Lihavuus ei ole valinta

Vierailija kirjoitti:

Vääriä ruokatottumuksia opitaan myös kotoa. Miehen sukulaisperheessä molemmat vanhemmat lihavia. Alakouluikäiset lapset myös ylipainoisia. Perheessä syödään paljon pikaruokaa eikä lasten herkkujen syöntiä rajoiteta. Mitään liikuntaa ei perheessä kukaan harrasta.

Tutkimusten mukaan joustavan syömismallin ihmiset ovat normaalipainoisimpia. He voivat syödä juhlissa herkkuja tai perhepizzan, mutta he keventävät jo alitajuisesti syömisiään. Heille ei ole olemassa mitään kiellettyjä hedelmiä, joita sitten pantataan ja himoitaan. Lapset oppivat vanhemmiltaan haluamaan kiellettyä hedelmää kahta kauheammin jos niistä puhutaan kotona tiukkaan sävyyn. Kannattaa puhua lapsille herkuista kiihkottomasti, että ne kuuluvat juhlahetkiin jne ja että ei ole kenenkään terveydelle hyväksi syödä herkkuja joka päivä.

Ravitsemusterapeutit sallivat herkkuja janoavien aikuisten syödä yhden pullasiivun/Pätkiksen tai vastaavan pienen suklaapatukan/2-3 palaa suklaalevystä tai vastaavan määrän konvehtia/pienen lakritsipatukan päivittäin. Perunalastut eivät käy, koska niissä on elementtejä, jotka tekevät niiden rajoittamisen vaikeaksi ja siksi, ettei meillä myydä samanlaisia minipusseja kuin Isossa-Britanniassa. Sen sijaan kannattaa syödä sen 150 kcal:n edes pop cornia tai syödä ne päivässä tarvittavat 6-8 pähkinää tai mantelia maustettuina.

Tietenkin se 150 kcal on sitten pois terveellisestä ruoasta, kuten vaikka pala Real-ruisleipää hummuksella ja kasviksilla päällystettynä. Kuitenkaan ero ei ole niin suuri, että se aiheuttaisi puutostiloja. Jos ihminen sitoutuu muuten suunniteltuun, terveelliseen ruokavalioon ja jaksaa sitä paremmin, voi tehdä sitten ikäänkuin sopimuksen ja syödä yhden päivittäisen herkkuannoksen. Siinä oppii samalla kohtuutta. Energiamäärä ei ole juurikaan sokerilla maustettua jugurttipikaria suurempi. 

Tiukat kyllä ja ei-listat ja ehdottomuus eivät toimi. Ne johtavat ratkeamiseen ja herkkujen rohmuamiseen ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geenit määrittää ulkomuodon

Lihavuus ei ole periytyvää. Ruokailu tottumukset ovat. Se miten opetat lapsellesi, toistaa hän sen aikuisena. Jos on terveellisesti elävä perhe joka liikkuu myös, heillä tuskin pyöreitä lapsiakaan. Jos taas röhnötetään kotona ruutujen ääressä ja syödään huonoa ruokaa voi jo arvata miten pyöreitä ovat

Mitenkäs tilanteissa joissa perheen molemmilla lapsilla (vain pieni ikäero) on ollut samat elintavat, kasvaneet samalla ruoalla ja liikkuneet suurin piirtein saman verran. Silti vain toinen heistä on lihava, kuten vain toinen vanhemmista ja jotkut hänen suvustaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinta on laihtua. Mutta vaatii itsekuria, joka ei ole muodissa nykyään.

 

Niin, no kokeilepa kuule itse 

 

No jos yrittää vain laskea oikeita kaloreita ja kuvittelee että pelkkä vaaka kertoo energiankulutuksen ei varmaan onnistukaan.Lihastreeniä ja sopiva proteiinipitoinen dieetti on tehokkain.

Proteiinipitoinen dieetti perustuu siihen, että nestettä poistuu kehosta kun hiilihydraattien määrä laskee alle 100 grammaan vuorokaudessa. Niissä proteiineissakin on kaloreita. Tietenkin on tärkeää saada optimaalinen määrä proteiinia ja liikuntaa lihaskadon hidastamiseksi kun laihduttaa. Laihduttaessa häviää myös lihaskudosta. Maltillisessa aikataulussa laihduttaminen on paras tapa ja tulokset ovat siten pysyvämmät kuin pikakuureilla, joilla poistuu paljon nestettä kehosta. 

Ruokapäiväkirjan pitäminen ( https://www.fineli.fi ) on hyvä tapa selvittää oman ruokavalion laatua ja sudenkuoppia. Sinne pitää kirjata rehellisesti kaikki syöty ja juotu. Ravitsemusterapeutin työkin on helpompaa jos asiakas on pitänyt kahden viikon ajan ruokapäiväkirjaa ja siinä käyvät ilmi arki- ja viikonloppusyömiset ja juomiset. Olisi hyvä jos siihen aikajaksolle sattuisivat myös juhlat ja syöty ja juotu kirjataan ruokapäiväkirjaan. Sitä voi tehdä helpommin kuin koskaan aikaisemmin kun melkein jokaisella on älypuhelin taskussa.

 

Lihavuus on periintyvää.Jos saa ne geenit on hyvin vaikea päästä kiloista.Sukulainen vegetariaani eikä laihdu millään .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geenit määrittää ulkomuodon

Lihavuus ei ole periytyvää. Ruokailu tottumukset ovat. Se miten opetat lapsellesi, toistaa hän sen aikuisena. Jos on terveellisesti elävä perhe joka liikkuu myös, heillä tuskin pyöreitä lapsiakaan. Jos taas röhnötetään kotona ruutujen ääressä ja syödään huonoa ruokaa voi jo arvata miten pyöreitä ovat

Mitenkäs tilanteissa joissa perheen molemmilla lapsilla (vain pieni ikäero) on ollut samat elintavat, kasvaneet samalla ruoalla ja liikkuneet suurin piirtein saman verran. Silti vain toinen heistä on lihava, kuten vain toinen vanhemmista ja jotkut hänen suvustaan.

Geenit, geenit! 

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus on periintyvää.Jos saa ne geenit on hyvin vaikea päästä kiloista.Sukulainen vegetariaani eikä laihdu millään .

🤦

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus on periintyvää.Jos saa ne geenit on hyvin vaikea päästä kiloista.Sukulainen vegetariaani eikä laihdu millään .

No ei kasvisruokavalio ole automaattisesti terveellinen tai vähäkalorinen. Eikä liha lihottavaa.

Rutiinit, rutiinit ja rutiinit. Se kun on niin helvetin tylsää, esim syödä joka päivä samaa ruokaa, tai käydä salilla, lenkillä, jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geenit määrittää ulkomuodon

Lihavuus ei ole periytyvää. Ruokailu tottumukset ovat. Se miten opetat lapsellesi, toistaa hän sen aikuisena. Jos on terveellisesti elävä perhe joka liikkuu myös, heillä tuskin pyöreitä lapsiakaan. Jos taas röhnötetään kotona ruutujen ääressä ja syödään huonoa ruokaa voi jo arvata miten pyöreitä ovat

Mitenkäs tilanteissa joissa perheen molemmilla lapsilla (vain pieni ikäero) on ollut samat elintavat, kasvaneet samalla ruoalla ja liikkuneet suurin piirtein saman verran. Silti vain toinen heistä on lihava, kuten vain toinen vanhemmista ja jotkut hänen suvustaan.

Mietipä nyt itsekin uudestaan. Ongelma on se että on syöty, jne samalla tavalla . . . 

Vierailija kirjoitti:

Tupakointi ei ole valinta.

Sulla meni pointti ohitse. Keuhkosyöpä ei ole valinta, kukaan ei sitä valitse. Se on seuraus, ei valinta.

Omalla kohdallani lihavuus on periytyvää kummastakin suvusta.Itse en ole lihava,mutta huomaan tosi helposti saavani kiloja jos en ole tiukka ja liiku oikeastaan koko ajan.Ystäväni pysyy helpommin hoikkana vähemmällä työmäärällä ja samoilla syömisillä.

Hän napostelee ja pitää herkkupäiviä.Minä en voi lipsua yhtään.Eli lihavuus kyllä on yksilöllinen ja myös periytyvä ominaisuus joka vaatii hallintaan saamiseen toisilta todella paljon enemmän.

Syyllistäminen ei tässä auta ketään ja lihavuus ei johdu laiskuudesta ja ylensyönnistä kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Rutiinit, rutiinit ja rutiinit. Se kun on niin helvetin tylsää, esim syödä joka päivä samaa ruokaa, tai käydä salilla, lenkillä, jne. 

Elämäntilanteesi on erikoisen hyvä jos sinulla on mahdollisuus rutiineihin ja jos sinulla on aikaa ja rahaa niitä yllläpitää. Sinulla ei esim. työt tai opiskelut koskaan veny, sinulla tuksin on lapsia tai kotia joidettavana, sinulla ei ole tapahtumia, harrastuksia tai muita epäsäännöllisiä menoja. Sinulla on ilmeisesti stressitön työ ja elämä. Pystyt nukkumaan hyvät 8h yöunet, työskentelemään ahkerasti 8h ja kaikki muu on vapaa-aikaa urheilla, ja rentoudut ja palaudut urheillessasi. Kaikilla ei ole noin onnekasta. Suurimmalla osalla arjen aikatauluissa on vaihteluita. Voi olla uuvuttava työ, pitkät työmatkat, illat täynnä omia ja lasten harrastuksia ja menoja, ja jossain välissä pitää kotiakin hoitaa, monella on huonot yöunet, terveydellisiä haasteita jne. Lisäksi pitää jossain välissä rentoutuakin, eikä rentoutumisen edellytykset löydy salilta tai lenkkipolulta kuin harvoille valituille. Aika ja voimavarat siis loppuu monelta kesken. Mutta hyvä ettei sinulta 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geenit määrittää ulkomuodon

Lihavuus ei ole periytyvää. Ruokailu tottumukset ovat. Se miten opetat lapsellesi, toistaa hän sen aikuisena. Jos on terveellisesti elävä perhe joka liikkuu myös, heillä tuskin pyöreitä lapsiakaan. Jos taas röhnötetään kotona ruutujen ääressä ja syödään huonoa ruokaa voi jo arvata miten pyöreitä ovat

Mitenkäs tilanteissa joissa perheen molemmilla lapsilla (vain pieni ikäero) on ollut samat elintavat, kasvaneet samalla ruoalla ja liikkuneet suurin piirtein saman verran. Silti vain toinen heistä on lihava, kuten vain toinen vanhemmista ja jotkut hänen suvustaan.

Mietipä nyt itsekin uudestaan. Ongelma on se että on syöty, jne samalla tavalla . . . 

Samoilla elintavoilla toinen on lihava ja toinen normaalipainoinen. Millä muulla tuo selittyy kuin epäonnisella geenilotolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rutiinit, rutiinit ja rutiinit. Se kun on niin helvetin tylsää, esim syödä joka päivä samaa ruokaa, tai käydä salilla, lenkillä, jne. 

Elämäntilanteesi on erikoisen hyvä jos sinulla on mahdollisuus rutiineihin ja jos sinulla on aikaa ja rahaa niitä yllläpitää. Sinulla ei esim. työt tai opiskelut koskaan veny, sinulla tuksin on lapsia tai kotia joidettavana, sinulla ei ole tapahtumia, harrastuksia tai muita epäsäännöllisiä menoja. Sinulla on ilmeisesti stressitön työ ja elämä. Pystyt nukkumaan hyvät 8h yöunet, työskentelemään ahkerasti 8h ja kaikki muu on vapaa-aikaa urheilla, ja rentoudut ja palaudut urheillessasi. Kaikilla ei ole noin onnekasta. Suurimmalla osalla arjen aikatauluissa on vaihteluita. Voi olla uuvuttava työ, pitkät työmatkat, illat täynnä omia ja lasten harrastuksia ja menoja, ja jossain välissä pitää kotiakin hoitaa, monella on huonot yöunet, te

Seli seli 

Hämmennyn aina, kun huomaan, että joku aidosti uskoo *kasvien* syömisellä olevan jotakin myönteisiä vaikutuksia. Mihin perustuen?!?

joitakin

Yritä ymmärtää

Ei ole helppoa tää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinta on laihtua. Mutta vaatii itsekuria, joka ei ole muodissa nykyään.

 

Niin, no kokeilepa kuule itse 

 

No jos yrittää vain laskea oikeita kaloreita ja kuvittelee että pelkkä vaaka kertoo energiankulutuksen ei varmaan onnistukaan.Lihastreeniä ja sopiva proteiinipitoinen dieetti on tehokkain.

 

lihastreeni ei ole vastaus 

10 000 askelta ei kuluta kuin vaivaiset 300 kaloria, lihastreeni ei sitäkään vähää. Tiedän paljon lihavia ihmisiä, jotka liikkuvat runsaasti ja kunto on kovempi kuin monella laihalla. Mutta kun se vastaus ei ole pelkkä liikunta, niin helppo ratkaisu kuin se olisikin lihavienkin kannalta 

Ei sen punttitreenin tarkoitus ole kalorikulutus.Se estää lihasten kulumisen energiaksi jos samalla pidetään sopivaa dieettiä.Tämä on tehokkain rasvanpoltto,"painonpudotus" ei ole sama asia.

Kukaan ei halua/valitse olla lihava, vaikka kehopositiivisuusliike pyrkiikin hyväksymään kaikenlaiset kehot. Liike on oikealla asialla, mutta pitää myöntää heidänkin rehellisesti, että kukaan ei haluaisi olla lihava (siis joitain ihan poikkeuksia lukuunottamatta ja tarkoitan siis kunnon lihavuutta, en joitakin ylikiloja). Sen sijaan valinnat, jotka johtavat lihavuuteen ovat usein omia valintoja. Näiden valintojen yhteydessä ei vain katsota pidemmän aikavälin vaikutuksia (esim. lihavuutta ja diabetestä), vaan halutaan se kiva ja mukavalta tuntuva juuri nyt kerta toisensa perään vuosien ajan. Itselläni yhden sairaalloisesti lihavan kommentit (aina kun valitsin esim. kahvilassa kevyemmän version tai jätin jätskin pois) olivat linjaa "kerran täällä eletään" tai "rento elämänasenteeni saa minut elämään pidempään kuin kaloreista stressaajat" jne. 

Kehopositiivisuusliikkeen isoin haaste on, että jos painoa ei saada alas, osa alkaa puhua pöytyä siitä, että "haluaakin olla tämän kokoinen". Nyt on muuten valinta hekea se laihdutuslääkekin. Se kannattaa varmasti valita. 

Vihaan itseäni liikaa että alkaisin tekemään ruokaa.. mä vihaan ruuanlaittoa. En ole koskaan tykännyt siitä. En vaan saa tehtyä ruokaa..