Muistan kun eräät yhdistysihmiset loukkaantuivat meille lapsina kun
vitsailimme, että heidän puheissaan vilisseet "syöpälapset" olivat "syöpäläiset" :D
Jos sanoo monta kertaa ja aika nopeasti sanan syöpälapset se alkaa vähän oikeasti kuulostaa sanalta syöpäläiset ja vitsi tuli siitä.
Tilanne sattui sellaisella lasten loma maalla -maalaistalossa, jonka emännällä oli jotain yhteistyötä muistaakseni leukemiaan sairastuneiden lasten yhdistyksen kanssa. Tämän takia yhdistyksen työntekijöitä oli käymässä paikassa, jossa me (n. 12-13-v.) taas olimme lomalla.
Joku lapsista bongasi tuon syöpäläiset ja kertoi vitsinä muille, joka tietysti tarttui.
Vierailijat olivat kuulleet sen ja emännän mukaan pahoittaneet mielensä.
Ehkä tuollaisissa yhdistyksissä tietty on ihmisiä, joilla on asiasta omakohtaista kokemusta ja siksi herkkä paikka, mutta muuten ihmettelen kyllä, että joku aikuinen jaksaa pahastua moisesta 12-13-vuotiaiden puheissa. Kypsä ihminen olisi ohittanut asian ja osannut suhtautua.
Kommentit (7)
En tietenkään, miksi luulet niin? Kirjoitin laudaturin paperit yo-kokeissa.
Fiksut varhaisteinit olisivat lopettaneet hokemisen, kun huomasivat, että se on loukkaavaa. Miksi te ette lopettaneet? Miksi vielä aikuisenakin muistelet tuota siinä määrin, että teet siitä keskustelupalstalle aloituspuheenvuoron?
Vierailija kirjoitti:
Ootko kehitysvammainen?
Olen somalin tasolla. Päättele siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kehitysvammainen?
Olen somalin tasolla. Päättele siitä.
Mitä vihjailet?!
Empatian puute on ilmeisesti sinulla ihan synnynnäinen ominaisuus.
Tuo oli lapsena jotenkin hämmentävää, kun aikuinen pahastui lapsen "väärästä" reaktiosta.
Ootko kehitysvammainen?