Syövän uusiutumisen pelko-pää hajoaa
20 vuotiaalla pojallani harvinainen aggressiivinen syöpä jota hoidettu sytostaatilla ja leikkauksella. Nyt hoito loppusuoralla. Sytostaatti on tehonnut hyvin ja kasvain saatu poistettua mutta uusiutumisen mahdollisuus toki on. Poikani on rauhallinen ja luottavainen mutta itse äitinä olen TODELLA ahdistunut ja hermoraunio.
Miten ihmeessä tämän tilanteen kanssa voi elää tulematta hulluksi?????
Syöpää seurataan tiheästi mutta lääkärin mukaan syövän uusiutuessa ennuste on huono.
Kommentit (41)
USA:ssa on hoidettu vaikka mitä syöpiä KANNABIKSELLA. Metodi on siis Rick Simpson Oil. Jos potilaat kuolivat, ainakin varmasti kuolivat ilman kipuja höpöinä ja lopulta onnellisina koska kannabis on jumalan yrtti vaikka se ei olisi toiminutkaan aivan tarkoitetulla tavalla. Syöpä on iso juttu ja vastajuttujen on oltava yhtä isoja. Mitäänhän ei menetä.
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa on hoidettu vaikka mitä syöpiä KANNABIKSELLA. Metodi on siis Rick Simpson Oil. Jos potilaat kuolivat, ainakin varmasti kuolivat ilman kipuja höpöinä ja lopulta onnellisina koska kannabis on jumalan yrtti vaikka se ei olisi toiminutkaan aivan tarkoitetulla tavalla. Syöpä on iso juttu ja vastajuttujen on oltava yhtä isoja. Mitäänhän ei menetä.
Suomessa päihtyminen on kuolemaakin pahempi asia, joten ei toimi Suomessa.
Pystytkö hakemaan tilanteeseen ammattiapua esim. työterveydestä? Tottakai tuollaisessa tilanteessa pelottaa, mutta jos liikaa alkaa ahdistaa, niin älä jää noiden ajatusten kanssa yksin.
Jaksamista tilanteeseen ja toivotaan pojalle jatkoon pelkkää hyvää.
Huh.
Itselläni oli parikymppisenä miehenä syöpä. Kyllähän siitä jäi takaraivoon sellainen pelko uusiutumisesta, mihin toki ajan kuluminen auttoi (auttaa).
Jos omalle lapselle tulisi vastaava tilanne, pelottaisi se varmaankin vielä enemmän. Eiköhän siihenkin ajan kuluminen auttane.
Tarvitset keskusteluapua, hanki sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa on hoidettu vaikka mitä syöpiä KANNABIKSELLA. Metodi on siis Rick Simpson Oil. Jos potilaat kuolivat, ainakin varmasti kuolivat ilman kipuja höpöinä ja lopulta onnellisina koska kannabis on jumalan yrtti vaikka se ei olisi toiminutkaan aivan tarkoitetulla tavalla. Syöpä on iso juttu ja vastajuttujen on oltava yhtä isoja. Mitäänhän ei menetä.
Suomessa päihtyminen on kuolemaakin pahempi asia, joten ei toimi Suomessa.
Ev.Lut. Kärsimys on kärsittävä loppuun saakka! Jämp-TI!
Ei muuta kuin lääkäriin hakemaan rivatrillia, lyricaa ja opamoxia niin helpottaa ahdistus.
Tämä on kyllä aivan sairasta. Ihmisellä on syöpä ja toinen yrittää kääntää huomion itseään uhriutumalla.
Eipä se tulos siitä muuksi muutu, vaikka kuinka hermoilisi. Se tulos on sitten sitä, mitä on.
Itsellä ei ole auttanut kuin henkilökohtainen usko ja luottamus Jeesuksen apuun. Omallakin lapsella on todettu syöpä.
Kannattaa hakea tukea ja vaikka lääkehoitoa, jos ahdistus käy liian suureksi. Se on todella ymmärrettävää tuossa tilanteessa, mutta liian suureksi kasvava ahdistus on tuhoisaa lapselle, sinulle ja koko perheelle.
Etenkään syöpäsairaan niskaan tuo pelko ei saa kaatua, hänen ei kuulu olla lohduttajan roolissa omalle vanhemmalle.
No tietysti se pelottaa, mutta nauti ihmeessä nyt tästä hetkestä. Syövät yleensäkin tuppaa uusiutumaan jos kerran on sellaisen saanut, mutta mitä sitä murehtimaan tässä hetkessä? Sulla on siinä se ihana poika jonka kanssa olette ilmeisesti läheisiäkin, olet siis todella siunattu.
Varmaan ärsyttävää kuultavaa tuossa tilanteessa, mutta olen itse ollut samassa tilanteessa ja ainoo mikä jälkeenpäin jäi vituttamaan oli se oma jatkuva panikoimiseni. Se pilasi monta hyvää hetkeä. Jopa siinä määrin, että mun kertomat viimeiset sanat oli ihan kömpelöitä ja suorastaan typeriä.
Nyt jäitä hattuun, tässä olisi voinut käydä huonosti jo, muttei käynyt. Tsemppiä myös ja mee vaikka jonkun asiantuntijan kanssa juttelemaan, jos tuntuu siltä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä aivan sairasta. Ihmisellä on syöpä ja toinen yrittää kääntää huomion itseään uhriutumalla.
Älä ole typerä.
Se vaatii ehkä irrottamista jollain tavalla ja tunnetasapainoa. Asioista joille ei voi mitään. Koska silloin pystyy heijastamaan jotain positiivista, rauhallista ja parantavaa energiaa enemmän, kun ei jännitä krampissa tai ahdistu liikaa. Ja käytännön asioiden hoito varmaan helpompaa. Helpommin sanottu kuin tehty, vaatii harjoittelua aika paljon saada ajatuksia ja tunteita välillä muualle. Sun pitää muistaa ettet ole poikasi, vaan erillinen ihminen, vaikka olet välittävä. Ja se sairaus ei ole sulla ja sun pitää vielä elää. Vaikka asiat pysättävät.
Olisiko joku sydämellinen keskustelija jonka kanssa saa uusia näkökulmia, ettei ole yksin miettimässä. Pojallasi on upea asenne, harva pystyy siihen. Myös sukulaiseen voi tukeutua jos joku on, että on joku jolle soitella välillä tai kumppanin / kaverin tukea. -Se on selvää että moni on paniikissa jos läheinen kokee jotain ikävää. Itsekin olen täysi hysteerikko tavallaan jos tilanne päällä ja uusi, mutta myöhemmin rauhallisempi usein. Hankalat tilanteet vaativat prosesseja (kaikilla kestää aikansa) ja rauhan miettimistä miten sen saa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä aivan sairasta. Ihmisellä on syöpä ja toinen yrittää kääntää huomion itseään uhriutumalla.
Tämä on trolli.
* Korjaan pysäyttävät. Ei pysättävät.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta kuin lääkäriin hakemaan rivatrillia, lyricaa ja opamoxia niin helpottaa ahdistus.
Hengellisien kirjojen lukeminen. Rentoutuminen. Sauna. Olut. Kannabis. on parempaa kuin mikään synteettinen paska-lääke-pilleri. Hitto vieköön, söisin vaikka sieniä ennemmin kuin mieltä lamaavaa paskaa. Olen syönyt kärpässieniä oikein valmisteltuina ja nekin toimivat paremmin kuin lääkärin pillerit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä aivan sairasta. Ihmisellä on syöpä ja toinen yrittää kääntää huomion itseään uhriutumalla.
Älä ole typerä.
Itse olin kolarissa ja moni alkoi somessa kerjäämään tykkäyksiä sekä seurauksia tämän varjolla. Laitoin julkisesti noiden nimet someen ja kerroin kaikille tämän olevan moraalitonta niin sen jälkeen ei ole tarvinnut kuunnella noita ihmisiä.
Ehkä ketipinoria määrääminen ei olekaan niin huono asia jos tällaisia ihmisiä liikkuu keskuudessamme ilman mitään lääkitystä.