Onko ok että mies komentelee näin?

Vierailija kirjoitti:

Miehen palkka ei voi mennä kokonaan ulosottoon, siitä menee vain osa

Joo kyllä minä hyvin ulosoton systeemit tiedän. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli tosi paha mieli tästä aloituksesta sun puolesta. Ei ole normaalia tosiaankaan, voisin sanoa vitsillä ehkä veljelleni että hän haisee mutta en herranjestas omalle puolisolle. Puolisosi ei rakasta sinua eikä arvosta tippaakaan. Uskon että sinulla olisi paljon parempi olla ilman häntä. 

Pakko sanoa että tällä hetkellä tuntuisi helpottavalta olla ilman häntä. Samalla rakastan, ainakin sitä mitä meillä ennen oli. Ap 

Jos on sun asunto niin ukko pihalle. Jos ei ole niin muuta pois. Tuo ei ole hyvä parisuhde. 

Vierailija kirjoitti:

"Perhe on tottakai voimavara, mutta samanlaisessa tilanteessa olleena tiedän kyllä, että sen LISÄKSI perhe voi hyvin olla myös rasite. Varsinkin sellainen perhe, joka haluaa *tukea*, kuten minun perheeni halusi ja jos ja kun tuki koostuu joko siitä, että yritetään väkisin nähdä valoisana kaikki ja ohitetaan se, mitä pitäisi saada surra ja pelätä tai vaihtoehtoisesti perhekin pelkää toimeentulon haasteita ja tulevaisuutta koko ajan.

 

Tällaisessa tilanteessa ei riitä, että sanot että on toisen omaa velvollisuus järjestää itselleen omaa aikaa. Varsinkaan se ei riitä, jos on sellainen tilanne, missä kaikki *oma aika* menee - tai tuntuu että sen pitäisi mennä - yrityksissä järjestää taloustilannetta jotenkin paremmaksi tai siedettävämmäksi. Oikeasti, sun on otettava tästä sellainen osa, jossa luot toiselle tilaa, jossa hän voi turvallisesti ja luvallisesti rentoutua ja levätä."

No on tämä ollut iso soppa koko pe

No sano tämä sille miehelle. 

Vierailija kirjoitti:

Täysin normaalia.

Jos loukkaannut ja haluat arvostusta niin tee rikosilmoitus. Voit päästä vaatimaan mielipahakorvauksia rahassa. Muista dramatisoida kunnolla, psykoosit tulille!

Jos tuollainen käytös on sulle ok niin meille muille ei ole.

Ap, puolisosi käyttäytyy kuin pikkulapsi tai hankala teini. Olet hyvää vauhtia matkalla äidin rooliin, hän puhuu sinulle jo kuten lapsi tai teini vanhemmalle. Ajattelen että hän sisimmissään häpeää epäonnistumista työelämässä ja talousasioissa ja purkaa häpeää sinuun kiukuttelemalla lapsen tavoin. Saattaa kuulostaa huuhaalta mutta suuret elämänmuutokset voivat aiheuttaa tätä käytöstä ja taantumista, työttömyyden lisäksi vaikka vanhemman kuolema. 

Ap, neuvon sinua nyt ottamaan pari askelta taaksepäin. Jos vielä ajattelet että mies voi muuttua takaisin omaksi itsekseen, anna hänelle se tila minkä hän selkeästi tarvitsee. Mutta: Jos hän vielä laukoo idioottimaisia kommentteja niin teet selväksi että sinulle ei enää puhuta näin! Kotona on jokaisella oikeus olla, varsinkin kun kerroit ottaneesi ison taloudellisen vastuun. Harmi kun tulitte kommenttiin on oikeus heittää takaisin jämäkästi vaikka että jos kaipaat omaa aikaa niin käy kävelyllä, kaupassa tai vie roskat, ilman mitään selityksiä. 

Tiedän että se on vaikeaa mutta kokeile alkuun pari viikkoa ja katso jos alkaa helpottaa. Sitten voisi miettiä keskustelua siitä että onko mies masentunut, voisiko lääkärikäynti auttaa? Voit itsekin soittaa vaikka heti Mieli ry kriisipuhelimeen tai varata puhelinajan (1 t) kriisityöntekijälle joka voisi auttaa sinua jäsentämään ajatuksia. Sinulla on oikeus keskustella asioista jotka aiheuttavat pahaa mieltä. Ymmärsin tekstistä että mies ei ole väkivaltainen fyysisesti, ei raivoa tai käytä päihteitä? 

Mikähän tuossa on, että miehen perseilyä usein selitetään ja ymmärretään masennuksen vuoksi ihan loputtomiin? Kysyn masennusvoittoisen bipo 2:n pitkäaikaisena vaimona. Mun mieheni ei ole edes synkimpiä aikoinaan kohdellut mua huonosti kuten ap:n mies tekee ap:lle. Ei me muuten oltaisi tässä enää 20 vuoden jälkeen.

Mun mielestä ois aina tosi kiva, kun kerrotaan tällaisia kauhutarinoita parisuhteesta, että mitä HYVÄÄ siinä on? Mikä on se syy miksi ollaan tällaisessa? 

Vastaus ketjun kysymykseen, ei ole ok. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, puolisosi käyttäytyy kuin pikkulapsi tai hankala teini. Olet hyvää vauhtia matkalla äidin rooliin, hän puhuu sinulle jo kuten lapsi tai teini vanhemmalle. Ajattelen että hän sisimmissään häpeää epäonnistumista työelämässä ja talousasioissa ja purkaa häpeää sinuun kiukuttelemalla lapsen tavoin. Saattaa kuulostaa huuhaalta mutta suuret elämänmuutokset voivat aiheuttaa tätä käytöstä ja taantumista, työttömyyden lisäksi vaikka vanhemman kuolema. 

Ap, neuvon sinua nyt ottamaan pari askelta taaksepäin. Jos vielä ajattelet että mies voi muuttua takaisin omaksi itsekseen, anna hänelle se tila minkä hän selkeästi tarvitsee. Mutta: Jos hän vielä laukoo idioottimaisia kommentteja niin teet selväksi että sinulle ei enää puhuta näin! Kotona on jokaisella oikeus olla, varsinkin kun kerroit ottaneesi ison taloudellisen vastuun. Harmi kun tulitte kommenttiin on oikeus heittää takaisin jämäkästi vaikka että jos kaipaat omaa aikaa

Kiitos hyvästä vastauksesta. On totta että se käytös mitä nyt näen kotona, on jäävuoren huippu tästä kaikesta hankalasta mitä ollaan koettu yhdessä. En ole ihminen joka lähtee ovet paukkuen kun tulee vastoinkäymisiä, toisaalta ymmärrän ehkä liikaakin. Nämä töykeät puheet kyllä haluan saada loppumaan. Olen saanut miehen käymään terapiassa pari kertaa, mutta en ole varma aikooko mennä sinne enää. Olen luvannut maksaa niin monta kertaa kuin tarvitsee. Voisin kyllä ajatella itsellenikin ammattiapua tai että menisimme yhdessä terapiaan. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Mikähän tuossa on, että miehen perseilyä usein selitetään ja ymmärretään masennuksen vuoksi ihan loputtomiin? Kysyn masennusvoittoisen bipo 2:n pitkäaikaisena vaimona. Mun mieheni ei ole edes synkimpiä aikoinaan kohdellut mua huonosti kuten ap:n mies tekee ap:lle. Ei me muuten oltaisi tässä enää 20 vuoden jälkeen.

Tämäpä tämä. Ja harvemmin masentunut ihan minkään pikkupenikan tasolle taantuu. Tuo on vain tekosyy käyttäytyä kuin mieslapsi. Kaikki perseily ei ole masennusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän tuossa on, että miehen perseilyä usein selitetään ja ymmärretään masennuksen vuoksi ihan loputtomiin? Kysyn masennusvoittoisen bipo 2:n pitkäaikaisena vaimona. Mun mieheni ei ole edes synkimpiä aikoinaan kohdellut mua huonosti kuten ap:n mies tekee ap:lle. Ei me muuten oltaisi tässä enää 20 vuoden jälkeen.

 

Tämäpä tämä. Ja harvemmin masentunut ihan minkään pikkupenikan tasolle taantuu. Tuo on vain tekosyy käyttäytyä kuin mieslapsi. Kaikki perseily ei ole masennusta. 

Masennusta on niin monta sorttia kuin on ihmistäkin. Masentuneen käytös voi muuttua täysin omasta normaalista poikkeavaksi. Henkistä väkivaltaa en hyväksy. Jos epäilee itsellä tai puolisolla masennusta niin paras olisi pyytää kahden lääkärin mielipide, tosin tämä vaatii paksua lompakkoa. Julkisella saa varmasti useammankin mielipiteen kun kandit vaihtuu koko ajan, hyviäkin toki joukkoon mahtuu. Jos ikää on vähän enemmän ja käytös muuttuu niin kyseessä voi olla myös muistisairaus. Kaikki masentuneet eivät todellakaan makaa sängyssä tuijottamassa kattoon. 

Miehesi on henkisesti väkivaltainen, epäkunnioittava ja ilkeä. Yhtä oleellinen kysymys kuin miksi annat kohdella itseäsi noin on se, miksi hän kohtelee sinua noin. Teidän suhteenne ei ole enää mikään rakkaussuhde, sattuuhan se hyväksyä.

Vierailija kirjoitti:

miehesi kuulostaa vajaaälyiseltä

Ja ikävä kyllä, on päässyt levittämään noita paxkageenejään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli tosi paha mieli tästä aloituksesta sun puolesta. Ei ole normaalia tosiaankaan, voisin sanoa vitsillä ehkä veljelleni että hän haisee mutta en herranjestas omalle puolisolle. Puolisosi ei rakasta sinua eikä arvosta tippaakaan. Uskon että sinulla olisi paljon parempi olla ilman häntä. 

Pakko sanoa että tällä hetkellä tuntuisi helpottavalta olla ilman häntä. Samalla rakastan, ainakin sitä mitä meillä ennen oli. Ap 

En ehdi nyt lukea ketjua. On varmaan jo miljoonaan kertaan todettu, että mies on narsisti, suurin lapsesi, pahantuulinen teini ja uhmaikäinen, joka pitää sinua äitinään. Eroa, ei tule parantumaan. Hän on jumissa tuossa tilassa loppuelämänsä. Häntä ei voi pelastaa, sinut ja lapsesi voi.

Ilmeisesti jo lapsuusperheessäsi on ollut häikkää, koska olet suostunut tuollaiseen kohteluun miehesi osalta. Ihan loppuelämän sujuvuuden ja lasten tulevaisuuden vuoksi suosittelisin perehtymään aiheeseen. Näin osaat sitten jatkossa pitää rajasi, asettaa rimasi, omata omanarvontunnon jne. 

Kaikkea hyvää uuteen elämääsi, kun pääset miehestä eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli tosi paha mieli tästä aloituksesta sun puolesta. Ei ole normaalia tosiaankaan, voisin sanoa vitsillä ehkä veljelleni että hän haisee mutta en herranjestas omalle puolisolle. Puolisosi ei rakasta sinua eikä arvosta tippaakaan. Uskon että sinulla olisi paljon parempi olla ilman häntä. 

Pakko sanoa että tällä hetkellä tuntuisi helpottavalta olla ilman häntä. Samalla rakastan, ainakin sitä mitä meillä ennen oli. Ap 

En ehdi nyt lukea ketjua. On varmaan jo miljoonaan kertaan todettu, että mies on narsisti, suurin lapsesi, pahantuulinen teini ja uhmaikäinen, joka pitää sinua äitinään. Eroa, ei tule parantumaan. Hän on jumissa tuossa tilassa loppuelämänsä. Häntä ei voi pelastaa, sinut ja lapsesi voi.

Ilmeisesti jo lapsuusperheessäsi on ollut häikkää, koska olet suostunut

Lisään vielä, että on ihan toissijaista se, rakastatko sinä häntä vai et. Sillä on merkitystä rakastaako ja kunnoittaako hän sinua. Muuten suosittelen siirtämään rakkauden itseäsi tai vaikka kukkaruukkua kohtaan tai rakastamaan miestä etänä olematta kontaktissa häneen. 

Ärtynyt, kyllästynyt, väsynyt ihminen joka kaataa kaiken pahan olonsa niskaasi. Ei pidä hyväksyä tuollaista käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Ärtynyt, kyllästynyt, väsynyt ihminen joka kaataa kaiken pahan olonsa niskaasi. Ei pidä hyväksyä tuollaista käytöstä.

Ja nyt kannattaa suosiolla sisäistä ja ymmärtää se, että se toinen ihminen ei tule muuttamaan luonnettaan ja persoonaansa, joten jos jää paikalle, hyväksyy käytöksen. Vain poistamalla ihmisen elämästä voi palauttaa oman omanarvontuntonsa tai luoda sen ensimmäistä kertaa elämässään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Perhe on tottakai voimavara, mutta samanlaisessa tilanteessa olleena tiedän kyllä, että sen LISÄKSI perhe voi hyvin olla myös rasite. Varsinkin sellainen perhe, joka haluaa *tukea*, kuten minun perheeni halusi ja jos ja kun tuki koostuu joko siitä, että yritetään väkisin nähdä valoisana kaikki ja ohitetaan se, mitä pitäisi saada surra ja pelätä tai vaihtoehtoisesti perhekin pelkää toimeentulon haasteita ja tulevaisuutta koko ajan.

 

Tällaisessa tilanteessa ei riitä, että sanot että on toisen omaa velvollisuus järjestää itselleen omaa aikaa. Varsinkaan se ei riitä, jos on sellainen tilanne, missä kaikki *oma aika* menee - tai tuntuu että sen pitäisi mennä - yrityksissä järjestää taloustilannetta jotenkin paremmaksi tai siedettävämmäksi. Oikeasti, sun on otettava tästä sellainen osa, jossa luot toiselle tilaa, jossa hän voi turvallisesti ja luvallisesti rentoutua ja levä

No sano tämä sille miehelle. 

Jos sanot tuon viisivuotiaalle niin paljonko luulet asiasta käsittävän? Tai teinille niin paljonko kiinnostaa? Ap:n mies on tunnetasoltaan jäänyt tuohon ikään eikä PYSTY hahmottamaan asioita sen paremmin. Eipä sillä, että tuskin edes haluaa, eipä tuon ikäinen omaa kovin vahvaa näkemystä ihmissuhdeasioista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, puolisosi käyttäytyy kuin pikkulapsi tai hankala teini. Olet hyvää vauhtia matkalla äidin rooliin, hän puhuu sinulle jo kuten lapsi tai teini vanhemmalle. Ajattelen että hän sisimmissään häpeää epäonnistumista työelämässä ja talousasioissa ja purkaa häpeää sinuun kiukuttelemalla lapsen tavoin. Saattaa kuulostaa huuhaalta mutta suuret elämänmuutokset voivat aiheuttaa tätä käytöstä ja taantumista, työttömyyden lisäksi vaikka vanhemman kuolema. 

Ap, neuvon sinua nyt ottamaan pari askelta taaksepäin. Jos vielä ajattelet että mies voi muuttua takaisin omaksi itsekseen, anna hänelle se tila minkä hän selkeästi tarvitsee. Mutta: Jos hän vielä laukoo idioottimaisia kommentteja niin teet selväksi että sinulle ei enää puhuta näin! Kotona on jokaisella oikeus olla, varsinkin kun kerroit ottaneesi ison taloudellisen vastuun. Harmi kun tulitte kommenttiin on oikeus heittää takais

Kiitos hyvästä vastauksesta. On totta että se käytös mitä nyt näen kotona, on jäävuoren huippu tästä kaikesta hankalasta mitä ollaan koettu yhdessä. En ole ihminen joka lähtee ovet paukkuen kun tulee vastoinkäymisiä, toisaalta ymmärrän ehkä liikaakin. Nämä töykeät puheet kyllä haluan saada loppumaan. Olen saanut miehen käymään terapiassa pari kertaa, mutta en ole varma aikooko mennä sinne enää. Olen luvannut maksaa niin monta kertaa kuin tarvitsee. Voisin kyllä ajatella itsellenikin ammattiapua tai että menisimme yhdessä terapiaan. Ap 

Ihan klassiset kaikki piirteet kuin perussetti parisuhteesta narsistin kanssa. Ride or die -tyyppinen suhde, missä yhdessä koetaan hankaluuksia (vai ovatko hankaluudet olleet ulkopuolelta tyyliin syöpä, tsunami jne.). Sitten pakotettuna menee terapiaan. Tuollainen henkisesti keskenkasvuisen terapia ottaa VUOSIA eikä sellaista ole oikein edes saatavilla Suomessa ilman valtavaa rahallista panostusta sekä lisäksi terapiassa kävijän omaa valtavaa motivaatiota kasvaa henkisesti. 

Voit tutustua Youtube-kanaviin Mental Healness ja Raw Motivations. 

P.S. Oletko itse käyttäytynyt noin? Et ole, koska se ei kuulu sinun persoonaasi. Hän on, koska hänellä on "koulukiusaajan" persoona. Vaikka hän malttaisi mielensä ja käyttäytyisi sinulle kunnolla kuukauden tai vuoden, se on silti se sama mulkku persoona siellä taustalla, miksikään kivaksi tyypiksi hän ei muutu. 

Luin ketjun ja AP:n lisätietojen perusteella sanoisin, että tilanne saattaa olla tämä:

Mikäli liittonne on oikeasti ollut hyvä ja kunnioittava ennen tätä tilannetta, niin mies on todennäköisesti masentunut aika pahasti. Hän voi jopa uskoa, että perheensä olisi parempi ilman häntä mutta mikäli hän lähtisi, niin perhe jäisi kaipaamaan sitä ihmistä, joka hän ei enää pysty olemaan. Joten käytös voi olla tahallista, jotta perhe ymmärtäisi että hän on kelvoton ja ei jäisi kaipaamaan häntä. Vaikea masennus voi valitettavasti oikeasti vääntää ihmisen ajatukset tämän tyyppisiksi.

Se, mitä tälle pitäisi tehdä, on sitten vaikeampi. Mies ei välttämättä halua jatkaa terapiaa koska uskoo olevansa vain taakka, joka vielä kasvattaa taloudellista ongelmaa ja rahaa on turha tuhlata häneen. Ehkä homman puheeksi ottaminen tästä näkökulmasta voi auttaa ainakin käytösongelmaan, jos mies tietää, että sinä tiedät hänen tavoitteensa eikä se toimi? En osaa sanoa, tämä on vain arvailua. Voimia AP, masennus on todella, todella kettumainen sairaus myös lähipiirille. Huolehdi omasta jaksamisestasi ja että sinullakin on mahdollisuus surra tilannetta joskus, ettei sinun tarvitse kannatella kaikkea emotionaalista taakkaa yksin.