Olen INTJ-mies. Kaikki seurustelusuhteeni ovat olleet kevytmielisten, jopa kevytkenkäisten,
vähintäänkin puolivillien naisten kanssa, vaikka todellisuudessa olen raskashenkinen, hyvin analyyttinen, kriittinen ja äärimmäisen asiakeskeinen ihminen.
En ymmärrä, miksi kohdallani näin on käynyt, mutta näin on päässyt käymään jostain kumman syystä johtuen.
Elämä on suuri mysteeri. Ehkä en ymmärrä itseäni riittävän hyvin.
Kommentit (33)
Epävakaat näkevät sinussa toisen epävakaan, introvertimmän vain. Vakka kantensa jne.
Mä olen INTJ-nainen, ja olen tarkoituksella aina hakeutunut ihan päinvastaisten kuin itse seuraan. Menee makuuni liian raskassoutuiseksi ja älylliseksi, jos molemmat on samanlaisia. Kokemusta on parista sellaisestakin suhteesta kyllä. Mutta naimisissa olen ESFJ-ihmisen kanssa, ja koen että on minulle erittäin hyväksi että puoliso vetää minua vähän aistien ja ihmisten kanssa vuorovaikuttamisen maailmaan, pois sieltä oman pään sisältä ja teorioista ja logiikasta.
Ehkä sinua viehättää jokin siinä erilaisessa tavassa kokea ja nähdä maailma, samoin heitä?
Olen INTJ-nainen (sikäli kun sillä on väliä ja en laittaisi tuollaisille puolihuuhaatesteille paljon painoarvoa) ja ainoa seurustelusuhteeni ja siitä seurannut avioliittoni on jatkunut jo yli 20 vuotta. Puolisoni on älykäs ja hyvä ihminen, jonka kanssa voin uskoa olevani onnellinen lopun ikääni. Valitsin hänet sekä tunteella että järjellä juuri pitkää aikaväliä ajatellen koska minua ei kiinnosta muu. Mielestäni on aivotonta ryhtyä suhteeseen, jossa ei ole lähes mitään yhteistä eikä toista voi todella arvostaa. Oletko varma, että olet INTJ koska järki ja analyyttisyys ei näytä ohjaavan toimintaasi ja lisäksi vaikutat uskovan "mysteereihin"? Itsetutkiskelu ei hirveästi auta jos se pohjautuu itsepetokseen. Itsensä lisäksi kannattaa katsoa maailmaa vähän tarkemmin (kukaan, edes tyhjäpäisimmät, ei jaksa kuunnella mitään loputonta paasausta ja analysointia itsestäsi) ja muita ihmisiä muutenkin kuin pantavuusmielessä, jonka oletan olleen sinua ohjannut "arvo". Pahoittelen tylyä tekstiä, mutta jos todella olet INTJ, se tuskin sinua haittaa.
Itse olen myös Inttäjä persoonallisuudeltani, ja kaikki parisuhteeni ovat toistaiseksi olleetlyhyitä.
INTJ-mies, tuo palstan alkoholisoitunein provoaja. Vaihtaisit vaikka vihreään teehen!
Olen ÖÖHS-nainen enkä silti saa töitä, ehkä en ymmärrä itseäni tarpeeksi hyvin :(
Koska noissa naisissa on se suhteen substanssi, sinä vaan loisit siinä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myös Inttäjä persoonallisuudeltani, ja kaikki parisuhteeni ovat toistaiseksi olleetlyhyitä.
Inttäjä on täydellisen osuva kuvaus intj:stä
Itsellä kirjaindiagnoosi ja psykoosi, meno on mitä hulvattominta 🙂
Vierailija kirjoitti:
INTJ-mies, tuo palstan alkoholisoitunein provoaja. Vaihtaisit vaikka vihreään teehen!
Olisi kiva tietää, miten tuollainen mukamas arkkitehti mastermind on joutunut tuollaiseen jamaan. Jotain mennyt pahasti pieleen, jos ei noilla eväillä ole missään onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Olen INTJ-nainen (sikäli kun sillä on väliä ja en laittaisi tuollaisille puolihuuhaatesteille paljon painoarvoa) ja ainoa seurustelusuhteeni ja siitä seurannut avioliittoni on jatkunut jo yli 20 vuotta. Puolisoni on älykäs ja hyvä ihminen, jonka kanssa voin uskoa olevani onnellinen lopun ikääni. Valitsin hänet sekä tunteella että järjellä juuri pitkää aikaväliä ajatellen koska minua ei kiinnosta muu. Mielestäni on aivotonta ryhtyä suhteeseen, jossa ei ole lähes mitään yhteistä eikä toista voi todella arvostaa. Oletko varma, että olet INTJ koska järki ja analyyttisyys ei näytä ohjaavan toimintaasi ja lisäksi vaikutat uskovan "mysteereihin"? Itsetutkiskelu ei hirveästi auta jos se pohjautuu itsepetokseen. Itsensä lisäksi kannattaa katsoa maailmaa vähän tarkemmin (kukaan, edes tyhjäpäisimmät, ei jaksa kuunnella mitään loputonta paasausta ja analysointia itsestäsi) ja muita ihmisiä muutenkin kuin pantavuusmielessä, jonka oletan olleen sinua ohjannut "arvo". Pahoittelen tylyä tekstiä, mutta jos todella olet INTJ, se tuskin sinua haittaa.
Lisään vielä epäselvyyden välttämiseksi toisen kommentin luettuani, että osittainen erilaisuus ei kaikissa tapauksissa ole huono asia. Mutta arvostuksen puute toista kohtaan on. Aloittaja ei selvästi ole arvostanut kumppaneitaan koska kuvailee heitä kevytkenkäisiksi ja puolivilleiksi. Lisäksi suhteet eivät ole kestäneet eli valinnat ovat todistetusti menneet pieleen (olettaen, että haussa on kuitenkin ollut pysyvä suhde eikä lyhytversioiden sarja).
Vierailija kirjoitti:
Olen INTJ-nainen (sikäli kun sillä on väliä ja en laittaisi tuollaisille puolihuuhaatesteille paljon painoarvoa) ja ainoa seurustelusuhteeni ja siitä seurannut avioliittoni on jatkunut jo yli 20 vuotta. Puolisoni on älykäs ja hyvä ihminen, jonka kanssa voin uskoa olevani onnellinen lopun ikääni. Valitsin hänet sekä tunteella että järjellä juuri pitkää aikaväliä ajatellen koska minua ei kiinnosta muu. Mielestäni on aivotonta ryhtyä suhteeseen, jossa ei ole lähes mitään yhteistä eikä toista voi todella arvostaa. Oletko varma, että olet INTJ koska järki ja analyyttisyys ei näytä ohjaavan toimintaasi ja lisäksi vaikutat uskovan "mysteereihin"? Itsetutkiskelu ei hirveästi auta jos se pohjautuu itsepetokseen. Itsensä lisäksi kannattaa katsoa maailmaa vähän tarkemmin (kukaan, edes tyhjäpäisimmät, ei jaksa kuunnella mitään loputonta paasausta ja analysointia itsestäsi) ja muita ihmisiä muutenkin kuin pantavuusmielessä, jonka oletan olleen sinua oh
Olen toki INTJ-mies, vaikka virallinen testitulos antaa jotain muuta. Psykologiset testit eivät ole luotettavia kertomaan persoonallisuustyyppiä.
Syy, miksi olen ollut tekemisissä hyvin erityyppisten naisten kanssa kuin mitä itse olen, johtuu varmaankin siitä, että olen tavannut naiset livenä pubi/baari ympäristöstä alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi on minulle ilolientä, joka keventää mieltä, jolloin suvaitsevaisuus ja lämpö toisia ihmisiä kohtaan herää eloon, mitä ei minulla ole juuri havaittavissa selvinpäin. Selvinpäin aivoni ovat täysin analyyttisessa tilassa.
Etsi siis TENA-leidi inttäjä-itsellesi.
Ehkä tässä on jotain samaa kuin kiintymyssuhdemalleissa, joissa välttelevästi kiintynyt pariutuu herkästi ristiriitaisesti kiintyneeseen, vaikka siinä ei tunnu olevan mitään järkeä. Luulisi, että tulinen ja kiihkeä haluaa samanlaisen ja kävelevä jääkaappi samanlaisen, mutta nope. Vastakohdat vetää puoleensa. Silloinkin, kun tässä ei ole parisuhteen toimivuuden kannalta mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen INTJ-nainen (sikäli kun sillä on väliä ja en laittaisi tuollaisille puolihuuhaatesteille paljon painoarvoa) ja ainoa seurustelusuhteeni ja siitä seurannut avioliittoni on jatkunut jo yli 20 vuotta. Puolisoni on älykäs ja hyvä ihminen, jonka kanssa voin uskoa olevani onnellinen lopun ikääni. Valitsin hänet sekä tunteella että järjellä juuri pitkää aikaväliä ajatellen koska minua ei kiinnosta muu. Mielestäni on aivotonta ryhtyä suhteeseen, jossa ei ole lähes mitään yhteistä eikä toista voi todella arvostaa. Oletko varma, että olet INTJ koska järki ja analyyttisyys ei näytä ohjaavan toimintaasi ja lisäksi vaikutat uskovan "mysteereihin"? Itsetutkiskelu ei hirveästi auta jos se pohjautuu itsepetokseen. Itsensä lisäksi kannattaa katsoa maailmaa vähän tarkemmin (kukaan, edes tyhjäpäisimmät, ei jaksa kuunnella mitään loputonta paasausta ja analysointia itsestäsi) ja muita ihmisiä muutenkin k
"Olen toki INTJ-mies, vaikka virallinen testitulos antaa jotain muuta. Psykologiset testit eivät ole luotettavia kertomaan persoonallisuustyyppiä."
No nyt on tyhmin juttu mitä olen kuullut vuosiin. Siis et edes saanut tuota tulosta siitä testistä, vaan vain päätit että olet sellainen siitä huolimatta, ettet ole?
Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori perustuu vanhentuneisiin teorioihin. Sitä ei käytetä lainkaan tieteellisessä psykologiassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Myers%E2%80%93Briggsin_tyyppi-indikaattori
Vierailija kirjoitti:
Olen INTJ-nainen (sikäli kun sillä on väliä ja en laittaisi tuollaisille puolihuuhaatesteille paljon painoarvoa) ja ainoa seurustelusuhteeni ja siitä seurannut avioliittoni on jatkunut jo yli 20 vuotta. Puolisoni on älykäs ja hyvä ihminen, jonka kanssa voin uskoa olevani onnellinen lopun ikääni. Valitsin hänet sekä tunteella että järjellä juuri pitkää aikaväliä ajatellen koska minua ei kiinnosta muu. Mielestäni on aivotonta ryhtyä suhteeseen, jossa ei ole lähes mitään yhteistä eikä toista voi todella arvostaa. Oletko varma, että olet INTJ koska järki ja analyyttisyys ei näytä ohjaavan toimintaasi ja lisäksi vaikutat uskovan "mysteereihin"? Itsetutkiskelu ei hirveästi auta jos se pohjautuu itsepetokseen. Itsensä lisäksi kannattaa katsoa maailmaa vähän tarkemmin (kukaan, edes tyhjäpäisimmät, ei jaksa kuunnella mitään loputonta paasausta ja analysointia itsestäsi) ja muita ihmisiä muutenkin kuin pantavuusmielessä, jonka oletan olleen sinua oh
Sivusta, mutta minä en ole koskaan ymmärtänyt tuota pantavuuden väheksymistä parinvalintakriteerinä. Minä tapaan paljon mielenkiintoisia ihmisiä joka päivä, mutta en edes joka vuosi ihmistä jolta haluan repiä vaatteet päältä. Ne, joiden kanssa on antoisia keskusteluja ilman seksuaalista vetoa ovat hyviä ystäviä. Pitää olla molemmat, mutta jos olisi aivan pakko valita, niin tietysti sitoudun seksuaaliseen monogamiaan vaan ihmisen kanssa, joka saa ne seksuaaliset tarpeet täytettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen INTJ-nainen (sikäli kun sillä on väliä ja en laittaisi tuollaisille puolihuuhaatesteille paljon painoarvoa) ja ainoa seurustelusuhteeni ja siitä seurannut avioliittoni on jatkunut jo yli 20 vuotta. Puolisoni on älykäs ja hyvä ihminen, jonka kanssa voin uskoa olevani onnellinen lopun ikääni. Valitsin hänet sekä tunteella että järjellä juuri pitkää aikaväliä ajatellen koska minua ei kiinnosta muu. Mielestäni on aivotonta ryhtyä suhteeseen, jossa ei ole lähes mitään yhteistä eikä toista voi todella arvostaa. Oletko varma, että olet INTJ koska järki ja analyyttisyys ei näytä ohjaavan toimintaasi ja lisäksi vaikutat uskovan "mysteereihin"?
Lisään vielä epäselvyyden välttämiseksi toisen kommentin luettuani, että osittainen erilaisuus ei kaikissa tapauksissa ole huono asia. Mutta arvostuksen puute toista kohtaan on. Aloittaja ei selvästi ole arvostanut kumppaneitaan koska kuvailee heitä kevytkenkäisiksi ja puolivilleiksi. Lisäksi suhteet eivät ole kestäneet eli valinnat ovat todistetusti menneet pieleen (olettaen, että haussa on kuitenkin ollut pysyvä suhde eikä lyhytversioiden sarja).
Olen eri, mutta olen henkilö jota joku voisi kuvailla kevytkenkäiseksi ja puolivilliksi, enkä minä koe sitä automaattisesti arvostuksen puutteeksi vaan suhteellisen neutraaliksi kuvaukseksi. Toki ihmiselle, joka pitää rauhallisuutta, siveyttä ja vakautta ihmisen arvon mittarina tuo voi siltä kuulostaa. Itse lähtisin siitä, että jos joku minua jaksaa katsella hän ei ole sieltä tiukkapipoisimmasta laidasta.
Olet ehkä arvostanut lähinnä ulkoisia ominaisuuksia naisessa?