Miksi pianon koskettimissa ei ole joka välissä mustaa kosketinta?
Niin miksi toisissa väleissä ei ole? Ja voisko olla vai perustuuko johonkin matematiikkaan?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Meille tuttu duuriasteikko on siis jooninen moodi, ja (luonnollinen) molliasteikko on aiolinen moodi.
Moni varmaa tunnistaa tämän keskiajalta peräisin olevan sävelmän:
Suomalaisia sanoituksia tähän ovat ainakin "Sait multa kukkaset toukokuun" ja "Joulumuisto".
Sävelmän melodia kulkee doorisessa moodissa. Eli esimerkiksi jos perussävel on D, niin melodian voi soittaa pelkillä valkoisilla koskettimilla, ilman ylennyksi tai alennuksia, Tai toisin sanoen, asteikko on muuten on kuin D-molli, mutta H:ta ei ole alennettu. Tämä tietysti heijastuu myös säestyksen sointuihin, IV aste on G eikä Gm, kuten D-mollissa olisi.
Onko se sitä rusismia vai mitä se oli. Jotain sellaista vai mikä se oli.
Matemaattinen kaava tasavireiselle synksteemille, chatGPT:n mukaan:
2. 12th root of 2 eli 2121.059463\sqrt[12]{2} \approx 1.0594631221.059463
Tämä liittyy suoraan tasavireiseen viritysjärjestelmään (equal temperament), jota pianoissa lähes aina käytetään. Siinä oktaavi (joka vastaa taajuuden kaksinkertaistumista) jaetaan 12 yhtä suureen osaan (puolisävelaskelta). Tällöin kahden vierekkäisen sävelen välinen taajuussuhde on aina:
r=21/121.059463r = 2^{1/12} \approx 1.059463r=21/121.059463
Eli jos aloitat jostain taajuudesta fff, seuraava sävel on:
fr=f21/12f \cdot r = f \cdot 2^{1/12}fr=f21/12
Ja jos nouset 12 sävelaskelta ylöspäin:
f(21/12)12=f2=2ff \cdot \left(2^{1/12}\right)^{12} = f \cdot 2 = 2ff(21/12)12=f2=2f
...mikä on siis yksi oktaavi ylempänä.
------------------------
Jos siis esimerkiksi A = 440 Hz, sitä seuraava musta kosketin tuottaa sävelen ais, jonka värähdysluku lienee siis 1.059463 * 440 = 466.16 Hz.
Kyllä kokosävelasteikko on ihan käytetty, ainakin impressionisteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaisi pianolla soittaa lineaarisella asteikolla, olisiko se C, D, E, FIS, GIS, AIS, C? Onko tuolle sävellajille oma nimi?
Modernissa taidemusiikissa nyt on vaikka minkälaisia asteikkoja, luultavasti tämäkin. Perinteisemmän sävelkorvan kannalta tuossa asteikossa on se vika, että siitä puuttuu puhdas kvintti, G, joka on yläsäveliin perustuvan sointurakenteen kannalta tärkeä. Samaten puuttuu alajohtosävel H, joka melodiakuluissa usein johtaa puoli sävelaskelta ylempänä olevaan sävellajin perussäveleen. Näin se muuten menee useimmiten jopa mollissa kulkevissa melodioissa. A-molliasteikossahan on muuten sävel G, siis kokosävelaskeleen perussäveltä alempana, mutta melodia kulkee usein G# - A, ja alla soinnut vastaavasti E7 - Am, ei Em7 - Am. Kyllä tuota jälkimmäistäkin käytetään, mutta se onkin sitten tehokeino, ei sääntö vaan poikkeus.
Näissä on ihan sopimuksista kyse.
Kun duuriasteikon rakenteeksi on sovittu se, että tietyissä kohdissa on kokoaskel ja tietyissä puoliaskel, pöljäähän se olisi jos tämän soittaminen tehtäisiin fyysisesti tosi vaikeaksi. Eli siksi kosketinsoittimissa on mustia siellä kuin on. Ja nokkahuilun reikien kohdat myös liittyvät tähän. Jos halutaan soittaa pienempiä välejä, on esim. pianosta olemassa mikrointervalliversio jossa puoliaskel on jaettu kahtia. Ja niillä on omat koskettimensa. Se on aika mielenkiintoisen kuuloinen.
Vierailija kirjoitti:
Koska pianon mustat koskettimet ovat käytännössä puolisävelaskelia. E-F ja H-C välissä on vain puolisävelaskel joten siihen ei enää mahdu ylimääräistä puolisävelaskelta. C-D, D-E, F-G, G-A, A-H väleissä on kokosävelaskel ja ne mustat ovat ne puolisävelaskeleet.
Ei-musiikista mitään tietävälle tämä oli lähinnä aakkosellinen luettelo muinaiskreikaksi käännetyllä puolalaisella notaatiolla.
Hallituksen säästötalkoiden takia säästettiin niissä mustissa koskettimissa. Kannattaa laittaa tilaukseen ns. rahaa on-pianomalli jossa on täysimääräiset koskettimet.
Itse taas olen muusikko ja ymmärrän kyllä puolisävelaskeleet ja sävellajit ym. teorian, mutta en olisi osannut vastata, mistä kaikki pohjimmiltaan johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen säästötalkoiden takia säästettiin niissä mustissa koskettimissa. Kannattaa laittaa tilaukseen ns. rahaa on-pianomalli jossa on täysimääräiset koskettimet.
Tähän pitää hakea ja anoa ylimääräistä puolisävelasteikkotukea kelalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
koska A#bBC#bD#bEF#bG#b(A)
Missä b# ?
b on alennettu h, ylennetty b olisi h.
Tuota, älkää ainakaan tätä kommenttia uskoko.
Kyllä se vaan Suomessa c-duuriasteikko on c d e f g a h c. Ulkomailla h:n tilalla on b. Suomessa alennettu h on b.
Minulla on tässä edessäni Saksassa painettu nuottivihko, joka sisältää Chopinin etydejä. Vihon tekstit ovat kolmella kielellä. Saman etydin sävellajiksi on merkitty saksaksi "h-moll", englanniksi "B minor" ja ranskaksi "si mineur".
Se johtuu siitä, että C-duuri halutaan välttämättä soittaa valkoisilla koskettimilla.
Kun piano keksittiin kaikki jazz-musiikki soitettiin C-duurissa. Improvisointi on helpompaa jos ei tarvitse koskea vaikeampiin mustiin pieniin koskettimiin.
Modernissa taidemusiikissa nyt on vaikka minkälaisia asteikkoja, luultavasti tämäkin. Perinteisemmän sävelkorvan kannalta tuossa asteikossa on se vika, että siitä puuttuu puhdas kvintti, G, joka on yläsäveliin perustuvan sointurakenteen kannalta tärkeä. Samaten puuttuu alajohtosävel H, joka melodiakuluissa usein johtaa puoli sävelaskelta ylempänä olevaan sävellajin perussäveleen. Näin se muuten menee useimmiten jopa mollissa kulkevissa melodioissa. A-molliasteikossahan on muuten sävel G, siis kokosävelaskeleen perussäveltä alempana, mutta melodia kulkee usein G# - A, ja alla soinnut vastaavasti E7 - Am, ei Em7 - Am. Kyllä tuota jälkimmäistäkin käytetään, mutta se onkin sitten tehokeino, ei sääntö vaan poikkeus.