Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin välillä kuulla naisesta joka onnistunut sijoittamaan rahaa ILMAN MIESTÄ vaikka olisi lapsetkin
30.04.2025 |
Aina on selityksenä miksi onnistui kun on ollut puoliso jakamassa esimerkiksi asumiskulut.
Olisi kiva kuulla naisista, jotka maksaa yksin kodin, laskut ja lasten menoista sen puolet ilman elatusta, että miten he ovat onnistuneet säästämään ja sijoittamaan.
Kommentit (116)
Mikä nyt sitten lasketaan onnistumiseksi. VIime vuosina olen pitänyt onnistumisena sitä, että pysymme joten kuten keskiluokkaisen elämän raameissa, lainanlyhennykset tulee maksettua, lapset saavat harrastaa ja joskus on rahaa matkustaa.
"Sijoittaminen" on käytännössä sitä, että yritän pistää rahaa syrjään rahastoihin ja lunastan kun tarvetta on. Mutta voitto se on pienikin voitto ja jos nenä pysyy vedenpinnalla, niin vielä ollaan elossa.
Minulla on kaksi teini-ikäistä, jaettu huoltajuus ja maksamme puoliksi lasten kulut. Eli käytännössä elätän kaksi ihmistä palkallani, joka on mediaania parempi, mutta ei merkittävän paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "maksaa puolet ilman elatusta"? Haetko siis esimerkkejä yksinhuoltajaäideistä, joiden entinen puoliso ei maksa elatusmaksuja vai mitä?
Itse olen työssäkäyvä äiti, jolla on pari lasta ja olen eronnut lasten isästä. Asun lasteni kanssa ja maksan siis kaikki arjen kulut itse. Lasten isä maksaa elatusmaksuja ja Kelasta tulee lapsilisä. Minulla on pieni rahasto, jota kasvattelen hiljalleen. tavoitteena on, että olisi vähän lisärahaa eläkkeellä.
No lähinnä sitä ettei tule kauhean isot elatusmaksut, joka tarkoittaa sitä että elarit riittää lasten elatukseen ja omia rahoja ei juuri tarvitse käyttää.
Ei ne elarit suomimiehen tuloilla koskaan ole niin isot, ettei tarvitsisi äidinkin rahoja käyttää.
Pitäisikö niiden olla?
Kummasti kuitenkin monta kertaa enemmän kuin lapsen kulut ydinperheessä
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "maksaa puolet ilman elatusta"? Haetko siis esimerkkejä yksinhuoltajaäideistä, joiden entinen puoliso ei maksa elatusmaksuja vai mitä?
Itse olen työssäkäyvä äiti, jolla on pari lasta ja olen eronnut lasten isästä. Asun lasteni kanssa ja maksan siis kaikki arjen kulut itse. Lasten isä maksaa elatusmaksuja ja Kelasta tulee lapsilisä. Minulla on pieni rahasto, jota kasvattelen hiljalleen. tavoitteena on, että olisi vähän lisärahaa eläkkeellä.
Siis jos äiti maksaa 50 % (= puolet)
Ja isä 50 % (=puolet)
Niin mihin elatusta tarvitaan sun mielestä silloin?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä vähän on tarinoita miehistä, jotka maksaa yksin elämisensä ja lasten kulut ja sen jälkeen vielä sijoittaa.
Tällä palstalla on jotenkin täysin vääristynyt kuva siitä eläminen maksaa nykyään. Mediaanitulo on 3 700 €, siitä pois verot ja muut maksut, jää käteen alle 3 000 €. Jos on kaksi lasta, asutaan usein kolmiossa ja asumismuodosta riippumatta asumiskuluihin menee vähintään 1 000 €. Tästä jää sitten huimat 2 000 € laskuihin ja muuhun elämiseen kolmelle ihmisille.
Kyllä yhden aikuisen taloudet, jossa on lapsia ovat melkoisia piensijoittajia. Kyseessä on lähinnä joku matalan riskin korkorahasto, johon laitetaan se pari satkua kuussa ja sekin on enemmän pahan päivänä varalle säästämistä kuin sijoittamista.
Jääkö 3700 palkasta vajaa 3000 käteen?
Mun palkka on 5160 ja siitä jää noin 3200..
Minun kotipaikkakunnallani ei kirkollisverovelvollinen, ei vähennyksiä (esim. työmatkakuluja) yms, 3700 brutosta jää netoksi 2655,12. Vähennetty ennakonpidätys, työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu.
Täällä. Olen ollut totaaliyksinhuoltaja ja elänyt pääomatuloilla. Kun menin myöhemmin naimisiin, jouduin alkaa makselemaan miehenkin asumisen ja muuta, hän otti asenteen, että odottelee lahjoja ja matkojakin. Kotitöitä hän ei ole tehnyt. Olen nyt alkanut purkaa tätä järjestelyä ja muuttanut erilleen ja laittanut rahahanoja kiinni, hivuttautua oikeaan eroon. Onneksi on avioehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "maksaa puolet ilman elatusta"? Haetko siis esimerkkejä yksinhuoltajaäideistä, joiden entinen puoliso ei maksa elatusmaksuja vai mitä?
Itse olen työssäkäyvä äiti, jolla on pari lasta ja olen eronnut lasten isästä. Asun lasteni kanssa ja maksan siis kaikki arjen kulut itse. Lasten isä maksaa elatusmaksuja ja Kelasta tulee lapsilisä. Minulla on pieni rahasto, jota kasvattelen hiljalleen. tavoitteena on, että olisi vähän lisärahaa eläkkeellä.
No lähinnä sitä ettei tule kauhean isot elatusmaksut, joka tarkoittaa sitä että elarit riittää lasten elatukseen ja omia rahoja ei juuri tarvitse käyttää.
Ei ne elarit suomimiehen tuloilla koskaan ole niin isot, ettei tarvitsisi äidinkin rahoja käyttää.
Pi
Paskat. Jokainen lapsi tarvii oman huoneen, laske mitä neliöt maksaa. Harrastukset, vaatteet, auto. Kuinka paljon sitä elatusta pitää olla, että nuo maksetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä. Maksan yksin kaikki omat ja lasteni kulut plus maksan lasten isälle elatusta. Mulle jää kuussa noin 2000 euroa ylimääräistä säästöön ja sijoituksiin. Mitä muuta haluat tietää?
Kerro ihmeessä miksi ja miten tuohon on päädytty? Ex-puolisolle myönnettävä elatus on äärimmäisen poikkeuksellista Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä. Olen ollut totaaliyksinhuoltaja ja elänyt pääomatuloilla. Kun menin myöhemmin naimisiin, jouduin alkaa makselemaan miehenkin asumisen ja muuta, hän otti asenteen, että odottelee lahjoja ja matkojakin. Kotitöitä hän ei ole tehnyt. Olen nyt alkanut purkaa tätä järjestelyä ja muuttanut erilleen ja laittanut rahahanoja kiinni, hivuttautua oikeaan eroon. Onneksi on avioehto.
Joo, mä en hetkeäkään makselisi kenenkään muiden kuluja. Inhottaa lokit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanna Tikander.
Muutenkin tässä mimmit sijoittaa yhteisössä on vaikka kuinka paljon naisia, sinkkuja, suhteellisia, lapsellisia, lapsettomia, jotka sijoittaa.
Hah, olisin täydellä varmuudella nykyistä varakkaampi, jos en olisi ottanut miestä. Olen aina ollut elitavoiltani maanläheinen minimalisti, jolla meni sinkkuna helposti yli puolet palkasta säästöön. Mies kuitenkin on hyvin fiksoitunut tietynlaiseen keskiluokkaiseen elämäntyyliin, josta koituu korkeampia kuluja minullekin mm. yhteisen omakotitalon muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "maksaa puolet ilman elatusta"? Haetko siis esimerkkejä yksinhuoltajaäideistä, joiden entinen puoliso ei maksa elatusmaksuja vai mitä?
Itse olen työssäkäyvä äiti, jolla on pari lasta ja olen eronnut lasten isästä. Asun lasteni kanssa ja maksan siis kaikki arjen kulut itse. Lasten isä maksaa elatusmaksuja ja Kelasta tulee lapsilisä. Minulla on pieni rahasto, jota kasvattelen hiljalleen. tavoitteena on, että olisi vähän lisärahaa eläkkeellä.
No lähinnä sitä ettei tule kauhean isot elatusmaksut, joka tarkoittaa sitä että elarit riittää lasten elatukseen ja omia rahoja ei juuri tarvitse käyttää.
Ei ne elarit suomimiehen tuloilla koskaan ole niin isot, ettei tarvitsisi äidinkin rahoja käyttää.
Pi
Oletko jotenkin vähän yksinkertainen? Totta hitossa ne on suhteellisesti suuremmat kuin ydinperheessä. KAIKKI maksaa suhteellisesti enemmän pienelle kuin isolle ruokakunnalle riippumatta riitä, ketä ne ihmiset ovat. Asuinneliöt, ruoka, käyttötavarat, liikkuminen, ihan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaisia sijoituksia ap tarkoittaa, mutta esim itse kahden lapsen yh-äitinä olen rahastosäästänyt aina. Rahaa on nyt paljon sijoituksissa ja on sijoitusasuntokin oman asunnon lisäksi. En tiedä olenko mikään hyvä esimerkki kulutustavoiltani, mutta meillä ei ole sellaisia rahareikiä mitä kahden aikuisten perheissä näyttää olevan, eli autoa, kalliita pakettilomamatkoja, kalliita sisustustavaroita, kalliita kauneustuotteita tai kampaamo yms juttuja. Lapset harrastavat monenlaista, mutta eivät ole koskaan saaneet tai vaatineet mitään merkkituotteita. Ostan kierrätyskeskuksesta, Lidlistä ja etnokaupoista. Harrastan ilmaista lenkkeilyä ja kirjaston käyttöä, on sekarotuinen pieni koira. Tapaan ystäviä kahvilla, yritän säästää etten kävisi niin usein lounaalla. Voi olla että näytämme ulospäin vähävaraisilta, mutta en saa mitään irti siitä, että ostelisin jotain meikkejä tai purkkeja tai kalliita vaatteita. Tuntuu että kun päästää s
Eikös juuri sijoitusasunto ja lasten monet harrastukset ole niitä keskiluokkaisuuden merkkejä? Harvoin me keskiluokkaisetkaan saadaan ihan kaikkea kivaa, ainakaan pelkillä palkkatuloilla. Joku panostaa autoon ja uusiin vempeleisiin, toinen matkustelee monta kertaa vuodessa, kolmas hankkii hienon kesämökin. Jos jollain on varaa kaikkeen, ei enää olla keskiluokkaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluatko siis vastauksia vain äideiltä? Kysymys oli epäselvä tältä osin.
Vastaan silti lapsivapaana, että joo sijoitan ja olen sijoittanut ihan omia rahoja. Aloitin kun olin vielä naimisissa, mutta omia rahoja ne oli silti vaikka oli ex-kumppani maksamassa puolet yhteisistä menoista. Ja sijoitan yhä eron jälkeen. Mies ei ikinä ole ollut sijoittamisesta kovin kiinnostunut vaikka hänelläkin siihen olisi varaa.
Aplla on aika misogynistinen näkemys.
Naiset valitettavan usein työllistyy matalapalkka aloille. Hyvä niin, että hoitajia on. Eipä niistä palkoista arjen kustannusten jälkeen sijoituksiin jää.
En ymmärrä miksi naisenkaan pitäisi perheen kuluista yksin vastata. Ne elarit on yleensä suht suuntaa antavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "maksaa puolet ilman elatusta"? Haetko siis esimerkkejä yksinhuoltajaäideistä, joiden entinen puoliso ei maksa elatusmaksuja vai mitä?
Itse olen työssäkäyvä äiti, jolla on pari lasta ja olen eronnut lasten isästä. Asun lasteni kanssa ja maksan siis kaikki arjen kulut itse. Lasten isä maksaa elatusmaksuja ja Kelasta tulee lapsilisä. Minulla on pieni rahasto, jota kasvattelen hiljalleen. tavoitteena on, että olisi vähän lisärahaa eläkkeellä.
Elarit on tarkoitettu lasten menoihin, ei sinun.
Niin on mutta olen kuullut niistäkin jotka saa niin isot elarit että itse ei tarvitse maksaa lasten kuluista mitään.
Kattaako ne elarit siis myös isomman asunnon kulut, lasten terveydenhoitokulut, hoitomaksut, matkakulut, harrastukset ja urheiluvälineetkin? Vai lasketko lasten kuluiksi vain lasten ruoka- ja vaatekulut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Maksan yksin kaikki omat ja lasteni kulut plus maksan lasten isälle elatusta. Mulle jää kuussa noin 2000 euroa ylimääräistä säästöön ja sijoituksiin. Mitä muuta haluat tietää?
Kerro ihmeessä miksi ja miten tuohon on päädytty? Ex-puolisolle myönnettävä elatus on äärimmäisen poikkeuksellista Suomessa.
Ilmeisesti sinunkin mielestäsi elareita saa kutsua elareiksi vain silloin kun mies maksaa niitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "maksaa puolet ilman elatusta"? Haetko siis esimerkkejä yksinhuoltajaäideistä, joiden entinen puoliso ei maksa elatusmaksuja vai mitä?
Itse olen työssäkäyvä äiti, jolla on pari lasta ja olen eronnut lasten isästä. Asun lasteni kanssa ja maksan siis kaikki arjen kulut itse. Lasten isä maksaa elatusmaksuja ja Kelasta tulee lapsilisä. Minulla on pieni rahasto, jota kasvattelen hiljalleen. tavoitteena on, että olisi vähän lisärahaa eläkkeellä.
No lähinnä sitä ettei tule kauhean isot elatusmaksut, joka tarkoittaa sitä että elarit riittää lasten elatukseen ja omia rahoja ei juuri tarvitse käyttää.
Ei ne elarit suomimiehen tuloilla koskaan ole niin isot, ettei tarvitsisi äidinkin rahoja käyttää.
Pitäisikö niiden olla?
Kummasti kuitenkin monta kertaa enemmän kuin lapsen kulut ydinperheessä
Et siis ole koskaan ollut vastuussa lasten kuluista ja luulet, että lapsille riittää kun saavat vähän perunaa ja silloin tällöin jotain vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Naiset valitettavan usein työllistyy matalapalkka aloille. Hyvä niin, että hoitajia on. Eipä niistä palkoista arjen kustannusten jälkeen sijoituksiin jää.
Naiset eivät (passiivisesti) "työllisty matalapalkka-aloille". Naiset HAKEUTUVAT niille aloille. Ja tämä ei ikinä muutu, jos siitä puhutaan ikään kuin itsestäänselvänä luonnon lakina joka vain tapahtuu. Että hups, valmistuin DI:ksi ja seuraavana aamuna heräsin määräaikainen lähihoitajan työsopimus kädessä.
Minäkin tekisin, jos olisin työkykyinen. Siitä saa sosiaalista statusta.