Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko ok että mies komentelee näin?
25.04.2025 |
Lähes joka päivä omassa kodissani kuulen "et tuu tänne" tai "mee pois" kun tulen vaikka samalle sohvalle tai olen menossa nukkumaan yhteiseen sänkyymme. Tai kun palaamme jostain lasten kanssa: "harmi kun tulitte jo". Läheisyyttä meillä ei juurikaan ole enkä siis esimerkiksi sänkyyn mene häntä lähentelemään kun haluaa olla rauhassa vaan ihan nukkumaan. Havahduin siihen että voisihan omassa kodissa ihan toisenlaistakin olla? Tähän on tottunut ja turtunut, ja keskustellessa tästä miehen kanssa kaikki on vaan vitsiä kuulemma, vastaa asiasta kysyttäessä kuin pikkupoika "mitäs oot niin ärsyttävä" tai "no kun sä haiset" tai muuta yhtä hassunhauskaa. Ketään nämä vitsit ei kyllä naurata, ei naurattanut alkuunkaan. Ymmärrän että jokainen haluaa olla yksinkin, mutta eikö silloin hänen vastuullaan olisi järjestää tila mihin voi vetäytyä. Ei kommentoida toisten olemista kotona.
Kommentit (98)
Tiedät itsekin erittäin hyvin ettei ole ok. Tuollaisesta perseilystä ensimmäisellä kerralla välitön palaute, toisella kerralla varoitus ja kolmannella lähtöpassit. Tuollaisille ei tehdä lapsia, nyt lapsetkin luulee että tuolla tavalla saa kohdella rakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noniin, käydäänpäs tämä läpi. Terveessä parisuhteessa:
- ei haistatella toiselle
- ei huudeta toiselle
- ei suolleta ilkeyksiä, nimitellä tai vähätellä puolisoa
- ei heitellä tai paiskota tavaroita
- ei pidetä mykkäkoulua
- ei valehdella
- ei haukuta puolisoa sille itselle tai muille
Iso kysymys kuuluukin, että miksi ihmeessä sinulla ei ole omaa kotia. Siellä voisit elää haluamallasi tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko jonkun sortin masokisti. Sillä että siedät tippaakaan tuollaista käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää nyt ihan tyhmänä pitäkö minua. Tietenkään ennen lapsia ei ollut tällaista. Viimeisen vuoden aikana alkanut. Muutenkin karmea stressi elämäntilanteesta johtuen, joten asia nyt liukunut tällaiseen malliin. Kun on lapsia ja takana 10 hyvää vuotta ennen tätä, ei sitä nyt ensimmäisestä virheestä ole eroamassa. Mutta eikö ole hyvä että nyt olen havahtunut että tämä alkaa olla uusi normaali? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin, onko ok? Ei tietenkään ole.
Olisiko ookoo, jos sinä tai kuka tahansa muu käyttäytyisi toista ihmistä kohtaan tuolla tavalla?
Sanot, että selvä juttu. Usko mitä se hyypiö sanoo. Mene pois.
Jos ei hae itselleen apua ja muuta käyttäytymistään, niin heippa rallaa.
Minä lähtisin samantien. En roikkuisi. En.
Ei ole ok. Tiedät sen itsekin, kun kuuntelet tunteitasi.
Sinussa on syvä haava kun siedät tuollaista ja haavoitat itseäsi jatkuvasti lisää pitämällä häntä elämässäsi.
Mies on lapsellinen, mutta niin olet sinäkin. Omat rajasi eivät ole kehittyneet ja siksi pysyt suhteessa. Kasvu alkaa erosta, joka on sinun vastuullasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
miehesi kuulostaa vajaaälyiseltä
niinpä. Tai masentuneelta, jos käytös on muuttunut. Ennen ollut normaali?
Aapee kulostaa masokistimarttyyrilta, jos tuossa roikkuu.
Onko aina ollut noin vai onko äijä sairastunut? Kuulostaa ihan sairaalta tuo teidän homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku sairaus?
Apua hakemaan nyt samantien!
Jospa onkin niin että puolisolla on uusi kiikarissa ja käytöksellään yrittää vieroittaa sinua itsestään.
Jos tillä on lapsia niin tuo opettaa heillekin miten naisia kohdellaan.
Pakkaappa laukkusi ja lähde.
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt ihan tyhmänä pitäkö minua. Tietenkään ennen lapsia ei ollut tällaista. Viimeisen vuoden aikana alkanut. Muutenkin karmea stressi elämäntilanteesta johtuen, joten asia nyt liukunut tällaiseen malliin. Kun on lapsia ja takana 10 hyvää vuotta ennen tätä, ei sitä nyt ensimmäisestä virheestä ole eroamassa. Mutta eikö ole hyvä että nyt olen havahtunut että tämä alkaa olla uusi normaali? Ap
Voithan sinä toki kirjoittaa noita vaikka ylös, laittaa lapset hoitoon ja pitää kunnon puhutteuln miehelle. Sanot että hakee välittömästi self helppiä tai menee terapiaan, mieluummin se vaihtoehto mihin ei uppoa 100 - 10 000 euroa rahaa että hän alkaa käyttäytymään kuin normaali ihminen. Ja jos ei onnistu niin sinun on pakko lähteä itsesi ja vastuusi vuoksi yhteiskunnalle, että lapsia ei kasvateta kohtelemaan naisia ja äitejä noin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ok. Tiedät sen itsekin, kun kuuntelet tunteitasi.
Sinussa on syvä haava kun siedät tuollaista ja haavoitat itseäsi jatkuvasti lisää pitämällä häntä elämässäsi.
Mies on lapsellinen, mutta niin olet sinäkin. Omat rajasi eivät ole kehittyneet ja siksi pysyt suhteessa. Kasvu alkaa erosta, joka on sinun vastuullasi.
Niin tottahan se on. Jos on lapsena rankasti alistettu niin vaikea on uskoa ansaitsevansa hyvää. Olinkin vuosia aivan ihmeissäni että miten mä sain itseäni kunnioittavan miehen? Ihan kiusaannuin siitä hyvästä kohtelusta. Nyt kun se muuttui siihen mihin mut on tavallaan kasvatettu, se tuntuu pahalta mutta ehkä tutulta. Eikä haluaisi uskoa että käy näin, toivoo että se muuttuu takaisin entiselleen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko aina ollut noin vai onko äijä sairastunut? Kuulostaa ihan sairaalta tuo teidän homma.
On sairastunut. Sai epäonnisten yrityskuvioiden takia isot velat niskaansa ja ymmärrettävästi on siitä ollut todella huonona. Masentunut kai. Silti olen häntä parhaani mukaan tukenut ja harmittaa ettei hän jotenkin ymmärrä ottaa perhettä voimavarakseen vaan työntää meitä pois. Ap
Alue: Aihe vapaa
No tuota. Mä olen avioitunut kahdesti, molemmilla kerroilla sillä ajatuksella, että puolisot kunnioittavat toisiaan. Ensimmäinen liitto kesti 6 v, toisessa on nyt 20. vuosi menossa. Arvaa kumpi on ollut onnellinen?