Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihminen haluaa ja hankkii toisen lapsen, ellei han jaksa tai halua itse hoitaa ensimmaistakaan? Kun vastasyntyneen aiti ei jaksa kiinnostua vauvasta
17.03.2007 |
ja vauvan hoidosta, puhutaan pahasta masennuksesta, jota hoidetaan lääketieteen keinoin. Kun kaksivuotiaan lapsen (koti)äiti ei halua hoitaa itse lastaan, vaan hankkii hänelle päivähoitopaikan, puhutaankin perheiden vapaasta valinnasta ja erilaisuudesta. Kertokaa minulle, minkä ikäisen lapsen hylkiminen on sairasta ja minkä ikäisen tervettä ja normaalia? Missä se raja menee?
Kommentit (236)
No kun EI OLE!! Joka paikassa ei ole tällaisia palveluita. Pusitot kumisevat tyhjyyttään ja pihapiirissä ei ole muita lapsiperheitä.
6
Vierailija:
Onhan niitä kaikenlaisia kerhoja ja liikkareita, mihin näitä isompia voi viedä, ei välttämättä hoitoon. Puistoissa tapaa muita äitejä itsekin ja lapset saavat leikkiä keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai riita suvussa voi olla peruste luopua oman lapsen hoitamisesta? Arjen jaksamattomuus on hyvä syy käyttää ehkäisyä, karu totuus. -ap
aikuisen kypsän ihmisen elämää, paitsi nyt ehkä riitaisa suku... Mutta eivät todellakaan mitään päivähoitoperusteita.
18
Lapsi on reagoinut muutoksiin. Valvottaa öisin ja rauhaton päivisin. Itse olin vähän aikaa kotona, sitten löytyi tukipaikka 85% työtä. En jaksa millään. Haluan lopettaa ja jäädä vielä pojan kanssa kotiin. Lapsi on paljon rauhallisempi minun kanssa kotona, kuin 12 lapsen ryhmäperhepäivähoidossa ja sen jälkeen kotona. Viime syksynäkin kokeilin töihin lähtöä, mutta sain olkapäähän pahan tulehduksen, mikä oireili viimeisen kerran vielä tammikuussa.
Kannatan kotihoitoa pienille alle 2v vuotiaille. Kerhot ym onnistuu hyvin varmaan siinä tapauksessa jos on auto käytössä, mutta jos pitää kävellen tai linja-autolla raahata useampi mukula kerhoihin, en minä ainakaan jaksaisi.
T. Väsynyt äiti (juuri mietin kovasti babysitteri tytön hankkimista edes siksi aikaa, että saisi kunnolla siivottua). Minullakaan ei sukulaisia apuna.
lapsen hoitoon viemiseen? Vai onko mitkään syyt heille todellisia...
Minun tuttavapiirissä kaikissa perheissä joiden esikoiset ovat päivähoidossa löytyy taustalta muutakin syytä kuin kiva olla vauvan kanssa kaksi kotona. Jnkun esikoisella on omia erityistarpeita joita varten päivähoitoon on turvauduttu, joku opiskelee vauvanhoidon yhteydessä, jollain on oma sairaus heikentänyt kykyä hoitaa lapsia, jollain taas päiväkoti auttaa maahanmuuttajaperheen lasta oppimaan uutta kieltä, jollain uusi vastasyntynyt vauva on niin sairas että hänen hoitamisensa vie vanhempie ajan niin että esikoinen jäisi kotona jalkoihin.
Tietty palstalaisten mielestä nämäkin ovat tekosyitä ja taustalla on pelkkä vanhempien laiskuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinä ehkä olet varsinainen superäiti, mutta minä en. Laitoin esikoisen hoitoon kun olin puolen vuoden ajan noussut kuopuksen heräilyjen takia 2 h välein JOKA YÖ! Ei ollut yhtään hyvää yötä välissä. Mies hoiti minkä töiltään jaksoi, muita apuja ei ollut. Päivällä vauva ei nukkunut ollenkaan, huusi vain. Eli en nukkunut päivällä enkä yöllä. Mutta minä uuvuin tähän tavalliseen (??) vauva-arkeen. Olisihan pitänyt tietää, ettei jaksa. Mutta miten ihmeessä jaksoin esikoista syöttää 3-4 h välein ekat 6 kk???
Mitä ihmettä se teidän vauva-arkenne sitten pitää sisällään, jos se niin hektistä on? Sillä siitä ajastahan tässä nyt keskustellaan! Mitä te oikein teette niiden vauvojenne kanssa, että koko ajan on kiire? Eivät vauvat mihinkään ole muuttuneet!! Meillä vauva on joka kerta syntynyt osaksi meidän perhettä ja kasvanut perheen tavoille, jos nyt niin voi ilmaista. Ja silloin, kun vauva on yöllä valvottanut, en ole yrittänytkään muuta kuin jaksaa seuraavan päivän kotona, koska seuraava päivä on taas saattanut olla huomattavasti parempi. Ei silloin, kun vauva vaatii, ole tarkoitus juosta isompien muskareissa ja liikkareissa ja ties missä. On aikuisen tehtävä osata jakaa voimiaan oikein. Ei se isompi lapsi hajoa palasiksi, jos kerran jää joku harrastus väliin. Samoin se puisto pysyy varmasti paikallaan, vaikka yhtenä päivänä et pääsisikään sinne muiden suorittaja-äitien rinkiin turisemaan. Omallakin pihalla voi ulkoilla ja istua itse vaikka pihatuolissa, kun isoomat touhuavat omiaan. Eivät lapset tarvitse joka päivälle jumalatonta virikkeiden tulvaa kasvaakseen hyviksi ihmisiksi. Päinvastoin, sillä juuri opetetaan, että elämän kuuluu olla yhtä menemistä, suorittamista ja HEKTISTÄ!
Arki on välillä rankaa, tiedän sen. Varsinkin, kun lapset sairastavat tai itse sairastaa tms., eikä apuja ole saatavilla. Mutta hitsi vieköön, ei se ole sitä joka armas päivä!
79
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä valjastetaan isommat sisarrukset (yleensä tytöt) hoitamaan pikkusisarruksensa. Ja se on mielestäni todella törkeää, ei ole kenenkään lapsen velvollisuus haaskata koko lapsuus- ja nuoruusvuosiaan pienempien hoitamiseen.
Itse olen yh:n lapsi joka teki kolmivuorotyötä. Olen todella katkera äidilleni nuoruuteni menettämisestä koska jouduin AINA hoitamaan pikkusiskoani. En koskaan päässyt mihinkään. Hoidin siskon, ruuan ja läksyt. Jouduin hoitamaan siskoani myös äidin vapaapäivinä koska hänenkin piti joskus saada levätä :/ Eipä enää ollakkaan juuri tekemisissä. Ei vois ko. eukko vähempää kiinnostaa. Että olis vaan laittanut siskoni vuorohoitoon.
Siskooni toki pidän yhteyttä ja meillä on hyvät välit. Äitini törppöys ei ole hänen vikansa.
Vierailija:
Niin minä ainakin kuvittelen tietämättä oikeasti lestadiolaisten elämästä.
minun puolestani esim. Unicefille, unicef piste fi -sivulta löytyy ohjeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa keino saada kaltaisesi rutisijat hiljaisiksi olisi maksaa teille takaisin se, minkä olette menettäneet.
Ei se Unicef sitä päivähoito-oikeutta kustanna vaan sinä ja muut supermammat.
Harkat on neljästi viikossa ja vauva on otettava mukaan aina jos mies töissä. Tämä ei varsinaisesti liity päivähoitokeskusteluun koska mulla esikoinen jo koulussa mutta tuon vaan tämänkin näkökulman esiin. Isommat sisarrukset ei voi elää vauvan ehdoilla eikä sitä voi heiltä vaatia. Esim. imetys kärsi meillä tuosta harkkarumbasta ja loppui aika lyhyeen. Mutta ei voi mitään, en tosiaan voisi vaatia esikoista luopumaan rakkaasta harrastuksestaan jossa on päässyt jo tosi pitkälle!
Vierailija:
Ei silloin, kun vauva vaatii, ole tarkoitus juosta isompien muskareissa ja liikkareissa ja ties missä. On aikuisen tehtävä osata jakaa voimiaan oikein. Ei se isompi lapsi hajoa palasiksi, jos kerran jää joku harrastus väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siksi asia erikseen. Ja toisaalta, olettehan te vanhempina hyväksyneet lapselle noin rankan harjoittelun, joten siksikin asia on eri.
79
Painu lepäämään, olet varmasti aivan " uuvuksissa" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilen jopa sain Unicefiltä kirjeen, joka lähetetään VAIN niille, jotka ovat kuukausittaisia tukijoita.
Itse asiassa tuen Unicefia samasta syystä kuin kannatan subjektiivista päivähoito-oikeutta. Ja se syy on se, että tahdon olla heikomman puolella. Se, etten minä tällä hetkellä tarvitse apua, ei merkitse sitä, etten voisi tukea ja apua antaa toisille ihmisille.
Olen varmaan omanapainen, se on selvää. Lisäksi minulla on sekin vika, että pystyn ymmärtämään heitäkin, joiden elämä ei ihan aina ole niin ihanaa ja siistiä, kuin te supermammat vaaditte.
Vierailija:
Painu lepäämään, olet varmasti aivan " uuvuksissa" .
voisi väittää, että keskimääräinen supermamma ei ole älynlahjoilla pilattu.
En halua olla hänen tavoitteidensa esteenä kun kerran itse tahtoo ja jaksaa.
Vierailija:
Ja siksi asia erikseen. Ja toisaalta, olettehan te vanhempina hyväksyneet lapselle noin rankan harjoittelun, joten siksikin asia on eri.79
käännetäänpäs tämä urheilijaperheen tilanne toisinpäin. Tämä siksi, koska nythän supermamma tuntuu hyväksyvän urheilijanuorukaisten äitien syyt turvautua subj. ph-oikeuteen.
Hyväksyisikö supermamma sen, että ÄITI harrastaisi jotain sellaista, minkä vuoksi lapsia pitää viedä hoitoon? Eli ovatko perheenjäsenet tasa-arvoisia supermamman mielestä?
Väitän ja arvaan, että äitien kaikki tarpeet ovat kategorisesti itsekkäitä. Sen sijaan teini-ikäisen tarve harrastaa aktiivisesti on ihan jees asia.
Äidillä ei saisi ilmeisesti olla mitään muuta elämää kuin omien kullannuppujen hoitaminen.
Miksi äitiyden tulisi tehdä ihmisestä jokin ihmeellinen epäitsekäs olio vailla omaa tahtoa tai pyyteitä?
Vierailija:
Äidillä ei saisi ilmeisesti olla mitään muuta elämää kuin omien kullannuppujen hoitaminen.Miksi äitiyden tulisi tehdä ihmisestä jokin ihmeellinen epäitsekäs olio vailla omaa tahtoa tai pyyteitä?
No etpä tietenkään :) Tarkotiin vaan, että tässäkin ketjussa tuomitset esikoisen hoitoon vievät vanhemmat, vaikka sinä et voi tietää, jos heillä olisikin ihan oikeasti hyvä peruste viedä lapsi hoitoon. Siis, ei kannattaisi tuomita jos ei tiedä taustoja.
Teillä ei selvästi ole mitään ymmärrystä, kuinka elämä voi toisille olla karua. Ihan tavallisille, fiksuille ihmisille ilman mitään " hahmotusvaikeuksia" , mistä 18 puhui.
Jos:
-perheellä ei ole tukiverkkoa (ystäviä, sukulaisia)
-toinen tai molemmat lapsista sairastelevat
-toinen tai molemmat vanhemmista sairastelevat
-tulee yhtäkkisiä taloudellisia murheita
-kriisiä, riitaa suvussa
-sairautta suvussa
tai vaikka useampi näistä asioista tupsahtaa lisäksi normaaliin lapsiperheen arkeen...voi olla vitsit vähissä.
6