Poika jumittuu koko ajan ja mikään ei suju koulussa tai kotona
Se että hän on huithapeli on kaikkien tiedossa myös koulussa mutta nyt on alkanut ihme jumittaminen. Aamut on kamalia koska kaikki tapahtuu niin hitaasti. Koulussa ollaan jo tavattu open ja koulupsykologiin ja terveydenhoitajan ja he epäilivät adhd ilman ylivilkkautta mutta mitään tutkimuksia ei ole vielä aloitettu. Oppitunneilla ei ehdi pahimmillaan tehdä mitään tunnin aikana siksi koska tavarat on hukassa, kynä pitää terottaa, pitää päästä vessaan ja kun viimein pääsee istumaan niin jumittuu eikä saa aloitettua. Mä en ymmärrä miten en ole aiemmin huomannut näitä ongelmia vai onko ne oikeasti tullut ihan parissa kuukaudessa. Voiko olla?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen arki on? Paljon nukkuu? Paljon ruutuaikaa? Mitä harrartaa? Saako syödä riittävästi ja monipuolisesti? Millaiset rauta-arvot ?
Menee nukkumaan 21.30 ja herätän 7 aikoja. Tunti peliaikaa mutta puheliaikaa ei ole rajattu, harrastaa jalkapalloa ja treenit on kahtena iltana viikossa lisäksi pelaa kavereiden kanssa pihalla. Syö paljon ja ihan monipuolisesti vaikka ei tykkää monista kasviksista... Rauta-arvoja ei ole mitattu.
Kannattaa mitata, myös varastorauta, nää monesti kasvuiässä laskee ja tekee ADHD n kaltaisia oireita. Yksityisellä asiaan perehtyneellä lääkärillä kannattaa käydä. Julkisella ei välitetä näitä hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihan perinteistä kurinpitoa kokeiltu? Siis mallia "tottelet tai itket ja tottelet".
Aika moni ei nykyään käytä kurinpitoa, ja sitten lähdetään hakemaan noita adhd-diagnooseja, kun koetaan, ettei ole muuta vaihtoehtoa.
Jos on PDA, tuo "tottele tai itke ja tottele" aiheuttaa vain sen, että itkee, mutta ei edelleenkään "tottele", koska hänen kehonsa lakkaa tottelemasta aivojen antamia käskyjä.
Aina löytyy joku kirjaindiagnoosi joka tekee tottelusta mahdotonta. Jos ei ADHD niin sitten PDA.
ADHD:n julkisuus on syönyt kaikkien kirjaindiagnoosien uskottavuutta, mutta ei ne katoa minnekään vain sen takia että se on kiusallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja jos tuon mukaan kaikki olisivat nepsyjä, heitä olisi luokassa useampia.
Tarkat säännöt jaa tosiaan jos ei suju niin puhelin ja pelit pois.
Onneksi pahin nepsyinnostus alkaa mennä ohi. Useimmilla hyvinvointialueilla on ohjeistus, ettei nepsydiagnoosia enää anneta noin vain, vaan ensin katsotaan kasvatuspuolta.
Ai kun saisikin siihen edes apua. Perhetyöntekijöt tms ei tässä paljon auta kun lapsi tulee n kello 15 koulusta. Kuraattorilla on käynyt mutta ossa keskustella hyvin aikuisten kanssa eikä ongelmia havaittu.
T: totaali yh
Mun poika oli (pikku)lapsena ylivilkas koheltaja. Teininä muuttui kuin hetkessä flegmaattiseksi jumittajaksi.
Nyt aikuisena on selviä nepsypiirteitä, mutta pärjää hyvin vaativassa työssään, kun saa tehdä sitä etänä kotoa käsin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kun sanoo että "tuntuu niin vaikealta, en pysty" niin moni vanhempi vaan tyytyy siihen eikä lähde painostamaan eikä pakottamaan lasta. Siitä lapsi oppii, että ei tarvitse mennä mukavuusalueen ulkopuolelle eikä haastaa itseään.
E täs kun.lapsi saa raivarit kun yrittää vaatia, uhkaa vanhempaa tai saa huutoraivarit keskellä yötä? Paiskoo ja rikkoo tavaroita ja sen jälkeen kärsii pelkotilasta eikä uskalla nukkua? Näiden kohtausten jälkeen ok myös pakko oireita ja im juttuja lapsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja jos tuon mukaan kaikki olisivat nepsyjä, heitä olisi luokassa useampia.
Tarkat säännöt jaa tosiaan jos ei suju niin puhelin ja pelit pois.
Onneksi pahin nepsyinnostus alkaa mennä ohi. Useimmilla hyvinvointialueilla on ohjeistus, ettei nepsydiagnoosia enää anneta noin vain, vaan ensin katsotaan kasvatuspuolta.
Ai kun saisikin siihen edes apua. Perhetyöntekijöt tms ei tässä paljon auta kun lapsi tulee n kello 15 koulusta. Kuraattorilla on käynyt mutta ossa keskustella hyvin aikuisten kanssa eikä ongelmia havaittu.
T: totaali yh
Perhetyöntekijöihin ei kannata sekaantua. Siitä seuraa vain vaikeuksia. Parhaat neuvot saa yleensä lähipiiristä kuten isovanhemmilta, kavereilta, tutuilta jne,
Omalla lapsella oli "jumittamisia" jotka alkoivat 7-10v iässä. esim jonnekin lähtiessä kesti lähteminen tosi kauan.
Alkuun luulin että kyseessä vaan ns tavallinen jumitus, jonkun ajan päästä tuli lisää oireita käsien pesua yms toistoa.
Syyksi paljastui pakko-oireinen häiriö (OCD) , kun asiasta sitten keskusteltiin paljastui että noissa lähtötilanteissa oli
jotain rutiineja , jotka piti mennä tismalleen oikein ennenkuin pystyi lähtemään.
Kävi vuosia psykoterapiassa osaavalla ihmisellä ja oireet nyt lähes poissa.
Tästä tuskin kyse sinun lapsesi kohdalla, mutta toin nyt tämänkin vaihtoehdon esille kun alussa oli vähän samankaltaista oireilua
Vierailija kirjoitti:
Meillä samaa 12 v kanssa. Olen lapsen tkraali yh ja täysin loppu. Iltaisin saa olla vieressä vartioimassa että tekee läksyt peseytyy jne jumittuu vaan puhelimelle tai muuhun tekemiseen. Saattaa esim syödä 2 tuntia iltaruokaa. Aamulla saa hoputtaa ja huolehtia että ehtii kouluun. Koulussa ei mm ehdi syödä aina eikä ehdi välkälle ollenkaan jumittumisen takia. Sama koulutehtävien kanssa.
Nyt kun on esimurrosikä alkanut on tilanne pahentunut joten ap kannattaa hakeutua tutkimuksiin ajoissa. Minä en enää jaksa ja mietin mm itsemurhaa jatkuvasti Olen siis lapsen kanssa 24 h toista huoltajaa ei ole eikä tukiverkostoja. Taaperosta asti Olen yrittänyt saada apua ja tutkimuksia mutta aina on kuitattu uhmaiällä yms. Esim 2 vuotias juoksee ympyrää tunnin muskarin jälkeen niin etten saa kontaktia höneen a heittäytyy selälleen niin ettei pukeminen onnistu eikä pue itse joskus olimme muskarin jälkeen 2- 3 tuntia ennenkuin pääsimme lähtem
Hae apua omaan jaksamiseen! Itse sain tilannetta kevennettyä kun tajusin, että ei meidän tarvitse miettiä mitään ruutuaikasuosituksia. Ne voi jopa antaa kuvan että kaikilla on vähintään sen verran ruutuja. Meille ei sovellu ruutuaika oikeestaan ollenkaan, vaan käytetään nykyään ruutuja mahdollisimman vähän. Kaikilla on enemmän energiaa ja levollisempi olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä samaa 12 v kanssa. Olen lapsen tkraali yh ja täysin loppu. Iltaisin saa olla vieressä vartioimassa että tekee läksyt peseytyy jne jumittuu vaan puhelimelle tai muuhun tekemiseen. Saattaa esim syödä 2 tuntia iltaruokaa. Aamulla saa hoputtaa ja huolehtia että ehtii kouluun. Koulussa ei mm ehdi syödä aina eikä ehdi välkälle ollenkaan jumittumisen takia. Sama koulutehtävien kanssa.
Nyt kun on esimurrosikä alkanut on tilanne pahentunut joten ap kannattaa hakeutua tutkimuksiin ajoissa. Minä en enää jaksa ja mietin mm itsemurhaa jatkuvasti Olen siis lapsen kanssa 24 h toista huoltajaa ei ole eikä tukiverkostoja. Taaperosta asti Olen yrittänyt saada apua ja tutkimuksia mutta aina on kuitattu uhmaiällä yms. Esim 2 vuotias juoksee ympyrää tunnin muskarin jälkeen niin etten saa kontaktia höneen a heittäytyy selälleen niin ettei pukeminen onnistu eikä pue itse joskus olimme muskar
Voi kuule olen yrittänyt saada apua itselleni jo vuosia lääkkeet sain en muyta. Srk perhetyössä olen käynyt vuoden juttelemassa Hki ei pääse psyk puolelle yli 40 vuotiaat. Ihan lääkäri sanoi näin minulle viimeksi. Sos tt yritti auttaa viimeksi että olisin päässyt terapiaan, eipä asua taas edennyt. Lisänä rahavaikeudet kun elämme toimeentulotuella 100 e liian kalliissa asunnossa lapsen koulun takia lähellä koulua. Ahdas kaksio tod näk nepsyn kanssa jolla esimurrosikä ei ole kivaa. Kyllä suurin osa päuvöztå menee itsellä nykyään nukkuessa kun lapsi valvottaa yöt.
Vierailija kirjoitti:
Meillä samaa 12 v kanssa. Olen lapsen tkraali yh ja täysin loppu. Iltaisin saa olla vieressä vartioimassa että tekee läksyt peseytyy jne jumittuu vaan puhelimelle tai muuhun tekemiseen. Saattaa esim syödä 2 tuntia iltaruokaa. Aamulla saa hoputtaa ja huolehtia että ehtii kouluun. Koulussa ei mm ehdi syödä aina eikä ehdi välkälle ollenkaan jumittumisen takia. Sama koulutehtävien kanssa.
Nyt kun on esimurrosikä alkanut on tilanne pahentunut joten ap kannattaa hakeutua tutkimuksiin ajoissa. Minä en enää jaksa ja mietin mm itsemurhaa jatkuvasti Olen siis lapsen kanssa 24 h toista huoltajaa ei ole eikä tukiverkostoja. Taaperosta asti Olen yrittänyt saada apua ja tutkimuksia mutta aina on kuitattu uhmaiällä yms. Esim 2 vuotias juoksee ympyrää tunnin muskarin jälkeen niin etten saa kontaktia höneen a heittäytyy selälleen niin ettei pukeminen onnistu eikä pue itse joskus olimme muskarin jälkeen 2- 3 tuntia ennenkuin pääsimme lähtem
Missä päin asut? Jotenkin vaikea uskoa että apua ei saisi, oman kokemukseni mukaan opettajat ovat aika haukkana näiden nepsyjuttujen kanssa nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon on päivässä tiktokissa?
Ei ole tiktokkia. Peliaika on tunti päivässä. Puhelin otetaan yöksi pois.
Miten puhelinaika on valvottu? Jos jollain Family Linkilillä tms. minkä kaikki lapset osaavat ohittaa niin epäilen että oikea puhelinaika on 10h per päivä minkä sillä viettää.
Huono kasvatus. Tässä vaiheessa on enää vaikea tehdä mitään. Sorry, mutta täysin oma vikasi.
Aikoo aikoo vielä, ei hosu, fundeeraa.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Vierailija kirjoitti:
Feministien vika.
Terv; Perssu.
Persuilla yleensä on maalaisjärki tallella kasvatuksessa.
Meilläkin samanlaista pojalle. Asperger todettu, mutta mietityttää onkohan jotain muutakin.
Lapsella käytöksessä ongelmaa ja sitten aletaan miettiä mikä diagnoosi lapselle hommattaisiin.