Miksi pianon koskettimissa ei ole joka välissä mustaa kosketinta?
Niin miksi toisissa väleissä ei ole? Ja voisko olla vai perustuuko johonkin matematiikkaan?
Kommentit (92)
Tiedättekö miksi naisissa on vähän pianisteja?
Niiden sormet ei oikein yllä soittaa pianoa.
Kyllä siitä on kauan kamppailtukin kumpi on parempi tasavireinen vai luonnollinen viritys. Tasavireinen valinta on siitä jännä, että piano on aina viritettävä uudestaan kun vaihdetaan ohjelmiston aikakautta tai sävellystapaa. Viritys on tasavireisessä aina kompromissi sointujen välillä. Kun yksi on vireessä niin toinen ei ihan niin vireessä eli yläsävelet jää vaisuiksi verrattuna luonnolliseen viritykseen kuten joissain barokkiuruissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"C-duuriasteikko on C:stä alkava sävelasteikko, johon kuuluvat sävelet C, D, E, F, G, A, H ja C."
https://fi.wikipedia.org/wiki/C-duuriasteikko
Ei ole siinä B:tä.
Se on sama asia kuin H. Täällä on joku pakkomielle jankuttaa H-sävelestä kun suurin osa maailmaa mieltää sen säveleksi B.
Titetenkin mieltää englanninkielisissä maissa koska niissä h on mykkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kun nuo välit on vain puoli sävelaskelta. Jos ylennät e:n, siitä tulee f.
Okei. Mutta miksi nuo välit on vain puoli sävelaskelta?
Koska tällaisia sävelkulkuja olemme me länkkärit vuosituhansien aikana päätyneet laulelemaan. Joissain muissa kulttuureissa on sitten toisenlaiset skaalat.
Kuulostaako niiden muiden kulttuurien musiikki meistä länsimaalaisista sitten jotenkin "oudolta" tästä syystä?
T. Musiikista mitään ymmärtämätön
Vierailija kirjoitti:
Muusikkona pitää sanoa, että tämä oli ensimmäinen järkevä vastaus.
Jos haet järkeviä vastauksia niin noin yleisesti Vauvapalsta ei ole oikea foorumi.
Koskettimisto heijastelee nuottikirjoitusta, joka rakentuu C-duurin ympärille. Eli c-duurin sävelet voidaan kirjoittaa nuoteilla ilman ylennys- ja alennusmerkkejä, ja soittaa pelkillä valkoisilla koskettimilla. Periaatteessa yhtä hyvin voisi olla vain rivi valkoisia koskettimia, puolisävelaskeleen päässä toisistaan. Kuten ovat nauhat kitaran kaulalla.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö miksi naisissa on vähän pianisteja?
Niiden sormet ei oikein yllä soittaa pianoa.
Sovittamalla voi soittaa kapeammallakin otteella kuten hyvin nuoret muusikot joutuvat tekemään. Esimerkiksi Elysey Mysin varhaisia videoita katsoessa huomaa ettei otteen kapeus ole este soiton hurmaavalle upeudelle.
Vierailija kirjoitti:
Siksi kun nuo välit on vain puoli sävelaskelta. Jos ylennät e:n, siitä tulee f.
Eli ne on vain nimetty vääärin.
Se on aikoinaan jostain syystä sovittu että länsimainen musiikki perustuu 12 säveleen.
Arabialainen musiikki perustuu nykyään 24 säveleen, mutta sitä ei voikaan soittaa pianolla. Esim. viuluissa ja selloissa ei tätä rajoitetta ole. Samoin esim. harppuja voidaan rakentaa vaikka kuinka monella kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kun nuo välit on vain puoli sävelaskelta. Jos ylennät e:n, siitä tulee f.
Okei. Mutta miksi nuo välit on vain puoli sävelaskelta?
Koska tällaisia sävelkulkuja olemme me länkkärit vuosituhansien aikana päätyneet laulelemaan. Joissain muissa kulttuureissa on sitten toisenlaiset skaalat.
Kuulostaako niiden muiden kulttuurien musiikki meistä länsimaalaisista sitten jotenkin "oudolta" tästä syystä?
T. Musiikista mitään ymmärtämätön
Varmaan kuulostaa aika rajoitetulta, kun säveliä puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
koska A#bBC#bD#bEF#bG#b(A)
Missä b# ?
b on alennettu h, ylennetty b olisi h.
Tuota, älkää ainakaan tätä kommenttia uskoko.
Kyllä se vaan Suomessa c-duuriasteikko on c d e f g a h c. Ulkomailla h:n tilalla on b. Suomessa alennettu h on b.
Minulla on tässä edessäni Saksassa painettu nuottivihko, joka sisältää Chopinin etydejä. Vihon tekstit ovat kolmella kielellä. Saman etydin sävellajiksi on merkitty saksaksi "h-moll", englanniksi "B minor" ja ranskaksi "si mineur".
Vierailija kirjoitti:
Siksi kun nuo välit on vain puoli sävelaskelta. Jos ylennät e:n, siitä tulee f.
Miksi näin käy? Kerro tarkemmin.
Mihin on jäänyt keskustelu keltaisista koskettimista? On pikkasen mustavalkonormatiivista taas tää keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Perustuu matematiikkaan.
Noista väleistä ei saa monikertoja luomaan harmonioita.
Miksi ei saa? Kerro tarkemmin.
Vain suomalaiset ja saksalaiset kuvittelevat B:n olevan H. Se on B. Opetelkaa aakkoset.
Vierailija kirjoitti:
Siksi kun nuo välit on vain puoli sävelaskelta. Jos ylennät e:n, siitä tulee f.
Fis-molliasteikon säveliin kuuluu ylennetty e, ja sen nimi on eis. Pianossa se löytyy samalta kohdalta kuin f, mutta se kuitenkin on eri sävel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi kun nuo välit on vain puoli sävelaskelta. Jos ylennät e:n, siitä tulee f.
Okei. Mutta miksi nuo välit on vain puoli sävelaskelta?
Koska tällaisia sävelkulkuja olemme me länkkärit vuosituhansien aikana päätyneet laulelemaan. Joissain muissa kulttuureissa on sitten toisenlaiset skaalat.
Kuulostaako niiden muiden kulttuurien musiikki meistä länsimaalaisista sitten jotenkin "oudolta" tästä syystä?
T. Musiikista mitään ymmärtämätön
Kokeile kuunnella vaikkapa kiinalaista tai intialaista kansanmusiikkia. Erittäin outoja sävelkulkuja ja rytmejä meidän länsimaisiin korviimme- meillä kun kirkko sääteli pitkälle musiikkia, sen opetusta ja kirjoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä on kauan kamppailtukin kumpi on parempi tasavireinen vai luonnollinen viritys. Tasavireinen valinta on siitä jännä, että piano on aina viritettävä uudestaan kun vaihdetaan ohjelmiston aikakautta tai sävellystapaa. Viritys on tasavireisessä aina kompromissi sointujen välillä. Kun yksi on vireessä niin toinen ei ihan niin vireessä eli yläsävelet jää vaisuiksi verrattuna luonnolliseen viritykseen kuten joissain barokkiuruissa.
En ole musiikkitieteilijä, mutta eikös tasavireisen virityksen idea juuri ole että kaikki sävellajit ja niiden soinnut kuulostavat yhtä hyviltä, tai yhtä huonoilta. Luonnollinen viritys on on sitten tehty tiettyyn sävellajiin. Telkkarista tuli joskus dokumentti jossa esiteltiin rinnakkain tasavireinen ja luonnollisesti viritetty piano. Jälkimmäisellä soitettuna jazzissa käytetyt 5 tai 6 säveltä sisältävt soinnut kuulostivat upean selkeiltä, kun taas tasavireisellä pianolla ne olivat sitä mitä olemme tottuneet kuulemaan, eli "suttuisia". Mikä on tietysti ao. musiikkilajin tehokeino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö miksi naisissa on vähän pianisteja?
Niiden sormet ei oikein yllä soittaa pianoa.
Sovittamalla voi soittaa kapeammallakin otteella kuten hyvin nuoret muusikot joutuvat tekemään. Esimerkiksi Elysey Mysin varhaisia videoita katsoessa huomaa ettei otteen kapeus ole este soiton hurmaavalle upeudelle.
Piano on kamalan kuuloinen instrumentti. Persoonattomien rautalankojan koneellisesti avustettua hakkausta huopavasaroilla.
Kyllä h on h Saksassakin. Sen sijaan englanninkielisissä maissa se on b. Ranskassa on taas täysin eri nimet.