Lihavuus ei ole valinta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geenit määrittää ulkomuodon

Lihavuus ei ole periytyvää. Ruokailu tottumukset ovat. Se miten opetat lapsellesi, toistaa hän sen aikuisena. Jos on terveellisesti elävä perhe joka liikkuu myös, heillä tuskin pyöreitä lapsiakaan. Jos taas röhnötetään kotona ruutujen ääressä ja syödään huonoa ruokaa voi jo arvata miten pyöreitä ovat

Mitenkäs tilanteissa joissa perheen molemmilla lapsilla (vain pieni ikäero) on ollut samat elintavat, kasvaneet samalla ruoalla ja liikkuneet suurin piirtein saman verran. Silti vain toinen heistä on lihava, kuten vain toinen vanhemmista ja jotkut hänen suvustaan.

Mietipä nyt itsekin uudestaan. Ongelma on se että on syöty, jne samalla tavalla . . .&n

Muistelen lukeneeni joskus tutkimuksesta, jossa monen "luonnostaan" hoikan huomattiin olevan lähes jatkuvasti liikkeessä. Eli kun joku toinen istui tai seisoi vaan paikoillaan, se hoikka teki koko sen ajan jotain pientä, ehkä lähes huomaamatontakin liikettä kehollaan. Jalka tai käsi heiluu tai naputtaa, vaihtaa painoa puolelta toiselle, pientä tanssahtelevaa liikettä tms.

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus on todellakin oma valinta. Ihan sama mitä te pullukat vingutte. Ehkä jollain alle 1% väestöstä voi olla kortisonilääkityksestä kertynyttä nestettä kehossa joka tuo painoa lisää, mutta siihenkin voi itse sen hoidon jälkeen vaikuttaa miten sen saa pois

Jos sinulla ei ole kokemusta asiasta niin miten voit tietää millaista on olla lihava? Lihavan ihmisen keho toimii ihan eri tavalla kuin laihan, jos et tiedä asiasta mitään niin ihan turhaan tulet itse tänne vinkumaan. Ota selvää asioista ensin.

Kyllä se on ihan jokaisen oma valinta mitä suuhunsa tunkee. Jos sairaaloisen syömisen syynä on milenterveysongelma tai jokin muu lääketieteellinen syy, niin sitten pitää hakeutua hoitoon ja pitää myös hoitaa omaa osuus sairauden hoidossa, jotta voi parantua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ihan jokaisen oma valinta mitä suuhunsa tunkee. Jos sairaaloisen syömisen syynä on milenterveysongelma tai jokin muu lääketieteellinen syy, niin sitten pitää hakeutua hoitoon ja pitää myös hoitaa omaa osuus sairauden hoidossa, jotta voi parantua.

Aina ei voi parantua

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs lapsi valitsee olla lihava?

Koska vanhemmat syöttää lapsensa possuksi eivätkä vie harrastuksiin!

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että on olemassa joku geneettinen yhteys siihen, että joidenkin on helpompi pysyä hoikkana kuin toisten. Meillä on isän puolella todella paljon ylipainoisia. Äitini puolella taas ollaan hoikkia. Meitä on kolme sisarusta. Minä olen meistä ainoa, joka on pysynyt hoikkana koko aikuisiän. Molemmat siskoni ovat ylipainoisia. Heillä on aina ollut ihan erilainen suhde ruokaan kuin minulla. Minulla tulee raja vastaan sekä normaalin ruoan että herkkujen kanssa aika nopeasti. Heillä ei. Tämä oli jo lapsena näin. Minun on vaikea ymmärtää miten joku pystyy syömään vaikka kokonaisen suklaalevyn yhdeltä istumalta, kun he voivat sellaisen syödä vahingossa.

Varmasti on valinta, että kuunteleeko kehon viestejä, jotka käskee syömään lisää vai ei. Mutta käsittääkseni on uhan tutkittukin, että ns. Food noisea on toisilla paljon enemmän kuin toisilla.

Meillä taas niin että äitini sekä siskoni lihovat jo pelkästä kakun katsomisesta kun minä ja isä taas voidaan huoletta syödä koko kakku tai kaksikin ilman että se näkyy missään. Oma keho pitää tuntea ja toimia sen parhaaksi eli jos olet helposti lihova niin älä mässää. Ei ne loputtomat herkut toki hyvää tee kenellekkään.