niin käskette vaan lopettaa parkumisen tyhjästä?
Rehellisesti sanottuna: kyllä. Mutta olen siinä mielessä parempi ihminen enkä voi toimia niin kenenkään kanssa.
80luvun lopun lapsi. Mulla on aikuisena todettu maito allergia. Ei oo ihme et lapsena oli maha kipeä ja olin ongelma vanhemmille. Samoin epäilen et mulla on lastenreuma nyt kun oma lapsi sai diagnoosin. Kuulon alenema molemmissa korvissa kuulemma ollut lapsena hoitamattomia liimakorvia. Onneks oon aina ollut ns varovainen luonne ja välttynyt isoilta haavereilta.
Veljeä kyllä käytettiin lääkärissä jos oli tarve.
Kulkee ilmeisesti suvussa kun mun 50luvulla syntynyttä tätiä ei viety mihinkään kun meni kotona tajuttomaksi joskus 10vuotiaana. Ei ollut täti ihan kunnossa sen jälkeen kun sit 3päivän päästä heräs.
Vietiin lääkäriin kun tungin värikynän nenääni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska edes tuli yksityiset lääkäriasemat -90 luvulla?
80-luvulla lapsi vietiin poskiontelotulehduksessa yksityiselle. Jotkut. Mutta korvatulehduksessa julkiselle kidutukseen pikkulapset, jos oli vaikkua tulehduksen vuoksi. Ja korviin putket myöhemmin. Lääkettä oli kokeiltu myös.
Moni on varmaan hoidettu korvatulehdusten takia antibioottiresistanteiksi. Niin paha oli joidenkin lasten korvatulehduskierre.
Ilmeisesti tämä vaiva on kadonnut kokonaan?
Vierailija kirjoitti:
Vietiin lääkäriin kun tungin värikynän nenääni
Itse Tabasco-kastiketta esinahan alle.
Meitä vietiin tarvittaessa. Siskon atopiaa ja allergioitakin hoidettiin 70-luvulla lääkärissä. Minut vietiin taksillakin sairaalaan kun ei vielä meillä autoa ollut.