Jatkuva toive kuolemisesta. En osaa elää täällä. N29v.
Harva ymmärtää kai sitä kun tuntuu että eläisi aivan eri aikakaudella missä haluaisi. Eläisin mielummin vanhojen arvojen mukaisessa maailmassa ja jossa hoidettiin maatilaa mutta myös kunnioitettiin ihmisiä, luontoa, mystisyyttä, uskontoa ja elämää ympärillä, osattiin myös vaalia perinteitä ja juhlia. Elämä oli joka hetki tärkeää.
Olen kuolettavan väsynyt tähän elämään mitä elämme. Sielu on kuihtunut enkä kestä olla täällä. En kestä itseäni koska en pysty olemaan muutos, en ole tarpeeksi vahva ja rohkea. Olen jäänyt jalkoihin kun vahvemmat menevät eteenpäin. Eikä kuolemankaipuu ole selitettävissä täysin näinkään vaan se on todella kokonaisvaltainen kokemus elämästä.
Kommentit (74)
Sinä olet sillai onnellinen että et ole vielä joutunut mielisairaalaan jos kertoisit nuo jutut viranomaisille. Minä tein väärin kun avauduin sinne suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette noin helvetin heikkoja? Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja lopettakaa ulina..
No UUuuuUuuUuu 🤯
Ymmärrän ehkä mitä tarkoitat. Samankaltaisia ajatuksia välillä ja tuntuu että on syntynyt väärälle aikakaudelle. Itsekin haluaisi elää ajalla milloin ei ollut niin rakennettua ja elettiin vanhoilla arvoilla. Kunnioitettiin toisia, luontoa ja välitettiin myös muusta kuin itsestä. Kaipaan sellaista perinteisyyttä, en osaa kunnolla selittää.
Asettanut tavoitteen, että joku päivä muutan jonnekin maalle. Pois täältä. En tiedä olisiko paikka Suomessa vai jossain muualla. Toivoisin rauhaa, turvaa ja luonnon läheisyyttä. Kuitenkin ettei ole aivan yksin. Siellä voisi myös elää perinteisemmin.
Tavoitteeseen on vielä matkaa eikä ole mahdollista lähiaikoina, mutta sitä kohden voi yrittää kulkea.
Tajusin 14- vuotiaana ihmisten pahuuden ja elämän turhuuden. Nyt olen 58v. ja yhä olen samaa mieltä. Mutta aion ihan piruuttani ja muiden kiusaksi elää100-vuotiaaksi.
Käyn välillä maalla mökillä ja kun palaan kaupunkiin katson surullisena miten ihmiset asuvat pienissä laatikoissa ilman yhteyttä luontoon. Tajuavatko he itsekään mitä he menettävät? Jonain päivänä pakko muuttaa lopullisesti maaseudulle. Kaupungissa olen enää toimeentulon vuoksi. Mikä on myös tosi surullista. Miksi en vain lähde?
Vierailija kirjoitti:
Nykyaika on järjetöntä. Viihdyn maalla ja kartan todellisuutta väristävää mediaa. Elän hidasta elämää. Sopii mulle.
Mistä saat rahaa elääksesi?
Vierailija kirjoitti:
Mä väsyin elämään ja tähän maailmaan jo 14-vuotiaana kun näin dokumentin itä-euroopan teuraskuljetuksista. En käsitä miten muut ihmiset voivat elää onnellisina ja iloiten tällaisessa maailmassa jossa eläimille tehdään systemaattisesti järkyttävää väkivaltaa. Mielestäni maailmassa on virhe, enkä haluaisi olla syntynyt näin mätään, ihmisten luomaan väkivallan ja hyväksikäytön maailmaan.
Mitä aiot tehdä asialle? Voit valittaa vauvapalstalla vuodesta toiseen tai aloittaa vallankumouksen. Tänään on toukokuun ensimmäinen päivä.
Vierailija kirjoitti:
Eksistentiaalinen kriisi. Se menee lopulta ohi, mulla se oli myös paha, kesti jotain 15 vuotta. Vähän alle 40v alkoi helpottaa, sitten menin kauppikseen ja töihin. Elän omannäköistä elämää työn ulkopuolella, olen hyväksynyt sen etten voi vaikuttaa kuin hitusiin maailmassa.
Tsemppiä!
Ps. Yritin terapioita, lääkkeitäkin aikanaan. Ne oli vain rahan hukkaa, aika auttoi.
Kaikista vähiten tässä maailmassa voi vaikuttaa äänestämällä. Viime vaalit jätin kokonaan väliin, kun tiesin, ettei äänestys kopissa pyörähtämässä käyminen tuo juuri menettämääni työpaikkaa takaisin eikä varsinkaan uutta työpaikkaa ja turvaa loppuelämäksi. Elämme maailmassa ja maassa jossa jos et omalla toiminnallasi ryssi asioitasi, niin sitten ne ryssii joku muu sun puolesta. Loppujen lopuksi mitkään langat eivät ole omissa käsissä.
MENE LUOSTARIIN.. Siis ihan oikeasti mene luostariin.
Vierailija kirjoitti:
Käy turkkilaisessa ravintolassa ja ortodoksisessa luostarissa juttelemassa. Meme kesäksi vapaaehtoistöihin Välimeren rannikolla sijaitseville maatiloille.
Jos haluat perinteistä elämää maaseudulla puolison kanssa, turkkilainen ravintola järjestää sinulle sellaisen.
Jos haluat kehittyä hengellisessä viisaudessa erossa maailman pahuudesta, kysy luostarista neuvoa.
Joka tapauksessa kokeile talkootöitä Välimeren rannikolla, siellä selviää käytännössä, onko sinusta perinteiseksi perheenemännäksi tai nunnaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mitä tarkoitat. Yksi mitä kannattaa tehdä, on säännöllinen meditaatio. Se auttaa kestämään kaikkea sitä skeidaa, mitä elämään kuuluu. Ja myös ottamaan omaa elämää haltuun pikkuhiljaa. Ehkä on olemassa tapa elää, joka olisi arvojesi mukainen ja saavutettavissa? Manifestoi itsesi siihen.
Uskomatonta tuubaa. Pahennat asioita naurettavalla huuhaalla.
Olen eri mieltä. Minusta meditointi on hyväksi. Itsekin meditoin, jos en päivittäin niin aika usein. Auttaa kestämään kun hetkeksi katoaa ongelmistaan nykyhetkeen jossa niitä ei koe vaan pelkästään hengittäminen ja oleminen riittää. Ap
Näin se juuri on. Esim edellisen kommentoijan kaltaiset urpot pystyy sivuuttamaan helposti, pelkkää kärpäsen surinaa korvissa. Omat ajatukset ja niiden hallitseminen on tärkein keino omaan todellisuuteen vaikuttamisessa.
Tätäpä just ja mä inhoon nykyajan vitsaus nimeltä itsekkyys. Kukaan ei enää elää toisia varten
Vierailija kirjoitti:
Tätäpä just ja mä inhoon nykyajan vitsaus nimeltä itsekkyys. Kukaan ei enää elää toisia varten
Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
MENE LUOSTARIIN.. Siis ihan oikeasti mene luostariin.
Mee itte sinne luostariin, jos kerran se on niin viisas ja hyvä valinta, että sitä pitää noin mainostaa oikein isoin kirjaimin.🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä väsyin elämään ja tähän maailmaan jo 14-vuotiaana kun näin dokumentin itä-euroopan teuraskuljetuksista. En käsitä miten muut ihmiset voivat elää onnellisina ja iloiten tällaisessa maailmassa jossa eläimille tehdään systemaattisesti järkyttävää väkivaltaa. Mielestäni maailmassa on virhe, enkä haluaisi olla syntynyt näin mätään, ihmisten luomaan väkivallan ja hyväksikäytön maailmaan.
Mitä aiot tehdä asialle? Voit valittaa vauvapalstalla vuodesta toiseen tai aloittaa vallankumouksen. Tänään on toukokuun ensimmäinen päivä.
Pitänyt eläimistä huolta ja lahjoitan rahaa joka kuukausi kolmelle eri eläimiä auttavalle taholle kun vahingossa ajelehdin niin hyväpalkkaiseen työhön että on taloudellisesti varaa siihen. Vauvapalstalla en juurikaan itke, nyt vain satuin kertomaan mitä ajattelen kun tuli tällainen ketju vastaan. Olen jo 40-vuotias eikä tunne tästä maailmasta ole mihinkään muuttunut.
Aloittaja on nuori nainen pitkällä elinajanodotteella, joten vielä pitäisi jaksaa sata vuotta tällä pallolla elämistä...
Vierailija kirjoitti:
Mä väsyin elämään ja tähän maailmaan jo 14-vuotiaana kun näin dokumentin itä-euroopan teuraskuljetuksista. En käsitä miten muut ihmiset voivat elää onnellisina ja iloiten tällaisessa maailmassa jossa eläimille tehdään systemaattisesti järkyttävää väkivaltaa. Mielestäni maailmassa on virhe, enkä haluaisi olla syntynyt näin mätään, ihmisten luomaan väkivallan ja hyväksikäytön maailmaan.
Olet ihana sielu <3 yritän itse luottaa universumiin, etten lamaantuisi täysin eläinten kohtaamasta vääryydestä.
Minulla ihan sama: muistelen lähes päivittäin lapsuuttani ja sitä kun olin onnellinen ja iloinen. Tätä on jatkunut läpi koko elämäni, sillä olen tehnyt todella huonoja valintoja elämäni varrella eikä niitä voi muuttaa/korjata. Elämä on ollut yhtä tuskaa ja taistelua, vain lapsuusmuistot ovat onnellisia.
N58