Menettääkö kielitaidottomana paljon asioita? Jos on yksikielinen?
Kommentit (67)
Nykyään jos ei englantia osaa niin maailma jää aika kapeaksi. Tietysti jos tykkää elää osin erakoituneena niin yksi kieli riittää.
Juu menettää. On paljon helpompaa ja nopeampaa asioida matkoilla paikallisella kielellä, tai edes jollain sellaisella jota muutkin osaavat.
Itselle on matkoilla riittänyt (edes alkeet) englanti, espanja, saksa, ruotsi ja ranska, ei missään tietyssä järjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jos ei englantia osaa niin maailma jää aika kapeaksi. Tietysti jos tykkää elää osin erakoituneena niin yksi kieli riittää.
Nykyään myös googlekääntäjä auttaa. Kovinkaan usein en kyllä englantia tarvi vaikka en erakko olekkaan.
Menettää. Joutuu ottamaan ulkomaanmatkoille mukaan jonkun tulkiksi, ei ymmärrä esim. englanninkielisestä musiikista mitään. Jopa KAJ'n laulujen sanoitukset jäävät tajuamatta.
Vierailija kirjoitti:
No Paljon on suhteellista. Mutta toki menettää, esim aika paljon matkailumahdollisuuksia, ihmissuhteita,, töitä, viittauksia, yhteyksiä... Jopa N:nen kielen oppiminen avaa aina uusia asioita, ei vain toisen.
Olen enemmän luontoihminen ja viihdy paremmin mökillä kuin turistirysissä. Kirjoitan siellä kirjoja. Olen kirjoittanut 8 tiedekirjaa, joista 7 on englanninkielisiä. Lisäksi olen kirjoittanut lukuisia tiedeartikkeita englannin kielellä.
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Ei luonnollisen kielen oppiminen korkeaa älykkyysosamäärää vaadi.
Kieleni rajat ovat maailmani rajat, sanoi jo Wittgenstein. Kyllä siinä maailmankuva jää aika yksipuoliseksi, jos osaa vain suomea. Tosin sama pätee osittain, jos osaa vain suomea ja englantia - maailmassa kun on aika paljon muitakin kieliä ja kulttuureita.
Minä olin kouluaikoina huono vieraissa kielissä ja käänsin sen junttimaisen tyypilliseksi uhoksi, että ei niitä mihinkään tarvitse. Nelikymppisenä elämän seesteydyttyä aloin opetella englantia. Katsoin videoita ja jopa lastenohjelmia. Turhauduin kun en ymmärtänyt ja palasin helpompaan. Sinnikkäästi jatkoin kunnes alkoi sujua.
Voin sanoa, että oma maailma oikeasti avautui uudella tavalla, kun pystyy katsomaan suomentamattomia ohjelmia, ymmärtää mistä lauluissa puhutaan ja käyttämään englanninkielisiä keskustelualustoja. On aika paljon laajemmin näkökulmia kuin av:lla.
On kiva, että sähköiset kääntäjätkin kehittyvät, mutta eivät ne osaamista korvaa. Englanti onkin onneksi monella vahva. Minä vain olin jäädä muumioksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Ei luonnollisen kielen oppiminen korkeaa älykkyysosamäärää vaadi.
En puhunutkaan oppimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kieleni rajat ovat maailmani rajat, sanoi jo Wittgenstein. Kyllä siinä maailmankuva jää aika yksipuoliseksi, jos osaa vain suomea. Tosin sama pätee osittain, jos osaa vain suomea ja englantia - maailmassa kun on aika paljon muitakin kieliä ja kulttuureita.
Tieteen peruskieli on matematiikka. Perustiedettä ei voi ymmärtää ymmärtämättä itse matematiikkaa. Ja jos ei ymmärrä tiedettä, niin mitä oikein sitten ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Ei luonnollisen kielen oppiminen korkeaa älykkyysosamäärää vaadi.
En puhunutkaan oppimisesta.
Rautalangasta, en kirjoittanut, että kyky oppia kieliä korreloisi älykkyyden kanssa. Pointtini oli aivan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Ei luonnollisen kielen oppiminen korkeaa älykkyysosamäärää vaadi.
En puhunutkaan oppimisesta.
Älykkyys määritellään nykyään oppimiskykynä.
Menettää tietenkin. Tulkkien palkkiot ovat hirmuisen kalliita, 50-80 euroa tunnilta + kulut.
Minun näkökulmastani menettää ja paljon. Itse käytän arjessa päivittäin viittä eri kieltä, joten on hyvin vaikea kuvitella millaista elämäni olisi kielitaidottomana. Äidinkieleni on suomi, mieheni on ulkomaalainen (ja osaan siis myös hänen kieltänsä), asumme kahden maan välillä, osaan molempien maiden kielet ja käytän niitä päivittäin, ja lisäksi käytän päivittäin myös englantia. Näiden lisäksi osaan vielä muutamaa kieltä, mutta en mitenkään sujuvasti.
Menettää. Olen aina tykännyt opiskella kieliä ja niistä tuli myös ammattini. Omat lapset ovat kaksikielisiä, käytännössä puhuvat sujuvasti kolmea kieltä, ja se on kyllä avannut ovia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkaillessa ihan sama, hyvin pärjää elekielellä ja pari opetellulla fraasilla. Usein kohdemaan asukkaatkaan eivät puhu kuin omaa kieltään.
Lähinnä itselle tulee mieleen eri kielien erot ja niihin sisältyvä ajattelutapa, itse ajattelu. Mitä useampaa kieltä osaa, sitä moniulotteisemmin kykenee ajattelemaan. Liitän hyvän kielitaidon tietynlaiseen älykkyyteen.
Ei luonnollisen kielen oppiminen korkeaa älykkyysosamäärää vaadi.
En puhunutkaan oppimisesta.
Älykkyys määritellään nykyään oppimiskykynä.
Voi hyvin olla niinkin, mutten siltikään puhunut oppimisesta vaan ajattelemisen taidosta.
No Paljon on suhteellista. Mutta toki menettää, esim aika paljon matkailumahdollisuuksia, ihmissuhteita,, töitä, viittauksia, yhteyksiä... Jopa N:nen kielen oppiminen avaa aina uusia asioita, ei vain toisen.