Lue keskustelun säännöt.
Olen nuori nainen, joka ei aio hankkia lapsia. Olenko pilalla?
01.05.2025 |
En voi sietää varsinkaan huutavia lapsia, ja mieluummin hyppäisin kalliolta alas kuin olisin raskaana tai synnyttäisin. Jokapäiväiset keskustelut syntyvyyden laskusta eivät voisi minua vähempää kiinnostaa. Onnellinen perhe minulle on kissa tai pari ja rakastava vaimo.
Kommentit (158)
Itsekin ajattelin juuri noin 36-vuotiaaksi saakka. Eka lapsi 36-vuotiaanja, seuraava 39- ja viimeinen 41-vuotiaana. Kaikki suunnitellulla sektiolla, en suostunut synnyttämään.
Hyvin ehtii siis myöhemminkin, jos mieli muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päinvastoin! Olet erittäin järkevä! Itsekään en siedä lapsia ollenkaan. Olen todella tyytyväinen, että en ole lisääntynyt. Lapsi olisi pilannut minun elämäni.
Et ole pilalla. Silloin, kun minä olin kaksikymppinen parikymmentä vuotta sitten, päätökselleni jäädä lapsettomaksi vähän kohoteltiin kulmia. Varmasti moni ajatteli, että mieleni vielä muuttuu. Ei ole muuttunut. Tuttujen lapsiperheiden elämän seuraaminen on vain vahvistanut tunnetta siitä, että tein itselleni parhaan valinnan.
En jaksaisi olla 24/7 läsnä toiselle ihmiselle. En todellakaan siedä tyhjänpäiväistä kiljumista ja sitä, että aletaan rääkyä keuhkojen täydeltä, kun ei saada, mitä halutaan. Ei voisi vähempää kiinnostaa lastentapahtumat, leikkipuistossa kökkiminen, päiväkodin ja koulun kanssa sumpliminen jne. Puhumattakaan lastenlapsista. Se olisi kauheuden huippu, että koko rumba alkaisi alusta, kun on itse jo ikääntyvä ja saattaa olla terveysongelmiakin.
Ei kaikkien pitäisi lisääntyä lainkaan. Suomessa on liikaa hoitamattomia lapsia. Ap:n kohdalla luonto on suorastaan tarkoittanut, ettei hän lisäänny. Lesbot nimittäin harvemmin keskenään lisääntyvät.
En oikein ymmärrä mitä jonkun randomlesbon lisääntyminen kutittaa kenenkään peräreikää. Aivan sama lisääntyykö ap vai ei. Toivottavasti ei lisäänny, koska hän ei pidä lapsista. Oikea päätös.
Vierailija kirjoitti:
Et ole pilalla. Silloin, kun minä olin kaksikymppinen parikymmentä vuotta sitten, päätökselleni jäädä lapsettomaksi vähän kohoteltiin kulmia. Varmasti moni ajatteli, että mieleni vielä muuttuu. Ei ole muuttunut. Tuttujen lapsiperheiden elämän seuraaminen on vain vahvistanut tunnetta siitä, että tein itselleni parhaan valinnan.
En jaksaisi olla 24/7 läsnä toiselle ihmiselle. En todellakaan siedä tyhjänpäiväistä kiljumista ja sitä, että aletaan rääkyä keuhkojen täydeltä, kun ei saada, mitä halutaan. Ei voisi vähempää kiinnostaa lastentapahtumat, leikkipuistossa kökkiminen, päiväkodin ja koulun kanssa sumpliminen jne. Puhumattakaan lastenlapsista. Se olisi kauheuden huippu, että koko rumba alkaisi alusta, kun on itse jo ikääntyvä ja saattaa olla terveysongelmiakin.
Olen saman ikäinen ja kauhulla katselen vierestä kun ystävien lapset ovat alkaneet lisääntyä ja koko homma on alkanut alusta. Ettäkö ottaisin viikolla pari kolme iltaa jonkun vaativan lapsen hoitoon ja viikonloppuna yökylään? En missään nimessä, ei sovi elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pilalla? - Millä tavoin pilalla? Miksi kaikkien naisten pitäsi haluta synnnyttää? Puhumattakaan, että synnyttää ja saada lapsi(a) vastoin omaa tahtoa ja halua? En ymmärrä miksi pitäisi.
Pilalla on tälläöin enempi hän, jonka mielestä kaikkien naisten tulisi synnyttää ja haluaisi kieltää esimerkiksi tämän vuoksi kokonaan ehkäisyn ja abortin saamisen mahdollsiuudet.
Ymmärtämättä, että tällaisella ehdotttomuudella vaarantaa lievemmässä tapauksessa sekä raskaana jo mahd olevan terveyden ikävämmässä tapauksessa sekä raskaana että vielä syntymttömän lapsen hengissä pysymisen ja säilymisen.
Uskovainen mies
Juuri sitä mieltä olen minäkin. Kiitoksia järkevistä sanoistasi. Tuntuu vain välillä, että joidenkin mielestä ne naiset jotka päättävät olla hankkimatta (biologisia) lapsia olisivat itsekkäitä tai "turhia". -a
Me ollaan kaikki itsekkäitä. En tiedä, miksi tuosta pitäisi edes ottaa nokkiinsa. Turhuus taas on asia erikseen, sillä loppujen lopuksi kaikki on turhaa paitsi tupakanpoltto.
Minä päätin jo hyvissä ajoin, että haluan YHDEN lapsen. Vain yhden, en yhtään enempää. Se on pitänyt ja tulee pitämään, vaikka mieskin on välillä kysellyt toisen perään ja etenkin perheen ulkopuolisilta on tullut paljon uteluja ja jopa painostusta, että miksi vaan yksi, eikö toiselle kaveria jne. Mikä ihme siinä on, että täytyy yrittää puuttua toisten elämään!? Etenkin vanhat äm mät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet fiksu nainen, ei kannata kurjuuteen synnyttää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh! Mistä tällainen aggressiivisuus? Jos lapset ovat noin negatiivinen asia, vois myöskin kysyä itseltään miksi on näin? Lapset ovat jokapäiväinen näky katukuvassa, ja vauvoja syntyy joka päivä!
Missä olin aggressiivinen? Totesin vain mielipiteeni. -ap
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ajattelin juuri noin 36-vuotiaaksi saakka. Eka lapsi 36-vuotiaanja, seuraava 39- ja viimeinen 41-vuotiaana. Kaikki suunnitellulla sektiolla, en suostunut synnyttämään.
Hyvin ehtii siis myöhemminkin, jos mieli muuttuu.
Okei? Se mieli muuttui sinulla, miksi oletat että se muuttuisi minullakin? -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ajattelin juuri noin 36-vuotiaaksi saakka. Eka lapsi 36-vuotiaanja, seuraava 39- ja viimeinen 41-vuotiaana. Kaikki suunnitellulla sektiolla, en suostunut synnyttämään.
Hyvin ehtii siis myöhemminkin, jos mieli muuttuu.
Okei? Se mieli muuttui sinulla, miksi oletat että se muuttuisi minullakin? -ap
Hormonit.
T: Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lesbo, kun puhuit vaimosta?
Olen. -ap
Litsis Lätsis Lättäpimppaa!
Lesbopornologian Maisteri
Hyi. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ajattelin juuri noin 36-vuotiaaksi saakka. Eka lapsi 36-vuotiaanja, seuraava 39- ja viimeinen 41-vuotiaana. Kaikki suunnitellulla sektiolla, en suostunut synnyttämään.
Hyvin ehtii siis myöhemminkin, jos mieli muuttuu.
Okei? Se mieli muuttui sinulla, miksi oletat että se muuttuisi minullakin? -ap
Hormonit.
T: Eri
Anteeksi nyt vaan, mutta hormonitkaan eivät voi muuttaa mieltäni. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ajattelin juuri noin 36-vuotiaaksi saakka. Eka lapsi 36-vuotiaanja, seuraava 39- ja viimeinen 41-vuotiaana. Kaikki suunnitellulla sektiolla, en suostunut synnyttämään.
Hyvin ehtii siis myöhemminkin, jos mieli muuttuu.
Okei? Se mieli muuttui sinulla, miksi oletat että se muuttuisi minullakin? -ap
En oleta mitään. Teet niin kuin lystäät. Työläisperheiden lapset ovat muutenkin niin originelleja ja erityislaatuisia kaikki.
Et ole pilalla, mutta et vielä täysin selvillä siitä, mitä olet ja mitä haluat olla. Sitten kun sinulla jää tilaa tuntea jotakin, niin ole rehellinen itsellesi vaikka tunteet eivät vastaisikaan sitä, mitä kuvittelet olevasi. Olisi mielenkiintoista kuulla kymmenen vuoden kuluttua mitä sinulle kuuluu ja vieläkö ajattelet samoin..:)
Vierailija kirjoitti:
Et ole pilalla, mutta et vielä täysin selvillä siitä, mitä olet ja mitä haluat olla. Sitten kun sinulla jää tilaa tuntea jotakin, niin ole rehellinen itsellesi vaikka tunteet eivät vastaisikaan sitä, mitä kuvittelet olevasi. Olisi mielenkiintoista kuulla kymmenen vuoden kuluttua mitä sinulle kuuluu ja vieläkö ajattelet samoin..:)
Anteeksi, mutta miksi oletat etten olisi vielä selvillä siitä, mitä olen ja haluan olla? Tunnen itseni hyvin, kaikki on ollut selvää jo vuosien ajan. -ap
:)
En jaksa selittää. Se selviää sinulle aikanaan itsestään ja ymmärrät sitten kyllä miksi en edes yrittänyt.
Älä ole noin varma mielen muuttumisesta. Se ei ole muuttunut.