Menettääkö kielitaidottomana paljon asioita? Jos on yksikielinen?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Mitä enemmän eri kieliä opettelee sitä enemmän oma ajattelu todellakin laajentuu.
Toisaalta jos osaa vain yhtä kieltä, niin suomi on silloin ajattelun kannalta ehkä kaikkein paras vaihtoehto. Tuskin on olemassa toista yhtä täsmällistä kieltä. Mistä sitä jäisikään paitsi, jos osaisi vain jotain englantia, joka on todella epätarkka kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Mitä enemmän eri kieliä opettelee sitä enemmän oma ajattelu todellakin laajentuu.
Toisaalta jos osaa vain yhtä kieltä, niin suomi on silloin ajattelun kannalta ehkä kaikkein paras vaihtoehto. Tuskin on olemassa toista yhtä täsmällistä kieltä. Mistä sitä jäisikään paitsi, jos osaisi vain jotain englantia, joka on todella epätarkka kieli.
Itse näen aivan eri tavoin. Englannin kielessä on enemmän sävyjä ja tarkempia ilmaisuja eri asioille, enemmän sanoja.
Suomen kieli on hyvä, mutta yksi sana saattaa tarkoittaa useaa eri asiaa.
En ole koskaan tarvinnut ulkomailla englannin kieltä. Venäjällä pärjäsi parhaiten venäjänkielellä.
Aikanaan Irakissa töissä ollessani käytin arabiankieltä.
Kielitaidottomat juntit vääntää rallienglantia joka maassa.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tarvinnut ulkomailla englannin kieltä. Venäjällä pärjäsi parhaiten venäjänkielellä.
Aikanaan Irakissa töissä ollessani käytin arabiankieltä.
Kielitaidottomat juntit vääntää rallienglantia joka maassa.
Ranskassakin saa parempaa palvelua kun suostuu puhumaan ranskaa englannin sijaan.
Vierailija kirjoitti:
On se sääli. t. Kielten lehtori
Mitä järkeä on osata ruotsinkieltä?
Sitä ei tarvitse missään.
Itselleni on kielistä ollut paljon hyötyä. Jos on asenteesta kiinni, niin ehdottomasti kannattaa muuttaa ajatteluaan ja opetella kieliä. Sitten toisaalta tiedän, että ihmisillä voi olla oppimisvaikeuksia sun muita, niin sellaisen henkilön kohdalla en alkaisi maalailemaan mitään piruja seinille, että nyt et voi elää hyvää elämää. Totta kai ihan normaalia elämää voi elää ihan vaan suomeksi Suomessa. Silloin tosin kannattaa hankkia joku todella varma ja ikuinen työpaikka, jossa ei kielipäätä tarvita, ja silloin kyllä valinnanvaraa on vähemmän. Tosiasiallisesti työmahdollisuudet laajenevat huomattavasti jokaisen uuden kielen myötä, puhumattakaan kulttuurisista ja muista kokemuksista. Mutta niin, ei peli ole pelattu, jos aidosti ei vaan pysty oppimaan muuta kuin äidinkielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Ei luonnollisen kielen oppiminen korkeaa älykkyysosamäärää vaadi.
En puhunutkaan oppimisesta.
Älykkyys määritellään nykyään oppimiskykynä.
Voi hyvin olla niinkin, mutten siltikään puhunut oppimisesta vaan ajattelemisen taidosta.
Jos haluaa hyväksi ajattelijaksi, kannattaa lukea kunnolla tiedettä, joka tarjoaa raaka-aineen ajattelulle, nimittäin oleellisen tiedon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Mitä enemmän eri kieliä opettelee sitä enemmän oma ajattelu todellakin laajentuu.
Toisaalta jos osaa vain yhtä kieltä, niin suomi on silloin ajattelun kannalta ehkä kaikkein paras vaihtoehto. Tuskin on olemassa toista yhtä täsmällistä kieltä. Mistä sitä jäisikään paitsi, jos osaisi vain jotain englantia, joka on todella epätarkka kieli.
Itse näen aivan eri tavoin. Englannin kielessä on enemmän sävyjä
Tiedemaailmassa tärkeimmät kielet ovat matematiikka ja englannin kieli. Niillä pärjää siellä hyvin.
Finglishin myötä yksi kieli riittää sekä kotimaassa että ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se sääli. t. Kielten lehtori
Mitä järkeä on osata ruotsinkieltä?
Sitä ei tarvitse missään.
Ruotsin kieltä, suomen kieltä, englannin kieltä, ranskan kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jos ei englantia osaa niin maailma jää aika kapeaksi. Tietysti jos tykkää elää osin erakoituneena niin yksi kieli riittää.
Sanoisin niin että vain englanninkielistä kulttuuria kuluttavan ihmisen maailma jää aika kapeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Mitä enemmän eri kieliä opettelee sitä enemmän oma ajattelu todellakin laajentuu.
Toisaalta jos osaa vain yhtä kieltä, niin suomi on silloin ajattelun kannalta ehkä kaikkein paras vaihtoehto. Tuskin on olemassa toista yhtä täsmällistä kieltä. Mistä sitä jäisikään paitsi, jos osaisi vain jotain englantia, joka on todella epätarkka kieli.
Öh, totta kai se tuntuu täsmällissimmältä kieleltä kun se on oma äidinkieli.
Ei ne sanat ole musiikissa ollu tärkeät,oli musiikki ranskalaista tai mitä hyvnsä vaan se melodia.
Maailman puhutuin kieli on mandariinikiina.
Eikö siinä jää aika paljosta paitsi jos sitä ei osaa?
No ainakaan minä en menetä mitään.
Se riippuu aika paljon siitä mitä lukee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se sääli. t. Kielten lehtori
Mitä järkeä on osata ruotsinkieltä?
Sitä ei tarvitse missään.
No, mene vaikka Saksaan, Tanskaan tai Hollantiin, ja oho, huomaat ymmärtäväsi vaikka mitä.
Joams ihminen ei osaa englantia, herää kysymys, eikö ihminen ikinä lue mitään tai eikö se kiinnosta. Meillä on taskussa kaikki ihmiskunnan tieto jatkuvasti saatavilla. Mutta ei tokikaan suomeksi.
Menetät ystäviä, tapahtumia, kirjoja, elokuvia, matkoja, elämyksiä, musiikkia, you name it.
Menettää ainakin rahallisesti jos on toisen asteen opettaja. Kävin hakemassa kielitodistuksen ruotsinkielestä (jota puhun täysin koska olen siellä asunut yli 10 vuotta eri otteisiin ja käynyt puolet peruskoulustanikin siellä) ja englanninkielestä (joka kuuluu germaanisiin kieliin aivan kuten ruotsinkielikin) firman (tässä tapauksessa oppilaitoksen) piikkiin. Tuntipalkka (tai pitäisikö sanoa kuukausipalkka) nousi heti kun vein todistukset palkanlaskijalle. Ja voin vannoa etten sanaakaan edellä mainittuja kieliä ole koskaan käyttänyt opetuksessa yli kahteenkymmeneen vuoteen enkä käytä koska kaikki opetus tapahtuu suomenkielellä. Opintosuunnitelmassakaan ei ole mainittu ko. kieliä missään.