Miten voin viedä lapsen uimaan kun se ei pärjää yksin miesten puolella?
Lapseni on ekalla, jonkun verran nepsy, eli ei pärjää yksin miesten puolella. Hän ei saa ilman aikuisen ohjausta hoidettua vaatteiden vaihtoa, suihkua ym ja lisäksi eksyy vieraassa paikassa, ei tiedä minne mennä. Ikänsä puolesta ei saa tulla kanssani naisten puolelle. Miten ihmeessä on tarkoitus että voin viedä hänet opettelemaan uintia? Neuvoja? Hänen isä ei osallistu juurikaan hänen elämään eli ei ole ketään miestä joka menisi hänen kanssaan.
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti keksisin toistaiseksi muita harrastuksia. Sitä uimista tulee sitten koulun puolesta. Sitten on erityislasten uimakerhoja, joissa on avustajia. Meidän kunnassa avustajat on fysioterapiaopiskelijoita. Henkilökohtaista avustajaakin voi anoa, jos on riittävät diagnoosit
Uimataito on eloonjäämistaito Suomessa. Jokaisen pitäisi oppia uimaan Suomessa.
Muistaakseni on jotain yhdistyksiä, jotka välittävät mieskavereita lapsille juuri esim. tällaisia tarkoituksia varten, että mennään yhdessä johonkin harrastuksiin yms. Googleta, jos jotain löytyisi tai kysy vaikka kunnan sosiaalitoimesta tai seurakunnasta jos olisi jotain vapaaehtoisia.
Osa kommentoijista ei taida ollenkaan ymmärtää mitä arki nepsyoireisen lapsen kanssa ilman toisen vanhemman osallistumista on. Arki on hankalaa ja kuluttavaa. Kaikki periaatteessa yksinkertaiset ja helpot pikkuasiat saattaa nepsyilyn vuoksi viedä todella paljon aikaa ja vaivaa, osa joka päivä. Ja kun ainoana vanhempana joutuu hoitamaan sen kaiken, vuosia, niin ei jää aikaa omiin ystävyyksiin. Ei ole aikaa eikä mahdollisuutta tavata vanhoja ystäviä, ei ole aikaa eikä mahdollisuutta hankkia uusia ystäviä. Aika menee arjesta selviämiseen ja lapsen tukemiseen ja erilaisissa terapioissa ym juoksemiseen. Jos joskus on hetki vapaata, niin on niin poikki, että jaksaa vain istua yksin hiljaa. Jos joskus kutsuu vanhan ystävän kylään, niin se säikähtää nepsylapsen temppuilua eikä halua tulla uudelleen. Näin ei ole jotain hienoja ystäviä, miehiä ja naisia, auttamassa. Ystävyydet on jääneet. On ihan oikeasti pakko selvitä kaikesta yksin. Ap
Aloituksesta ei kyllä selvinnyt lapsen rajoitteiden määrä. Siinä vaiheessa vaikutti, että kuka tahansa mies pärjäisi lähinnä ohjeistamalla ja katsomalla perään, mutta heitä ei vain ap:n maailmassa ole.
Vasta myöhemmin selvisi lapsen erityisyys, joten toki sitten kannattaa kysellä niitä invatiloja. Se on nyt neuvottu moneen kertaan.
Tämä on surullinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun lapsi jää vain toisen sukupuolen kasvatettavaksi ja siitä miksi lapsen perusoikeuksiin pitäisi kuulua vähintään yksi miespuolinen aikuinen lapsen elämässä. Olisi vanhempien vastuulla hoitaa tämä. jos isä ei ole läsnä poikalapsen elämässä, niin äidin vastuulla on hoitaa sitten lapsen elämään joku miespuolinen aikuinen. EI se lapsi muuten mistään saa aikuisen miehen mallia.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta ei kyllä selvinnyt lapsen rajoitteiden määrä. Siinä vaiheessa vaikutti, että kuka tahansa mies pärjäisi lähinnä ohjeistamalla ja katsomalla perään, mutta heitä ei vain ap:n maailmassa ole.
Vasta myöhemmin selvisi lapsen erityisyys, joten toki sitten kannattaa kysellä niitä invatiloja. Se on nyt neuvottu moneen kertaan.
Kuitenkin ihan aloitukseni ensimmäisessä lauseessa kerron lapseni olevan nepsy, joka ei pärjää yksin. En nyt ihan tiedä miten suoremmin asia olisi pitänyt sanoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä on surullinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun lapsi jää vain toisen sukupuolen kasvatettavaksi ja siitä miksi lapsen perusoikeuksiin pitäisi kuulua vähintään yksi miespuolinen aikuinen lapsen elämässä. Olisi vanhempien vastuulla hoitaa tämä. jos isä ei ole läsnä poikalapsen elämässä, niin äidin vastuulla on hoitaa sitten lapsen elämään joku miespuolinen aikuinen. EI se lapsi muuten mistään saa aikuisen miehen mallia.
Annas vielä parit hyvät vinkit miten hoidan lapsen elämään miespuoleisen aikuisen (varausäksi). Kun jotenkin oma pää lyö ihan tyhjää sen suhteen. Johtuu varmaan siitä, että hankala arki on kuluttanut minua liikaa, että ei nyt omatkaan aivot ihan toimi. Ap
Nyt on tosiaan neuvottu ja asia ratkaistu. Mukavia uintihetkiä!
Onpa taas keksimällä keksitty "ongelma! ÄLKÄÄ MENKÖ SINNE UIMAHALLIIN, UIKAA KESÄLLÄ LUONNONVESISSÄ! Itse olen aikuinen nepsynainen, eikä minun lapsuudessani käyty missään uimahalleissa. Kesäisin uitiin, ja hyvin opin uimaan minäkin, ei siihen mitään uimahalleja tarvita!
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tosiaan neuvottu ja asia ratkaistu. Mukavia uintihetkiä!
Asia on ratkaistu niin, että aapeen pitää hankkia itselleen mies. Tsemppiä aapee miehenmetsästykseen!
Soittelenko maanantaina niihin uimahalleihin ja laitan sinulle tiedot tänne?
Meillä on 3.luokkalainen tyttö ollut miesten puolella tähän asti. Nyt puhuttu meniskö yksin naisten puolelle. Kuulema tuttuun halliin voi mennä, sellaiseen missä käynyt useita kertoja. Ja tyttö "normaali", pärjää siis itsekseen ainakin just tuttuun halliin näköjään voisi jo mennä yksin. Isänsä kanssa käy uimassa. Itse olen ollut joskus jossain kylpylöissä ja silti halunnu yleensä mennä isänsä kanssa kun tottunut..äiti niin pihalla et ei halua tulla mun kans 😄 ilman laseja sokeana ja kun uus paikka niin pitää aina hakea paikkoja et missä mitäkin ja kun harvoin käy niin ei niin suju. On kyllä ollut munkin kanssa mut seuraavalla kerralla mennyt sit isänsä mukaan miesten puolelle.
Espoossa asutaan, eri uimahalleissa käyty lähinnä Espoossa ja kylpylöissä ympäri Suomen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta ei kyllä selvinnyt lapsen rajoitteiden määrä. Siinä vaiheessa vaikutti, että kuka tahansa mies pärjäisi lähinnä ohjeistamalla ja katsomalla perään, mutta heitä ei vain ap:n maailmassa ole.
Vasta myöhemmin selvisi lapsen erityisyys, joten toki sitten kannattaa kysellä niitä invatiloja. Se on nyt neuvottu moneen kertaan.
Kuitenkin ihan aloitukseni ensimmäisessä lauseessa kerron lapseni olevan nepsy, joka ei pärjää yksin. En nyt ihan tiedä miten suoremmin asia olisi pitänyt sanoa. Ap
Kerrot, että se on nepsy, mutta et kerro miksi et ole opettanut häntä niin, että hän pärjää yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta ei kyllä selvinnyt lapsen rajoitteiden määrä. Siinä vaiheessa vaikutti, että kuka tahansa mies pärjäisi lähinnä ohjeistamalla ja katsomalla perään, mutta heitä ei vain ap:n maailmassa ole.
Vasta myöhemmin selvisi lapsen erityisyys, joten toki sitten kannattaa kysellä niitä invatiloja. Se on nyt neuvottu moneen kertaan.
Kuitenkin ihan aloitukseni ensimmäisessä lauseessa kerron lapseni olevan nepsy, joka ei pärjää yksin. En nyt ihan tiedä miten suoremmin asia olisi pitänyt sanoa. Ap
Kerrot, että se on nepsy, mutta et kerro miksi et ole opettanut häntä niin, että hän pärjää yksin?
Olen yrittänyt opettaa. Ei opi koska on nepsy. Ap
Vierailija kirjoitti:
Osa kommentoijista ei taida ollenkaan ymmärtää mitä arki nepsyoireisen lapsen kanssa ilman toisen vanhemman osallistumista on. Arki on hankalaa ja kuluttavaa. Kaikki periaatteessa yksinkertaiset ja helpot pikkuasiat saattaa nepsyilyn vuoksi viedä todella paljon aikaa ja vaivaa, osa joka päivä. Ja kun ainoana vanhempana joutuu hoitamaan sen kaiken, vuosia, niin ei jää aikaa omiin ystävyyksiin. Ei ole aikaa eikä mahdollisuutta tavata vanhoja ystäviä, ei ole aikaa eikä mahdollisuutta hankkia uusia ystäviä. Aika menee arjesta selviämiseen ja lapsen tukemiseen ja erilaisissa terapioissa ym juoksemiseen. Jos joskus on hetki vapaata, niin on niin poikki, että jaksaa vain istua yksin hiljaa. Jos joskus kutsuu vanhan ystävän kylään, niin se säikähtää nepsylapsen temppuilua eikä halua tulla uudelleen. Näin ei ole jotain hienoja ystäviä, miehiä ja naisia, auttamassa. Ystävyydet on jääneet. On ihan oikeasti pakko selvitä kaikesta yksin. Ap
Sinulle on tässä nyt kerrottu varmaan ainakin kymmenen erilaista ihan kelvollista ratkaisua tähän tilanteeseen ja mikään niistä ei kelpaa syistä x, y ja z. Jos tilanne on tämä että mikään vaihtoehto ei ole mahdollinen, niin asia on silloin niin, että poika ei voi mennä uimahalliin, vaan on keksittävä muita harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on surullinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun lapsi jää vain toisen sukupuolen kasvatettavaksi ja siitä miksi lapsen perusoikeuksiin pitäisi kuulua vähintään yksi miespuolinen aikuinen lapsen elämässä. Olisi vanhempien vastuulla hoitaa tämä. jos isä ei ole läsnä poikalapsen elämässä, niin äidin vastuulla on hoitaa sitten lapsen elämään joku miespuolinen aikuinen. EI se lapsi muuten mistään saa aikuisen miehen mallia.
Tämä on surullinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun ei ymmärretä, että elämässä vaan tapahtuu, halusi tai ei.
Puoliso saattaa kuolla, pitäisikö siihen hankkia joku korvike? Palsta menee just kiinni.
Omituinen ketju ja ihmeellisen nuivia vastauksia. Minusta on aivan ymmärrettävää, että ap:llä ei ole ketään miespuoleista viemään lasta uimaan. Ei minullakaan olisi ketään, jos ei olisi lapsen isää viemässä. Tunnen kyllä toki miehiä, naispuoleisten ystävieni aviomiehiä, mutta en heistä kyllä ketään voisi pyytää. Jos pyytäisin, niin jokainen kieltäytyisi kohteliaasti (ja mielessään kummastelisi, että kaikkea sitä pyydetäänkin).
Siriina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on surullinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun lapsi jää vain toisen sukupuolen kasvatettavaksi ja siitä miksi lapsen perusoikeuksiin pitäisi kuulua vähintään yksi miespuolinen aikuinen lapsen elämässä. Olisi vanhempien vastuulla hoitaa tämä. jos isä ei ole läsnä poikalapsen elämässä, niin äidin vastuulla on hoitaa sitten lapsen elämään joku miespuolinen aikuinen. EI se lapsi muuten mistään saa aikuisen miehen mallia.
Tämä on surullinen esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun ei ymmärretä, että elämässä vaan tapahtuu, halusi tai ei.
Puoliso saattaa kuolla, pitäisikö siihen hankkia joku korvike? Palsta menee just kiinni.
Täällä kirjoittelee paljon täydellisiä mammoja, joille ei koskaan satu elämässä mitään isoa ikävää. Heiltä ei koskaan kuole ketään, he pysty itse terveinä ja vaikka jotain pientä ikävää kävisikin, niin heillä on aina valmiina siihen täydellinen ratkaisu ja laaja joukko ihmisiä auttamassa ja tekemässä heidän puolesta.
Minusta ekaluokkalainen on vielä tosi pieni olemaan yksin pukuhuoneessa. Pitää osata katsoa, ettei suihku ole kuumalla, peseytyä kunnolla, varoa kiuasta, ei juosta märällä lattialla, muistaa lukita kaappi, pitää tavarat tallella. Sitten saa vielä varoa namusetiä.
Tietysti itse kävin kuusivuotiaana uimahallissa kahdestaan saman ikäisen naapurintytön kanssa. Mutta me oltiinkin leikitty yksin pihalla neljävuotiaasta. Ja naisten puolella ehkä saa paremmin apua.
Älä viitti. Uimahallissa ei kukaan pysty/halua/viitsi kytätä, onko jonkun lapsi kouluikäinen vai ei.