Lue keskustelun säännöt.
"Ikuinen opiskelija", miksi ihmeessä vähän väliä pitää opiskella?
02.05.2025 |
Puolison kanssa kun tavattiin, hän opiskeli. Valmistui, lähti opiskelemaan toista alaa. 3 vuotta. Sen aikana perustettiin perhe. Valmistumisen jälkeen puoliso oli muutamia vuosia töissä, sitten alkoi opiskelemaan uutta alaa. 3 vuotta. Sen jälkeen taas oli töissä jonkun aikaa. Lasten ollessa teinejä, puoliso alkoi taas opiskelemaan. 2 vuotta.
Minä aina hoitanut kodin ja lapset tuona aikana, pakkohan se oli. Nyt lapset muuttivat omilleen ja vihdoin olisi aikaa kaksin... Niin hän haki opiskelemaan. 3 vuodeksi.
En vaan jaksa ymmärtää. Ero tulee puolison opiskelujen takia?
Kommentit (86)
Jos tykkää siitä? Ymmärrän, vaikka itse pänttäämistä inhoankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedonjanoinen. Arvostan.
Luonnollisesti. Tiedonjanon takia perheen arjen voikin sitten jättää näppärästi toisen vastuulle.
Siksi, että nykyään ei voi enääluottaa siihen, että aikanaan opiskeltu tutkinto työllistää. Juuri nyt parhaillaan on häviämässä mm. ohjelmoijien työpaikat ja paljon muutakin tietotyötä.
On tosi hienoa, jos ihmiset eivät siinä tilanteessa vaan luovuta ja alistu työttömiksi, vaan lähtevät opiskelemaan uutta ammattia, iästä riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Jos tykkää siitä? Ymmärrän, vaikka itse pänttäämistä inhoankin.
Opiskelu ei ole enää pitkään aikaan ollut "pänttäämistä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yhden alan näkymät on olleet huonot on pitänyt vaihtaa alaa. Toinen syy voi olla ettei ala tunnu omalta tai tuntuu ettei osaaminen riitä. Työelämässä sen vastaa huomasin onko ala hyvä vai onko itse siihen tarpeeksi hyvä.
Kaikki eivät sovi ja mukaudu työelämään, vaan ovat esimerkiksi ikuisia opiskelijoita ja uteliaita tiedonhankkijoita sielultaan.
Osa saattaa kyllästyä siihen opiskelemaansa alaan hyvin nopeasti, koska totuus on, että työssä ei juuri enää opita jotain uutta, vaan siinä useimmiten vain suoritetaan, eikä sellainen tekeminen tyydytä oppimishaluista ihmistä. Pitäsi löytää ala, jossa pitää koko ajan oppia uutta ja käydä täydennyskoulutuksissa tai muussa.
Olen itsekin ns. ikuinen opiskelija sielultani. Oli kiva opiskella ammattiin (omalla kohdallani kahteen eri ammattiin), mutta kumpikaan ei sitten kiinnostanut kauan käytännön tasolla. Taas taannoin mietin, että olisipa kiva taas lähteä opiskelemaan.
Olen myös opiskellut kieliä omin päin. Sellainen aika hyvin hillitsee haluja lähteä opsikelemaan uutta ammattia, jos on jo joku muu asia, mitä opiskelee. Ehkä vaimollesikin pitäisi keksiä sellainen harrastus, johon hän voisi harrastusmielessä kanavoida sitä opiskeluhalua. Tai sitten hakeutua seuraavaksi semmoiselle alalle, jossa täytyy ylläpitää ammattitaitoa täydennyskoulutuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että nykyään ei voi enääluottaa siihen, että aikanaan opiskeltu tutkinto työllistää. Juuri nyt parhaillaan on häviämässä mm. ohjelmoijien työpaikat ja paljon muutakin tietotyötä.
On tosi hienoa, jos ihmiset eivät siinä tilanteessa vaan luovuta ja alistu työttömiksi, vaan lähtevät opiskelemaan uutta ammattia, iästä riippumatta.
Entäs kun työpaikkaan VOI luottaa? Aivan varmasti pysyvä työpaikka hänellä on, siitä ei epäilystäkään. Viimeksi hän on ollut työttömänä vuonna 1994 pari viikkoa. Ap
Kaksipiippuinen juttu. Eikö miehen "taipumus" ollut tiedossa jo ennen perheen perustamista? Arvostan kyllä opiskelua, mutta olen sitä mieltä, että ei toinen voi opiskella niin, että sinä kannat yksin vastuun perheestä. Olen itse opiskellut aikuisiällä 6 vuotta putkeen ja osan töiden ohessa, mutta meidän lapset on jo isoja ja lisäksi minä olen silti kantanut vastuun raha-asioista, siivouksesta, lasten asioista jne. Sitten on pitänyt vaan luopua vähäisestäkin omasta ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse mennä töihin kun opiskelee. Ymmärrän oikein hyvin.
Miehet eivät ymmärrä, että yhä edelleen monilla työpaikoilla, ollakseen arvostettu ja pätevä työntekijä nainen joutuu jatkuvasti "kehittämään osaamistaan" pitääkseen työpaikkansa. Samaan tehtävään ja tasoon miehellä riittää, että on edes yksi palli jos ei kahta.
Esimerkiksi meillä töissä tämä näkyy siinä että naisilla työtehtävien määrä kasvaa ja vaativuus lisääntyy koko ajan, mutta palkka ei nouse jos et pysty sitä osaamistasi osoittamaan koulutuksella. Miehelle riittää että on vaan mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Opiskelu ei ole enää pitkään aikaan ollut "pänttäämistä"."
Samanlaista se on kuin ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse mennä töihin kun opiskelee. Ymmärrän oikein hyvin.
Puoliso opiskelee työn ohessa. Eli vapaa-aikaa ei hänellä ole. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät ymmärrä, että yhä edelleen monilla työpaikoilla, ollakseen arvostettu ja pätevä työntekijä nainen joutuu jatkuvasti "kehittämään osaamistaan" pitääkseen työpaikkansa. Samaan tehtävään ja tasoon miehellä riittää, että on edes yksi palli jos ei kahta.
Esimerkiksi meillä töissä tämä näkyy siinä että naisilla työtehtävien määrä kasvaa ja vaativuus lisääntyy koko ajan, mutta palkka ei nouse jos et pysty sitä osaamistasi osoittamaan koulutuksella. Miehelle riittää että on vaan mies.
No tälle miehelle ei näköjään riitä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät sovi ja mukaudu työelämään, vaan ovat esimerkiksi ikuisia opiskelijoita ja uteliaita tiedonhankkijoita sielultaan.
Osa saattaa kyllästyä siihen opiskelemaansa alaan hyvin nopeasti, koska totuus on, että työssä ei juuri enää opita jotain uutta, vaan siinä useimmiten vain suoritetaan, eikä sellainen tekeminen tyydytä oppimishaluista ihmistä. Pitäsi löytää ala, jossa pitää koko ajan oppia uutta ja käydä täydennyskoulutuksissa tai muussa.
Olen itsekin ns. ikuinen opiskelija sielultani. Oli kiva opiskella ammattiin (omalla kohdallani kahteen eri ammattiin), mutta kumpikaan ei sitten kiinnostanut kauan käytännön tasolla. Taas taannoin mietin, että olisipa kiva taas lähteä opiskelemaan.
Olen myös opiskellut kieliä omin päin. Sellainen aika hyvin hillitsee haluja lähteä opsikelemaan uutta ammattia, jos on jo joku muu asia, mitä opiskelee. Ehkä vaimollesikin pitäisi keksiä sellainen harrastus, johon hän voisi
vaimollesikin
Oletin, että olet, ap, mies ja se ikuinen opiskelija on vaimosi. Sen takia puhuin vaimosta. Mutta saattaa olla toisinpäinkin. 😂
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät ymmärrä, että yhä edelleen monilla työpaikoilla, ollakseen arvostettu ja pätevä työntekijä nainen joutuu jatkuvasti "kehittämään osaamistaan" pitääkseen työpaikkansa. Samaan tehtävään ja tasoon miehellä riittää, että on edes yksi palli jos ei kahta.
Esimerkiksi meillä töissä tämä näkyy siinä että naisilla työtehtävien määrä kasvaa ja vaativuus lisääntyy koko ajan, mutta palkka ei nouse jos et pysty sitä osaamistasi osoittamaan koulutuksella. Miehelle riittää että on vaan mies.
Kertoiko ap puolisonsa sukupuolen vai mistä tällainen feministinen oksennus?
Vierailija kirjoitti:
"Opiskelu ei ole enää pitkään aikaan ollut "pänttäämistä"."
Samanlaista se on kuin ennenkin.
Mitä opiskelet nyt ja milloin olet sitä ennen opiskellut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse mennä töihin kun opiskelee. Ymmärrän oikein hyvin.
Puoliso opiskelee työn ohessa. Eli vapaa-aikaa ei hänellä ole. Ap
Ai. No sitten on kyllä joku tolkuton pätemisen tarve varmaankin taustalla, jos hän myös työskentelee ja sen ohessa vielä opiskeleekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät ymmärrä, että yhä edelleen monilla työpaikoilla, ollakseen arvostettu ja pätevä työntekijä nainen joutuu jatkuvasti "kehittämään osaamistaan" pitääkseen työpaikkansa. Samaan tehtävään ja tasoon miehellä riittää, että on edes yksi palli jos ei kahta.
Esimerkiksi meillä töissä tämä näkyy siinä että naisilla työtehtävien määrä kasvaa ja vaativuus lisääntyy koko ajan, mutta palkka ei nouse jos et pysty sitä osaamistasi osoittamaan koulutuksella. Miehelle riittää että on vaan mies.
Kertoiko ap puolisonsa sukupuolen vai mistä tällainen feministinen oksennus?
Tarinassa aina väärässä on mies.
Nii?