Eronneen isän suru lapsen yo-juhlista

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sinne lakkiaistilaisuuteen koululle voi mennä niin eronneet äidit kuin isätkin, ja onnitella pihalla lastaan ja antaa ruusun.

Ja on uskomattoman sivistymätöntä, mikäli on erottu niin kusisissa väleissä, ettei muka nuoren isä / äiti ja hänen puolen isovanhemmat, voisi käydä lapsen nykyisessä kodissa, kohottomassa onnittelumaljan, juomassa kahvit, ja juttelemassa nuoren kanssa.

Ja näin yleensä  pääsääntöisesti tehdäänkin.

Miksi nuoren suuri juhlapäivä pitää pilata, niin etteivät isä ja äiti mahdu samaan yo-juhlaan?

Ja pitääkä myöhemmin, myös järjestää kahdet hääjuhlatkin, kun nuori avioituu?

 

Usko tai älä, nuoren päivä ei mene pilalle, jos toinen vanhemmista ei tule toisen järjestämiin juhliin! Eroperheissä lapsilla on vanhemmat, jollaisista ydinperheen lapset eivät onneksi näe edes pahaa unta.

Nuori on pelkästään onnellinen, kun toisiaan vihaavat vanhemmat ja pahimmillaan uudet puolisonsa eivät ole samoissa juhlissa mukana. Silloin sinne ei kanneta mukana elatusmaksuriitoja, laiminlyöntejä ja loukkauksia. Nuori haluaa omat juhlansa, ei vanhempiensa juhlia. Etävanhempi on yleensä pyydetty paikalle siksi, että se on hyvien käytöstapojen mukaista, ei siksi, että nuoresta on ihanaa pilata juhlansa pelkäämällä koko ajan, kuka sanoo mitä ja ketä itketetään.

Poikkeuksena ovat ne eronneet vanhemmat, jotka ovat koko lapsen elämän ajan kyenneet olemaan tasaveroisia vanhempia ja hoitamaan lapsen asiat yhdessä. Tosin heille ei koskaan tulisi ap:n kuvaamaa tilannetta, he olisivat todennäköisesti jo tammikuussa tehneet alustavat suunnitelmat mahdollisten juhlien varalta ja yhdessä niiden valmisteluista vastanneet.

Voisit kokeilla oikeaa kohtaamista lapsen kanssa:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on aivan sairasta, että vanhempi ei pysty tuon vertaa ajattelemaan lastaan itsensä ohi, edes hänen hienona juhlapäivänään. Mun äiti oli valitettavsti yhtä itsekäs, ja isäni ei päässyt rippijuhliini eikä yo-juhliin. Voit arvata, millaisen mielen se jätti äidistä. Ikinä en voi täysin antaa anteeksi sitä, miten itsekäs hän oli. Ongelman hän teki myös omissa häissäni, kun isän vaimo ei olisi kuulemma saanut kunniaa istua eturivissä. Sanoin, että isän vaimo jos joku, on siihen eturiviin kuuluva ihminen. Hän yritti haukkua heitä, mutta kohdistui häneen itseensä äitinä lopulta - pilkka osui omaan nilkkaan olen pahoillani etenkin lapsesi puolesta, toivottavasti pääsette pitämään vaikka jonkin yhteisen kivan hetken jossa juhlitte, vaikka ei se tuota korvaa mitenkään. 

 

Lopettakaa itsekkäät ahnaat mammat tuo käytös, lapsi edelle edes hänen päivänään!<

Olet sairas!

Ota yhteyttä lapseen, jos olette väleissä ja sopikaa juhlapäivä. Hänhän on täysi-ikäinen. Jos jäät valittamaan palstalle sinusta saa kuvan, että menisit vain valmiiseen pöytään etkä oikeasti viitsi järjestää mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sinne lakkiaistilaisuuteen koululle voi mennä niin eronneet äidit kuin isätkin, ja onnitella pihalla lastaan ja antaa ruusun.

Ja on uskomattoman sivistymätöntä, mikäli on erottu niin kusisissa väleissä, ettei muka nuoren isä / äiti ja hänen puolen isovanhemmat, voisi käydä lapsen nykyisessä kodissa, kohottomassa onnittelumaljan, juomassa kahvit, ja juttelemassa nuoren kanssa.

Ja näin yleensä  pääsääntöisesti tehdäänkin.

Miksi nuoren suuri juhlapäivä pitää pilata, niin etteivät isä ja äiti mahdu samaan yo-juhlaan?

Ja pitääkä myöhemmin, myös järjestää kahdet hääjuhlatkin, kun nuori avioituu?

 

 Näinpä.  Vain noissa WTF perheissä on tuollaista tyhmää elämää.

Ei normaaleissa, fiksuissa kodeissa.

Normaalissa fiksussa kodissa sovitaan, missä juhlat järjestetään ja paljonko niistä maksetaan. Kumpikaan erovanhemmista ei saavu paikalle vieraana, vaan järjestäjänä ja molemmat maksavat tasapuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ehdottaisin tuollaisessa tilanteessa lapselle yhteistä matkaa kesällä. Jäisi mukavia muistoja varmasti ja juhlia voi sielläkin. 

Uskoisin että lapselle itselleen riittää yhdet yo-juhlat. Toiset eri ajankohtana olisivat vähän teennäiset, luulen. 

Jos tää isä toimii sen matkan kanssa samalla tavalla kuin lapsensa juhlien, niin reissu on kesän tärkeimpänä ja odotetuimpana festariviikonloppuna. Marttyyri-isä voi sen jälkeen ihmetellä, miksi exä pakotti lapsen hylkäämään isänsä, ei kelpaa reissuseura Tallinnaan, vaan menee mieluummin  kavereiden kanssa.

 

Haloo nyt! Tietenkin matkan kohde ja ajankohta suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa. Olet aivan sairas päästäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Voisit kokeilla oikeaa kohtaamista lapsen kanssa:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Tää toistuu ja toistuu... Kun etävanhemmalla ei ole mitään vastuuta ja kun haluaa olla kaverivanhempi, niin toimii noin. Silti: kun sen lapsen elämässä tapahtuu suuria asioita, niin hän ilmoittaa niistä edelleen ensimmäisenä äidille ja ja isälle ehkä sivulauseessa, kun nähdään kahvilla.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kovin teitä tähän ketjuun vastaajia.

Annatte kehotuksia noin vain mennä juhliin, olkoonkin oma lapsi kyseessä.Ajatelkaa, ennenkuin kirjoitatte neuvoja, kaikki ei ole aina mahdollista.

 

Iha perus p s ykopaattimammojen neuvoja taas. Ei niillä jätetyillä, petetyillä, hakatuilla ja vähintää  henkisesti naamalle p a skottujen eksien tunteilla ole mitään arvoa jos palstalaisilta kysytään. Totta kai vaan porukalla koko pulisuku sinne eksän ja eksän kasvattaman lapsen iso päivä pilaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit kokeilla oikeaa kohtaamista lapsen kanssa:

Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.

Tää toistuu ja toistuu... Kun etävanhemmalla ei ole mitään vastuuta ja kun haluaa olla kaverivanhempi, niin toimii noin. Silti: kun sen lapsen elämässä tapahtuu suuria asioita, niin hän ilmoittaa niistä edelleen ensimmäisenä äidille ja ja isälle ehkä sivulauseessa, kun nähdään kahvilla.

Hmmm. Minun miehelläni on pari viikonloppulasta, nyt teinejä. Ei lapset hänellekään asioita ilmoita. Ei hänen tarvitse ottaa mitään vastuuta. Kaverivanhempi on. Vaikka näkee enemmän kuin kahvilla.

No voihan ero olla myös äidin syytä. Tuskin on mitään lähestymiskieltoa mitä joku aiemmin ehdotti.

Toiset juhlat vaan heti perään johon tulee sinun suku. Harmi kun ette ole väleissä mutta siihen on varmaan joku syy.

Aikuinen ihminen osaa suhteuttaa asiat ja toimii lastensa parhaaksi vaikka ero olisi ollut kuinka törkeä niin se ei kuulu lapsille. Oma lapseni tuli tietämään tiettyjä tosiasioita vasta aikuisena, en koskaan moittinut biologista isää hänelle, olimme kohteliaasti väleissä ja kaikki juhlat meni hienosti.... 

Voi kyynel tätä marttyyri-isää. Omaan lapseen ei ole mitään suhdetta, ei sen verran että olisi abivuoden kuluessa kysynyt MITÄ LAPSI ITSE TOIVOO. Ja nyt toimisi sen mukaan. Mutta kun ei kiinnosta, eikä jaksa mitään järjestää.

Taas kerran pitäisi vapaamatkustajan päästä exänsä kahvipöytään, eikä tietenkään kysyä voiko maksaa puolet kustannuksista. Voi raukkeliinia, nyt et saa someen kuvaa, mistä jahtaamasi nuoret typyt näkisi miten hyvä isä olet.

Jos ero nyt ei ole ihan täysin tuore ja johtunut sinun pettämisestä niin en ymmärrä tälläistä käytöstä. Meille on ollut aina selvää että lapsen äiti on tervetullut lapsen rippi- ja valmistajaisjuhliin ja olikin molemmissa paikalla. Rippijuhliin tuli myös äidin puolelta muuta sukua ja äiti osallistui juhliin myös leipomalla vaikka juhlat pidettiinkin meillä ja lapsi asunut aina meidän kanssa. Toki erosta oli siinä vaiheessa jo 10 vuotta. Myönnän kyllä itsekin etten ihan ensimmäisinä vuosina häntä kotiimme olisi halunnut, niin paljon hän teki alkuaikoina kiusaa meille.

-Äitipuoli

Näitä itsekkäitä äitejä on tämä maa täynnä. Ei lapsen etu merkitse mitään kun minäminäminä....ja kosto ja kauna. 

Mutta nämäkään asiat ei muutu niin kauan kun miehet ja isät eivät laita tälle stoppia ja ala pitämään puoliaan. Niin se vaan on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ehdottaisin tuollaisessa tilanteessa lapselle yhteistä matkaa kesällä. Jäisi mukavia muistoja varmasti ja juhlia voi sielläkin. 

Uskoisin että lapselle itselleen riittää yhdet yo-juhlat. Toiset eri ajankohtana olisivat vähän teennäiset, luulen. 

Jos tää isä toimii sen matkan kanssa samalla tavalla kuin lapsensa juhlien, niin reissu on kesän tärkeimpänä ja odotetuimpana festariviikonloppuna. Marttyyri-isä voi sen jälkeen ihmetellä, miksi exä pakotti lapsen hylkäämään isänsä, ei kelpaa reissuseura Tallinnaan, vaan menee mieluummin  kavereiden kanssa.

 

Haloo nyt! Tietenkin matkan kohde ja ajankohta suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa. Olet aivan sairas päästäsi. 

No jos ei ole kyennyt lapsen kanssa suunnittelemaan yo-juhlia, niin miten kuvittelet ap:n kykenevän suunnittelemaan yhteistä reissua? Lapsi voi olla kesätöissä tai peräti muuttaa toiselle paikkakunnalle, opinnot alkavat syksyllä tai armeija heinäkuussa. Jos ap ei ole mukana lapsensa elämässä muutenkaan, niin miten kuvittelet hänen kykenevän sopimaan yhteisestä matkasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa toimintaa sun exältä, jos ei lapsensa isää kutsu lapsen juhliin! Lapsihan siinä päätähti on. 

Tämä on asia, mikä pitäisi jokaisen lasta hankkivan sisäistää: jos hankit lapsen jonkun kanssa, tulet olemaan loppuelämäsi tekemisissä sen miehen / naisen kanssa, halusit tai et. Lapsi menee ehkä joku päivä naimisiin ja kutsuu teidät molemmat. Tai lastenlasten ristijäiset, synttärit ym. Ei niissä voi valita, kumpi menee. Molempien on mentävä ja tultava toimeen keskenään. Näin se vaan menee. Jos on pystynyt toista sietämään sen verran, että on samaan sänkyyn hypätty, täytyy sietää myös sen verran, että voidaan samassa pöydässä istua syömässä. 

Taidat olla kovin vähän elämänkokemusta kerryttänyt. Periaatteessa noin, mutta jos taustalla on alkoholismia, muita päihteitä, mt-ongelmia,

Lapsi voi pelätä isäänsä vaikkei tämä olisikaan paloittelumurhaaja. Itseasiassa paljon pahempi on olla sellaisen isän lapsi, joka esittää muille "kivamiestä" mutta neljän seinän sisällä raivoaa ja tuhoaa lasta. Kukaan ei usko kun kertoo väkivallasta.

Ei kaikki nuoret halua isäänsä yo-juhliinsa ja se on AINA sen isän itsensä syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sinne lakkiaistilaisuuteen koululle voi mennä niin eronneet äidit kuin isätkin, ja onnitella pihalla lastaan ja antaa ruusun.

Ja on uskomattoman sivistymätöntä, mikäli on erottu niin kusisissa väleissä, ettei muka nuoren isä / äiti ja hänen puolen isovanhemmat, voisi käydä lapsen nykyisessä kodissa, kohottomassa onnittelumaljan, juomassa kahvit, ja juttelemassa nuoren kanssa.

Ja näin yleensä  pääsääntöisesti tehdäänkin.

Miksi nuoren suuri juhlapäivä pitää pilata, niin etteivät isä ja äiti mahdu samaan yo-juhlaan?

Ja pitääkä myöhemmin, myös järjestää kahdet hääjuhlatkin, kun nuori avioituu?

 

Usko tai älä, nuoren päivä ei mene pilalle, jos toinen vanhemmista ei tule toisen järjestämiin juhliin! Eroperheissä lapsilla on vanhemmat

Kyllä muuten menee. Mikään pakko siellä juhlissa ei ole alkaa riitelemään mistään! Jos yhtään nuoren näkökulmasta haluaa ajatella asioita, totta kai hän haluaa läheiset paikalle. Ei ole vaikea arvata kuka se tuossa sun esimerkissäsi olisi se pohjattoman itsekäs riidanhaastaja.

Se että blokkaa toisen vanhemman pois, on pelkkää itsekkyyttä. 

Kokemusta on. 

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Näitä itsekkäitä äitejä on tämä maa täynnä. Ei lapsen etu merkitse mitään kun minäminäminä....ja kosto ja kauna. 

Mutta nämäkään asiat ei muutu niin kauan kun miehet ja isät eivät laita tälle stoppia ja ala pitämään puoliaan. Niin se vaan on. 

Totta. Tuossakin isä olisi voinut ilmoittaa, että hän vuokraa ravintolan ja järjestää juhlat. Jostain syystä isä ei niin tehnyt, joten järjestelyvastuu jäi sille minäminä-äidille. Hassua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sinne lakkiaistilaisuuteen koululle voi mennä niin eronneet äidit kuin isätkin, ja onnitella pihalla lastaan ja antaa ruusun.

Ja on uskomattoman sivistymätöntä, mikäli on erottu niin kusisissa väleissä, ettei muka nuoren isä / äiti ja hänen puolen isovanhemmat, voisi käydä lapsen nykyisessä kodissa, kohottomassa onnittelumaljan, juomassa kahvit, ja juttelemassa nuoren kanssa.

Ja näin yleensä  pääsääntöisesti tehdäänkin.

Miksi nuoren suuri juhlapäivä pitää pilata, niin etteivät isä ja äiti mahdu samaan yo-juhlaan?

Ja pitääkä myöhemmin, myös järjestää kahdet hääjuhlatkin, kun nuori avioituu?

 

Usko tai älä, nuoren päivä ei mene pilalle, jos toinen vanhemmista ei tule toisen järjes

Kun toisesta vanhemmasta ei ole kantamaan vastuuta edes lapsensa suuresta juhlasta, niin ihanko oikeasti sellainen vanhempi ansaitsee vieraan kohtelun? Harva nuori haluaa paikalle sellaisen henkilön, joka ei ole ennenkään ollut luotettava. Ei pelkkä lapsen saaminen tee hyvää vanhempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sinne lakkiaistilaisuuteen koululle voi mennä niin eronneet äidit kuin isätkin, ja onnitella pihalla lastaan ja antaa ruusun.

Ja on uskomattoman sivistymätöntä, mikäli on erottu niin kusisissa väleissä, ettei muka nuoren isä / äiti ja hänen puolen isovanhemmat, voisi käydä lapsen nykyisessä kodissa, kohottomassa onnittelumaljan, juomassa kahvit, ja juttelemassa nuoren kanssa.

Ja näin yleensä  pääsääntöisesti tehdäänkin.

Miksi nuoren suuri juhlapäivä pitää pilata, niin etteivät isä ja äiti mahdu samaan yo-juhlaan?

Ja pitääkä myöhemmin, myös järjestää kahdet hääjuhlatkin, kun nuori avioituu?

 

Usko tai älä, nuoren päivä ei mene pilalle, jos toinen vanhemmista ei tule toisen järjes

Kyllä muuten menee. Mikään pakko siellä juhlissa ei ole alkaa riitelemään mistään! Jos yhtään nuoren näkökulmasta haluaa ajatella asioita, totta kai hän haluaa läheiset paikalle. Ei ole vaikea arvata kuka se tuossa sun esimerkissäsi olisi se pohjattoman itsekäs riidanhaastaja.

Se että blokkaa toisen vanhemman pois, on pelkkää itsekkyyttä. 

Kokemusta on. 

Ohis

Minulla on kokemusta juhlista, jossa vanhemmat olivat hyvin kiusaantuneita ollessaa samassa paikassa. Ja juhlista, joista isä jättäytyi suosiolla pois. Jälkimmäisen perheen lapset kärsivät vähemmän.